Iäkkään ihmisen kävelykyvyn säilymistä ei ennusta liikkumisen määrä vaan fyysinen kunto
24.10.2021 15:59:20 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Liikkumista kertyi tutkituille 75–85-vuotiaille noin tunti viikossa. Liikkumisen määrä oli sama heillä, joille seuraavan kahden vuoden aikana kehittyi kävelyvaikeuksia, kuin heillä, joille vaikeuksia ei kehittynyt. Sen sijaan kävelynopeus ja jalkojen lihasvoima olivat parempia heillä, joille kävelyvaikeuksia ei kehittynyt.
– Olemme tottuneet siihen, että liikuntatutkimuksissa raportoidaan fyysisen aktiivisuuden ylläpitävän toimintakykyä. Tämä käsitys perustuu kuitenkin usein liikkumisen kokonaismäärään, vaikka fyysinen kunto vaikuttaa kykyymme liikkua ja olla fyysisesti aktiivisia. He, jotka kävelevät nopeammin ja kokevat kävelyn helpommaksi, liikkuvat enemmän. Siksi monissa tutkimuksissa vähäinen liikunta-aktiivisuuden määrä on yhteydessä iäkkäiden kokemiin kävelyvaikeuksiin. Todellisuudessa yhteyttä selittää liikkumisen ohella fyysinen kunto, tulkitsee akatemiatutkija Laura Karavirta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö liikunnasta olisi hyötyä iäkkäiden liikkumiskyvyn ylläpitämisessä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että liikuntaharjoittelu voi ehkäistä iäkkäiden kokemia kävelyvaikeuksia.
– Kun pyritään ylläpitämään iäkkäiden kävelykykyä, vaikuttaa siltä, että liikuntaharjoittelun tulisi tähdätä fyysisen kunnon kehittämiseen eikä tiettyyn liikkumisen kokonaismäärään. Fyysinen kunto paranee, kun harjoittelua lisätään vähitellen lähtökunto huomioiden.
Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden ja kävelyvaikeuksien välistä yhteyttä käyttämällä erilaisia laskentamenetelmiä. Liikemittarilla mitattu liikkumisen kokonaismäärä ei kerro, kuinka rasittavaa liikkuminen on suhteessa yksilölliseen suorituskykyyn. Siksi päivittäistä liikkumista mitattiin myös suhteessa tutkitun itse valitsemaan tavanomaiseen kävelynopeuteen.
Tutkimus on osa laajempaa Euroopan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistuneilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta jyväskyläläistä mitattiin fyysistä aktiivisuutta reiteen kiinnitetyn liikemittarin avulla. Vuosina 2017–2018 suoritetuissa alkumittauksissa kävelyvaikeuksia oli noin kolmanneksella tutkittavista. Heistä, jotka eivät alkumittauksissa kokeneet kävelyvaikeuksia, 525 vastasi alkukesällä 2020 lähetettyyn postikyselyyn, jossa kävelyvaikeuksia selvitettiin uudelleen. Kahden vuoden seurannan aikana noin viidennes tutkittavista raportoi uusia kävelyvaikeuksia kahden kilometrin matkalla. Koronarajoitusten ei ainakaan toistaiseksi havaittu lisänneen kävelyvaikeuksien ilmenemistä.
Alkuperäisjulkaisu
Karavirta L, Leppä H, Rantalainen, T, Eronen J, Portegijs E, Rantanen T. Physical activity scaled to preferred walking speed as a predictor of walking difficulty in older adults: a 2-year follow-up. The Journals of Gerontology: Series A (2021) https://doi.org/10.1093/gerona/glab277
Lisätietoja
Laura Karavirta
akatemiatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
laura.i.karavirta@jyu.fi
040 805 5041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

