Ihmisperäinen nitraatti vaikuttaa lähteiden mikrobilajistoon jo yllättävän pieninä pitoisuuksina
Puhdas vesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Ihmistoiminnan, kuten maankäytön, vaikutukset ulottuvat myös maanpinnan alapuolisiin ekosysteemeihin, mukaan lukien pohjavesi ja pohjavedestä riippuvat ympäristöt, kuten lähteet. Elinympäristöinä lähteet ovat ainutlaatuisia monimuotoisuuden keskittymiä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ja maailmanlaajuisesti uhanalaisia ekosysteemejä. Maataloudesta ja kaupunkiympäristöistä luontoon päätyvät haitta-aineet heikentävät veden laatua ja biologista monimuotoisuutta pohjavesissä ja pohjavesiriippuvaisissa ekosysteemeissä.
Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille, ja vesiekosysteemeissä ne osallistuvat veden puhdistusprosesseihin. Vaikka pohjavettä on tutkittu paljon, sen biologiset yhteisöt, kuten bakteerit, ja niiden reagointi haitta-ainekuormitukseen, tunnetaan vielä puutteellisesti.
Tutkimuksen mukaan lähteiden bakteeriyhteisöjen monimuotoisuus heikentyy alhaisissa nitraattipitoisuuksissa muutoksen kynnysarvon ollessa noin 400 mikrogrammaa litrassa. Lukuisat bakteerit häviävät äkillisesti nitraattipitoisuuden noustua yli tämän kynnysarvon. Vain muutama bakteerilaji näyttää hyötyvän nitraatin kohoamisesta lähteissä. Bakteereiden häviäminen heikentää lähteiden vedenlaatua.
Tutkimustulosten perusteella viranomaiset voivat säätää kynnysarvoja pohjavesien ja niistä riippuvaisten ekosysteemien tilan määrittelemiseksi. Tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan myös käyttää mittarina kuvaamaan niin lähteiden kuin muidenkin vesiekosysteemien monimuotoisuutta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu elokuussa 2021 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiology -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Oulun yliopisto.
Artikkeli:
Lehosmaa K., Muotka T., Pirttilä A M., Jaakola I., Rossi P.M., Jyväsjärvi J. Bacterial communities at a groundwater-surface water ecotone: gradual change or abrupt transition points along a contamination gradient? Environmental Microbiology. https://doi.org/10.1111/1462-2920.15708
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, puh. 040 8468 665, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Kaisa.Lehosmaa@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Perhetaustalla vahva yhteys yritysjohtajien talousrikoksiin7.1.2026 07:48:00 EET | Tiedote
Yrityksen ylimmän johdon taipumus talousrikoksiin on vahvasti yhteydessä vanhempien, puolison sekä nuoruusajan kasvuympäristön talousrikostaustaan, osoittaa Oulun yliopistossa tehty laajoihin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus.
Pallaksen Matorovansuon soiden ennallistamisalue UNESCO-verkostoon – Vesitutkimus ja luontopohjaiset ilmastoratkaisut nousevat kansainväliseksi ennallistamisen malliksi7.1.2026 06:34:00 EET | Tiedote
Unesco on nimennyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa olevan Matorovansuon tutkimusalueen kansainväliseen Ecohydrology Demonstration Site -verkostoon. Valinta nostaa suomalaisen vesi-, suo- ja ilmastotutkimuksen johtavaksi esimerkiksi ratkaisukeskeisestä tutkimuksesta, jolla etsitään keinoja ympäristön ja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Syksyn englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haetaan 21.1. mennessä5.1.2026 05:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistolla on yli 25 kansainvälistä englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa kevään 2026 ensimmäisessä yhteishaussa, joka alkaa 7.1. Näistä neljä valmistaa kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja loput ovat kaksivuotisia maisteriohjelmia. Aloituspaikkoja on kaikkiaan 825.
Uudessa Lihavuustutkijat-podcastissa keskustellaan paljon muustakin kuin painosta4.1.2026 06:45:00 EET | Tiedote
Lihavuus, sen hoitomuodot ja aiheeseen liittyvä keskustelukulttuuri ovat olleet viime vuosina vahvasti esillä julkisuudessa. Vaikka kiinnostus on suurta, keskustelu voi helposti painottua kielteisiin näkökulmiin ja väärinkäsityksiin. Tätä haluavat muuttaa tutkijatohtorit Juulia Lautaoja-Kivipelto (Oulun yliopisto) ja Johanna Matilainen (Helsingin yliopisto), jotka lanseeraavat uuden Lihavuustutkijat-podcastin.
Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
