Ihmisen hiki on ehtymätön tiedonlähde – Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä voi auttaa tunnistamaan merkkejä jopa sairauksista

Eksosomit ovat pieniä kalvorakkuloita, jotka sisältävät runsaasti erilaisia molekyylejä kuten proteiineja, RNA:ta, DNA:ta ja solujen aineenvaihduntatuotteita. Lähes kaikki elimistön solut kykenevät erittämään eksosomeja. Niitä erittyy muun muassa rintamaitoon ja hikeen. Eksosomeja ja niiden sisältämiä molekyylejä analysoimalla saadaan arvokasta tietoa elimistön ja kudosten tilasta.
Oulun yliopiston tutkijat kuvaavat tuoreessa artikkelissaan uudenlaisen menetelmän hien sisältämien eksosomien keräämiseen, uuttamiseen ja analysointiin. Tutkimuksessa kerättiin hikeä terveiltä ja tyypin 2 diabetesta sairastavilta koehenkilöltä iholle asetetun laastarin avulla.
Keksinnön taustalla on pitkäjänteinen tutkimustyö, jossa tavoitteena on kehittää kliiniseen käyttöön soveltuvia ei-kajoavia menetelmiä terveyden ja sairauksien seurantaan.
”Aloitimme ihmisen hien tutkimisen vuonna 2013, ja nyt työ kantaa hedelmää”, tutkimusryhmää johtava professori Seppo Vainio iloitsee. Pienen mittakaavan kokeista alkanut tutkimus on laajentunut, ja pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena syntynyt menetelmä voidaan Vainion mukaan siirtää nyt laajempien potilasjoukkojen tutkimiseen.
”Kehittämäämme teknologiaa voidaan soveltaa hyvin laajamittaisesti erilaisiin kliinisiin tutkimuksiin. Näytteet on helppo kerätä potilailta esimerkiksi tarkastuskäyntien yhteydessä ja säilöä biopankkiin. Myös potilaiden toipumisen seuranta voi tulla mahdolliseksi”, tutkijatohtori Nsrein Ali kertoo.
Hien eksosomeja voitaisiin Vainion mukaan hyödyntää paitsi sairauksien diagnostiikkaan myös terveysriskien ennakoimiseen ja torjuntaan, minkä lisäksi sovellusmahdollisuuksia löytyy lääketeollisuudessa. Koska eksosomit kykenevät ylittämään monia elimistön biologisia esteitä, soveltuvat ne mainiosti kuljettamaan lääkeaineita eri kudoksiin.
Tutkimus on julkaistu International Journal of Molecular Sciences -tiedelehdessä: Rahat ST, Mäkelä M, Nasserinejad M, Ikäheimo TM, Hyrkäs-Palmu H, Valtonen RIP, Röning J, Sebert S, Nieminen AI, Ali N, Vainio S. Clinical-Grade Patches as a Medium for Enrichment of Sweat-Extracellular Vesicles and Facilitating Their Metabolic Analysis. International Journal of Molecular Sciences. 2023; 24(8):7507. https://doi.org/10.3390/ijms24087507
Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Vaikuttavuussäätiö, Business Finland, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Suomen Akatemia osana GeneCellNano-lippulaivaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto
p. 040 747 0939
seppo.vainio@oulu.fi
Tutkijatohtori Nsrein Ali, Oulun yliopisto
p. 050 349 4212
nsrein.ali@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme