Hyvä teko lapselle -palkinto väkivaltaa kokeneiden lasten tuen ja hoidon kehittäjälle

Kotona tapahtuva väkivalta on lisääntynyt merkittävästi muutaman viimeisen vuoden aikana. Ensi- ja turvakotien liitosta apua hakevien määrä on kasvanut neljänneksellä. Apua hakevien lasten osuus on noussut samassa suhteessa. Vuodessa autetaan yli 7000 lasta, joista iso osa on nähnyt kotona vanhempien välistä väkivaltaa tai ollut itse väkivallan kohteena kotona. 
Ensi- ja turvakotien liitto arvioi, että avun ulkopuolelle jää monin kertainen määrä lapsia. 
- Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tunnisteta riittävästi ja siksi he jäävät liian usein ilman apua. Vaikka ympärillä olevat aikuiset havaitsisivat, että kaikki ei ole hyvin, apua ei saada ja turvattomuus jatkuu, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. 
Lasten kokemukset tulevat esiin Ensi- ja turvakotien liiton chatissä, jonne yhteydenotot ovat kasvaneet moninkertaisesti korona-aikana. Kouluterveyskyselyssä (2021) käy ilmi, että 4.-5.-luokkalaisista tytöistä joka kolmas (27,5%) ja yläasteikäisistä tytöistä lähes puolet (42,5%) on kohdannut vanhempien taholta henkistä väkivaltaa.  

Taina Laajasalo: ”Henkisen väkivallan riskejä ei vielä riittävästi tunnisteta” 

Laajasalo on toiminut helmikuun alkuun saakka johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hankkeessa, jolla tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.  Hanke on julkaissut materiaaleja ja levittänyt työmenetelmiä sekä poliisin, terveydenhuollon että sosiaalihuollon ammattilaisten tueksi väkivaltaepäilyselvityksiin sekä tilanteisiin, joissa lapsi on kohdannut väkivaltaa sekä kouluttanut tuhansia lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevää lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.  
- Etenkin lapseen kohdistunut henkinen väkivalta on yhä liian heikosti tunnistettua, vaikka pitkäaikaisista haittavaikutuksista on runsain määrin tutkimusnäyttöä. Tunnistamatta jäävää henkistä väkivaltaa esiintyy esimerkiksi vaikeissa ja pitkittyneissä huoltoriidoissa, joihin voi liittyä myös muun tyyppisen vakavan väkivallan kohonnut riski, Laajasalo sanoo. 
Vanhempien tulisi ennen kaikkea miettiä tilannetta ja toimintaansa lapsen näkökulmasta, ja ammattilaisten tulee huomata lapsen hätä silloin kun vanhemmat eivät siihen kykene. 
- Meillä on edelleen paljon tehtävää väkivaltaa kokeneiden lasten hyväksi. Väkivaltaa kokeneiden ja sitä todistamaan joutuneiden lasten ja nuorten oikeus saada apua pitäisi turvata uudistamalla lainsäädäntöä. Tällä hetkellä erotilanteissa toinen vanhempi pystyy estämään lapsen avun saannin, Särkelä sanoo. 

Ensi- ja turvakotien liitto myöntää vuosittain Hyvä teko lapselle -tunnustuspalkinnon henkilölle tai yhteisölle merkittävästä toiminnasta lasten ja perheiden hyväksi. Tunnustuspalkinto on Erkki Kannoston tekemä äitiä ja lasta esittävä Kädestä pitäen -pienoisveistos.  

Taina Laajasalo 

Taina Laajasalolla on yli 20 vuoden kokemus oikeuspsykologian asiantuntijatehtävistä sekä lapsi- ja perhepalveluista niin tieteellisen tutkimuksen, asiakastyön kuin laaja-alaisten kehittämisvastuidenkin kautta. Hän on laajasti tuottanut julkaisuja ja luennoinut eri yleisöille lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen ehkäisystä, huoltoriidoista, nuorisorikollisuudesta, monialaisesta yhteistyöstä sekä palveluiden kehittämisestä.  
Hän on toiminutjohtavana asiantuntijana vuonna 2019 käynnistyneessä kansallisessa Barnahus-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään monialaisia, tietoperustaisia ja lapsiystävällisiä palveluja lapsille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Helmikuun alusta lähtien hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavana tutkijana, pääasiallisesti Haitalliset lapsuudenkokemukset elämänkulussa: pitkän aikavälin seuraukset ja vaikuttavat ehkäisyn keinot -hankkeessa (ACElife-hanke).