Joka toinen (50%) suomalainen kokee terveytensä melko tai erittäin hyväksi, selviää Ifin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Huonoksi terveytensä tuntee joka seitsemäs (14 %) suomalainen.

Tutkimuksen mukaan hyväksi terveytensä kokevat muita useammin ne, joilla on hyvä asema työelämässä, työterveyspalvelut tai terveysvakuutus käytössään ja jotka panostavat terveellisen elämäntapaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Heikoimmaksi terveytensä tuntevat 50–59-vuotiaat: heidän joukossaan terveytensä heikoksi tuntevia on jopa enemmän kuin vanhemmissa ikäpolvissa.

– Tutkimuksessa piirtyy esiin kuva kahtiajakautuneesta kansasta. Suomalaiset ovat jakautuneet terveempiin ja hyvinvoiviin sekä sairaampiin ja huonommin voiviin. Parhaaksi terveytensä kokevat ne suomalaiset, joilla alle kouluikäisiä lapsia, korkea koulutus ja tulot ja jotka työskentelevät toimihenkilöinä, esimiehinä tai yrittäjinä, sanoo Ifin tuotejohtaja Tiina Pajamo.

Myös ne suomalaiset, joilla on käytössään työterveyspalvelut tai terveys- ja lääkäripalvelut kattava vakuutus, kokevat terveytensä selvästi muita paremmaksi.

– Usein nämä toki kulkevat käsi kädessä: työssäkäyvällä on työterveyspalvelut työn puolesta ja ehkä päälle myös vakuutusturvaa, sanoo Pajamo.

Työterveyspalvelut, terveysvakuutus tai molemmat on noin joka toisella (48 %) tutkimukseen vastanneella.

50–59-vuotiaiden ikäluokka kaipaa erityishuomiota

– Yllättävää on, että heikoin terveystilanne tutkimuksen mukaan on 50–59-vuotiaiden keskuudessa: heistä joka viides (19 %) arvioi terveytensä huonoksi. Tutkimuksemme mukaan vanhemmatkin ikäpolvet voivat tätä ikäluokkaa paremmin, Pajamo sanoo.

Pajamon mukaan tämä on huolestuttava tulos työurien pidentämistäkin silmällä pitäen.

–50–59-vuotiaiden ikäluokkaan kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota. Tässä joukossa on ihmisiä, jotka ovat tipahtamassa työelämästä pois tai joille niin on jo käynyt. Ikäluokasta tulisi pitää entistä parempaa huolta, jotta he jaksaisivat työelämässä pidempään ja jäisivät mahdollisimman hyväkuntoisina eläkkeelle, sanoo Pajamo. 

Terveeksi itsensä tunteva panostaa terveelliseen elämäntapaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn

Tutkimuksessa selvisi myös, että mitä paremmaksi henkilö terveytensä kokee, sitä useammin hän panostaa terveellisen elämäntapaan ja pyrkii ennaltaehkäisemään sairauksia.  Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi riittävästä levosta, yöunesta ja liikunnasta huolehtiminen, terveellinen ruokavalio sekä painon- ja stressinhallinta.  Huonoksi terveytensä kokevat panostavat sairauksien ennaltaehkäisyyn kaikista vähiten.

Naiset ja miehet tuntevat keskimäärin olonsa yhtä terveeksi, mutta tutkimuksen mukaan naiset satsaavat miehiä enemmän terveelliseen elämäntapaan ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Kuka kantaa vastuun terveydestä – yksilö vai yhteiskunta?

Kysyttäessä missä määrin terveys on yksilön omalla ja missä määrin yhteiskunnan vastuulla, reilu puolet (56 %) vastaajista koki vastuun olevan täysin tai enimmäkseen yksilön vastuulla. Kolmannes (36 %) arvioi , että terveys on yhtä lailla yksilön ja yhteiskunnan vastuulla.

– Mitä korkeammat tulot ja mitä terveemmäksi ihminen itsensä kokee, sitä todennäköisemmin hän pitää yksilöä vastuullisena omasta terveydestään, Pajamo summaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät lääkäri- tai terveydenhoitopalveluja tyypillisesti yhdestä kahteen kertaa vuodessa (39 % vastaajista).  Vain noin joka seitsemäs (15 %) ei ole käyttänyt näitä palveluja lainkaan viimeisen vuoden aikana.

Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Ifin puolesta. Tutkimuksessa haastateltiin 1000 aikuisikäistä suomalaista terveydenhoitoon liittyen. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä lokakuussa 2019 YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimus on edustava otos suomalaisista:  kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).