Hyvää hoitoa vähemmillä resursseilla – virtuaalinen hoidonohjaamo sujuvoittaa moni- ja pitkäaikaissairaiden hoitopolkua
16.12.2022 07:44:38 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Moni- ja pitkäaikaissairaiden osuus kaikista potilaista on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän hoitoonsa kuluu 80 prosenttia terveydenhoidon resursseista. Hyvä hoito edellyttää eri alojen asiantuntijoiden yhteydenpitoa, potilasdatan keräämistä, ajanvarausten hallintaa ja lääketasapainon seurantaa. Koska hoidon tuottajia on paljon, hoitopolku on nykyisillä digitaalisilla työkaluilla usein katkonainen ja tehoton.
”Potilaan kokonaistilanteesta ei kanna vastuuta oikein kukaan, ja oikea-aikainen hoito vaarantuu”, sanoo Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank.
Hän on tieteellinen johtaja MASSE-hankkeessa, joka ratkoo ongelmaa teknologian keinoin. Hankkeen tutkijat ovat luoneet suuntaviivat virtuaaliselle hoidonohjaamolle, joka kokoaa potilaan hoidon kannalta keskeisen datan yhdelle alustalle ja seuraa sen perusteella potilaan voinnin kehittymistä, tukee lääkäri- ja hoitaja-aikojen koordinoinnissa sekä kerää potilaalta itseltään palautetta.
”Järjestelmän ytimessä on kullekin potilaalle räätälöity, päivittyvä potilaskortti, joka kokoaa eri tietokannoista potilaan hoitoa koskevan tiedon yhteen paikkaan”, Lillrank kertoo.
Räätälöity näkymä potilaan tilanteeseen
Potilaskortin myötä kaikilla hoitoon liittyvillä tahoilla olisi käytettävissään samat ajantasaiset tiedot potilaan tilanteesta. Tämä mahdollistaa hoitosuunnitelmien toteutumisen seuraamisen. Jokaiselle hoitoon osallistuvalle taholle voitaisiin myös räätälöidä heidän tarpeensa mukainen näkymä potilaan tilanteeseen.
Keskiössä ovat potilaan itse asettamat tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkuvuuden parantamiseen tai lääkityksen keventämiseen. ja jotka näkyisivät kaikille hoitaville tahoille. Alustalle yhdistettäisiin julkisten palveluntuottajien lisäksi yritysten kehittämiä laitteita, terapioita ja digitaalisia hoitopolkuja. Organisaatiorajat ylittävä, jaettu kokonaisnäkymä hoitopoluille tukee hoidon seurantaa ja eri palvelujen yhteensovittamista.
Hoidonohjaamoon liittyy lisäksi Palvelukortiksi nimetty alusta, joka tarjoaa terveydenhuollon ammattilaiselle ja asiakkaalle ajantasaista tietoa tarjolla olevista palveluista.
”Moniongelmaiset asiakkaat tarvitsevat useita eri palveluja, mutta palveluista saatavilla oleva informaatio ja välineet niiden koordinointiin ovat riittämättömiä. Palvelukortti auttaa ratkaisemaan tämän”, kuvaa Helsingin yliopiston hankeosuuden johtaja, apulaisprofessori Paulus Torkki.
Henkilökohtaista hoitoa massatuotannon tehokkuudella
Moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittäminen on avainroolissa Suomen terveydenhoitojärjestelmän resurssihaasteen ratkaisemisessa.
Virtuaalinen hoidonohjaamo vähentäisi monimutkaisilla potilaspoluilla esiintyviä häiriöitä, kuten hoidon seurantaan liittyviä tietokatkoja. Näin hyvää hoitoa saataisiin vähemmillä resursseilla ja pienemmällä vaivalla.
”Virtuaalisen hoidonohjaamon avulla pitkäaikaissairaan potilaan henkilökohtainen huolenpito olisi toteutettavissa massatuotannon tehokkuudella. Kun lääkäri näkee kaiken olennaisen yhdeltä ruudulta, hän voi käyttää vähemmän aikaa tietojen penkomiseen ja enemmän potilaan kuuntelemiseen”, Paul Lillrank sanoo.
Kohti prototyyppejä
Tutkijat ovat kaksi vuotta kestäneessä MASSE-hankkeessa tuottaneet hoidonohjaamon suunnitteluperiaatteet, hahmottaneet tietoteknisen ratkaisun potilas- ja palvelukorttien tueksi sekä luonnostelleet liiketoiminta- ja ansaintamallin.
Nyt tutkijat kokoavat konsortiota, joka rakentaa hoidonohjaamon. Prototyyppiä tullaan testaamaan ja kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa Suomessa. Tavoitteena on myös tehdä siitä vientituote.
Business Finlandin rahoittamassa MASSE-hankkeessa ovat olleet mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Orion Oyj, Lääketietokeskus Oy, Suomen Fysiogeriatria Oy, PatientSky Finland Oy, Suomen Terveystalo Oy, Klinik Healthcare Solutions Oy ja VitalSignum Oy.
Tutustu hankkeeseen ja sen loppuraporttiin täällä (aalto.fi)
MASSE-hankkeen sivut (aalto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Paul Lillrank
puh. 0500 703 848
paul.lillrank@aalto.fi
Projektipäällikkö Satu Kaleva
puh. 050 412 4334
satu.kaleva@aalto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa13.7.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan1.7.2026 10:45:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat ensi kertaa kaksi uutta suprajohdinta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää29.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä.
EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle23.6.2026 13:01:12 EEST | Tiedote
Adam Fosterin, Jani Oksasen ja Jukka Suomelan tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus22.6.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen yleistyminen ja sääriippuvainen sähköntuotanto voivat yhdessä lisätä tilanteita, joissa sähkö ei riitä kattamaan kulutusta Suomessa. Latauksen oikea ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
