Ifin laajan pohjoismaisen tutkimuksen perusteella Suomessa 43 prosenttia naisista ja 34 prosenttia miehistä kertoo kärsineensä pitkittyneestä stressistä (yli 6 kuukautta). Vanhemmista suomalaisnaisista (45-59-vuotiaat) 48 prosenttia on kokenut pitkittynyttä stressiä, nuoremmista 42 prosenttia.

Alueelliset erot Suomessa ovat pieniä, naiset kärsivät pitkittyneestä stressistä hieman useammin pääkaupunkiseudulla kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

– Naisten stressiin liitetään usein ajatuksia siitä, että he antavat enemmän vastuuta kotona esimerkiksi arkisista askareista, lasten asioista ja myös omista vanhoista vanhemmistaan, kertoo Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson raporttiin kootuista huomioista.

Suurimmillaan ero naisten ja miesten välillä on Ruotsissa, jossa puolet naisista ja vain 36 prosenttia miehistä kertoo kokeneensa pitkittynyttä stressiä. Tanskassa sekä naiset (36 %) ja miehet (29 %) ovat vähiten stressaantuneita, mutta sielläkin sukupuolien välinen ero on selkeä.

Suurin osa kokee stressiä ainakin joskus

Peräti 84 prosenttia pohjoismaalaisista vastaajista kertoi kokeneensa negatiivista stressiä joskus. Neljäsosa vastaajista on ollut jossain vaiheessa pitkäkestoisesti stressaantunut (yli 6 kuukauden ajan). Noin puolet vastaajista kertoi kokevansa stressiä säännöllisesti tai usein.

Maailma on muuttunut parin viime vuoden aikana, jaamme pohjoismaisten naapureidemme kanssa paljon yhteisiä mahdollisia stressinaiheita.

– Maailmanlaajuinen pandemia ja sitä seurannut taloudellinen epävakaus korkean inflaation ja nousevien energianhintojen myötä on pistänyt yritykset ja kotitaloudet koville. Tilanne voi olla hyvin stressaava. Ilmastonmuutos ja sota Euroopassa eivät tee asioista yhtään helpompia, Ström Olsson sanoo.

Henkilökohtainen elämä stressaa Suomessa enemmän

Kaikissa pohjoismaissa työelämän ja henkilökohtaisen elämän tasapaino koettiin suureksi negatiivisen stressin aiheuttajaksi. Naapurimaissamme se oli syynä lähes puolten vastaajista stressiin. Suomessa vain 36 prosenttia koki tasapainottelun stressaavaksi. Peräti 31 prosenttia suomalaisista kertoi pelkän henkilökohtaisen elämänsä stressin syyksi. Muissa maissa henkilökohtainen elämä oli selvästi harvemmin stressin syynä.

– Suomessa erityisesti alemmissa palkkaluokissa koettiin henkilökohtainen elämä suureksi stressitekijäksi, ylemmissä palkkaluokissa korostuu työelämän stressaavuus, Ström Olsson kertoo tuloksista.

If teetti pohjoismaisen terveystutkimuksen ensimmäistä kertaa

If haluaa tutkia, miten ihmisten asenteet ja käyttäytymiset eroavat eri elämänalueilla ja eri maissa. Pohjoismainen Nordic Health -kyselytutkimus tehtiin nyt ensimmäistä kertaa ja pureutui pohjoismaalaisten terveyteen ja taloudelliseen turvallisuuteen.

Kyselyn toteutti Kantar Sifo yhteistyössä Ifin kanssa Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.Tutkimus perustuu 4 032 henkilön vastauksiin kyselyssä, joka suoritettiin Pohjoismaissa 13.–24. lokakuuta 2022. Tulokset on painotettu sukupuolen, iän ja sijainnin mukaan niin, että ne edustavat kunkin maan väestönrakennetta.

Lue lisää Ifin Nordic Health -tutkimuksesta. Raportti (eng.) myös tiedotteen liitteenä.