Iäkkään ihmisen kävelykyvyn säilymistä ei ennusta liikkumisen määrä vaan fyysinen kunto
Liikkumista kertyi tutkituille 75–85-vuotiaille noin tunti viikossa. Liikkumisen määrä oli sama heillä, joille seuraavan kahden vuoden aikana kehittyi kävelyvaikeuksia, kuin heillä, joille vaikeuksia ei kehittynyt. Sen sijaan kävelynopeus ja jalkojen lihasvoima olivat parempia heillä, joille kävelyvaikeuksia ei kehittynyt.
– Olemme tottuneet siihen, että liikuntatutkimuksissa raportoidaan fyysisen aktiivisuuden ylläpitävän toimintakykyä. Tämä käsitys perustuu kuitenkin usein liikkumisen kokonaismäärään, vaikka fyysinen kunto vaikuttaa kykyymme liikkua ja olla fyysisesti aktiivisia. He, jotka kävelevät nopeammin ja kokevat kävelyn helpommaksi, liikkuvat enemmän. Siksi monissa tutkimuksissa vähäinen liikunta-aktiivisuuden määrä on yhteydessä iäkkäiden kokemiin kävelyvaikeuksiin. Todellisuudessa yhteyttä selittää liikkumisen ohella fyysinen kunto, tulkitsee akatemiatutkija Laura Karavirta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö liikunnasta olisi hyötyä iäkkäiden liikkumiskyvyn ylläpitämisessä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että liikuntaharjoittelu voi ehkäistä iäkkäiden kokemia kävelyvaikeuksia.
– Kun pyritään ylläpitämään iäkkäiden kävelykykyä, vaikuttaa siltä, että liikuntaharjoittelun tulisi tähdätä fyysisen kunnon kehittämiseen eikä tiettyyn liikkumisen kokonaismäärään. Fyysinen kunto paranee, kun harjoittelua lisätään vähitellen lähtökunto huomioiden.
Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden ja kävelyvaikeuksien välistä yhteyttä käyttämällä erilaisia laskentamenetelmiä. Liikemittarilla mitattu liikkumisen kokonaismäärä ei kerro, kuinka rasittavaa liikkuminen on suhteessa yksilölliseen suorituskykyyn. Siksi päivittäistä liikkumista mitattiin myös suhteessa tutkitun itse valitsemaan tavanomaiseen kävelynopeuteen.
Tutkimus on osa laajempaa Euroopan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistuneilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta jyväskyläläistä mitattiin fyysistä aktiivisuutta reiteen kiinnitetyn liikemittarin avulla. Vuosina 2017–2018 suoritetuissa alkumittauksissa kävelyvaikeuksia oli noin kolmanneksella tutkittavista. Heistä, jotka eivät alkumittauksissa kokeneet kävelyvaikeuksia, 525 vastasi alkukesällä 2020 lähetettyyn postikyselyyn, jossa kävelyvaikeuksia selvitettiin uudelleen. Kahden vuoden seurannan aikana noin viidennes tutkittavista raportoi uusia kävelyvaikeuksia kahden kilometrin matkalla. Koronarajoitusten ei ainakaan toistaiseksi havaittu lisänneen kävelyvaikeuksien ilmenemistä.
Alkuperäisjulkaisu
Karavirta L, Leppä H, Rantalainen, T, Eronen J, Portegijs E, Rantanen T. Physical activity scaled to preferred walking speed as a predictor of walking difficulty in older adults: a 2-year follow-up. The Journals of Gerontology: Series A (2021) https://doi.org/10.1093/gerona/glab277
Lisätietoja
Laura Karavirta
akatemiatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
laura.i.karavirta@jyu.fi
040 805 5041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme