Iäkkään ihmisen kävelykyvyn säilymistä ei ennusta liikkumisen määrä vaan fyysinen kunto

Liikkumista kertyi tutkituille 75–85-vuotiaille noin tunti viikossa. Liikkumisen määrä oli sama heillä, joille seuraavan kahden vuoden aikana kehittyi kävelyvaikeuksia, kuin heillä, joille vaikeuksia ei kehittynyt. Sen sijaan kävelynopeus ja jalkojen lihasvoima olivat parempia heillä, joille kävelyvaikeuksia ei kehittynyt.

– Olemme tottuneet siihen, että liikuntatutkimuksissa raportoidaan fyysisen aktiivisuuden ylläpitävän toimintakykyä. Tämä käsitys perustuu kuitenkin usein liikkumisen kokonaismäärään, vaikka fyysinen kunto vaikuttaa kykyymme liikkua ja olla fyysisesti aktiivisia. He, jotka kävelevät nopeammin ja kokevat kävelyn helpommaksi, liikkuvat enemmän. Siksi monissa tutkimuksissa vähäinen liikunta-aktiivisuuden määrä on yhteydessä iäkkäiden kokemiin kävelyvaikeuksiin. Todellisuudessa yhteyttä selittää liikkumisen ohella fyysinen kunto, tulkitsee akatemiatutkija Laura Karavirta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö liikunnasta olisi hyötyä iäkkäiden liikkumiskyvyn ylläpitämisessä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että liikuntaharjoittelu voi ehkäistä iäkkäiden kokemia kävelyvaikeuksia.

– Kun pyritään ylläpitämään iäkkäiden kävelykykyä, vaikuttaa siltä, että liikuntaharjoittelun tulisi tähdätä fyysisen kunnon kehittämiseen eikä tiettyyn liikkumisen kokonaismäärään. Fyysinen kunto paranee, kun harjoittelua lisätään vähitellen lähtökunto huomioiden.

Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden ja kävelyvaikeuksien välistä yhteyttä käyttämällä erilaisia laskentamenetelmiä. Liikemittarilla mitattu liikkumisen kokonaismäärä ei kerro, kuinka rasittavaa liikkuminen on suhteessa yksilölliseen suorituskykyyn. Siksi päivittäistä liikkumista mitattiin myös suhteessa tutkitun itse valitsemaan tavanomaiseen kävelynopeuteen.

Tutkimus on osa laajempaa Euroopan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistuneilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta jyväskyläläistä mitattiin fyysistä aktiivisuutta reiteen kiinnitetyn liikemittarin avulla. Vuosina 2017–2018 suoritetuissa alkumittauksissa kävelyvaikeuksia oli noin kolmanneksella tutkittavista. Heistä, jotka eivät alkumittauksissa kokeneet kävelyvaikeuksia, 525 vastasi alkukesällä 2020 lähetettyyn postikyselyyn, jossa kävelyvaikeuksia selvitettiin uudelleen. Kahden vuoden seurannan aikana noin viidennes tutkittavista raportoi uusia kävelyvaikeuksia kahden kilometrin matkalla. Koronarajoitusten ei ainakaan toistaiseksi havaittu lisänneen kävelyvaikeuksien ilmenemistä.

Alkuperäisjulkaisu

Karavirta L, Leppä H, Rantalainen, T, Eronen J, Portegijs E, Rantanen T. Physical activity scaled to preferred walking speed as a predictor of walking difficulty in older adults: a 2-year follow-up. The Journals of Gerontology: Series A (2021) https://doi.org/10.1093/gerona/glab277

Lisätietoja

Laura Karavirta
akatemiatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
laura.i.karavirta@jyu.fi
040 805 5041