Yli puolet suomalaisista (54 %) on sitä mieltä, että tekoälyä ja teknologiaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän terveydenhoidossa. Enemmistö (53 %) suomalaisista ) myös näkee, että tekoäly ja teknologia helpottavat lääkäri- ja terveydenhoitopalvelujen saatavuutta. Samalla lähes puolet (49 %) olisivat halukkaita hyödyntämään digitaalisia terveyspalveluja nykyistä enemmän.  

Parin viime vuoden aikana etälääkäriä on käyttänyt seitsemän prosenttia suomalaista ja terveyschattia joka kymmenes (9 %). Terveydenhoidon etäpalveluista käytetyin on sairaanhoitajan puhelinneuvonta, jota on hyödyntänyt jo kolmannes suomalaisista (29 %).

– Nopeus (44 %) ja matalan kynnyksen palvelu (43 %) kuvaavat suomalaisten mielestä parhaiten etälääkäripalveluita. Tutkimuksessa selvisi, että etälääkäripalveluja kohtaan on myös vielä selkeitä ennakkoluuloja: joka viides (20 %) kyselyyn vastannut kuvasi etälääkäripalveluja arveluttavaksi. Turvallisena ja luotettavana etälääkäriä pitää vain joka kymmenes (9 %), sanoo Ifin tuotejohtaja Tiina Pajamo.

Tutkimuksen mukaan reseptin uusinta on selvästi useimmin tilanne, jossa suomalaiset olisivat valmiita käyttämään etälääkäripalvelua (69 %). Toisaalta joka viides (18 %) on valmis käyttämään etälääkäriä käytännössä useimmissa vaivoissa ja sairauksissa.

– Perinteiselle lääkärille suomalaiset suuntaavat etälääkäriä mieluummin hoitamaan esimerkiksi mielenterveyteen ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä asioita tai muuten intiimejä kysymyksiä. Vain viisi prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, ettei missään tilanteessa olisi valmis käyttämään etälääkäripalvelua, Pajamo tiivistää.

Kun etäpalvelua on kerran käyttänyt, etälääkäriin suhtautuu myönteisemmin

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että kun henkilö on kerran käyttänyt jotain terveydenhoidon etä- tai digipalvelua, suhtautuminen etälääkäriä kohtaan muuttuu positiivisemmaksi. Samalla kynnys etälääkärin käyttöön erilaisissa sairaustapauksissa laskee.

– Ikäkin vaikuttaa: nuoret suhtautuvat lähtökohtaisesti etälääkärin käyttöön vanhempia sukupolvia myönteisemmin, Pajamo sanoo.

Etälääkäriä käyttäneet antavat viimeisemmälle etälääkärikäynnilleen arvosanaksi 8 . Kasvokkaiset lääkärikäynnit saavat kyselyyn vastaajilta hieman paremman arvosanan, 8,2. 

Pajamon mukaan vastauksista voi myös päätellä, että terveydenhoidon digipalveluissa palvelumuotoilulle on vielä tarvetta:

– Etälääkärin ja muiden digipalvelujen tulisi olla mahdollisimman helppoja käyttää. Palvelun tarjoajilla on vielä kehitettävää sekä palveluissa että niiden teknologiassa. 

– Etälääkäri voi hoitaa monta asiaa yhtä hyvin kuin kasvokkain tavattava lääkäri terveysasemalla.  On tärkeää saada etälääkäripalveluista kokemuksia ja tehdä niitä tunnetuiksi, sillä etä- ja digi-palvelut helpottavat aidosti terveydenhoidon palvelujen saatavuutta suomalaisessa terveydenhoidossa. Ne eivät ole myöskään sidottuja käyttäjän asuinpaikkakuntaan, Pajamo muistuttaa.

Kyselytutkimuksen toteutti Ifin puolesta YouGov Finland. Tutkimuksessa haastateltiin 1000 aikuisikäistä suomalaista   terveydenhoitoon liittyen. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä lokakuussa 2019 YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimus on edustava otos suomalaisista: kokonaistuloksissa keskimääräinen virhemarginaali on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).

.