Ihmisperäinen nitraatti vaikuttaa lähteiden mikrobilajistoon jo yllättävän pieninä pitoisuuksina
19.8.2021 08:35:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Puhdas vesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Ihmistoiminnan, kuten maankäytön, vaikutukset ulottuvat myös maanpinnan alapuolisiin ekosysteemeihin, mukaan lukien pohjavesi ja pohjavedestä riippuvat ympäristöt, kuten lähteet. Elinympäristöinä lähteet ovat ainutlaatuisia monimuotoisuuden keskittymiä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ja maailmanlaajuisesti uhanalaisia ekosysteemejä. Maataloudesta ja kaupunkiympäristöistä luontoon päätyvät haitta-aineet heikentävät veden laatua ja biologista monimuotoisuutta pohjavesissä ja pohjavesiriippuvaisissa ekosysteemeissä.
Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille, ja vesiekosysteemeissä ne osallistuvat veden puhdistusprosesseihin. Vaikka pohjavettä on tutkittu paljon, sen biologiset yhteisöt, kuten bakteerit, ja niiden reagointi haitta-ainekuormitukseen, tunnetaan vielä puutteellisesti.
Tutkimuksen mukaan lähteiden bakteeriyhteisöjen monimuotoisuus heikentyy alhaisissa nitraattipitoisuuksissa muutoksen kynnysarvon ollessa noin 400 mikrogrammaa litrassa. Lukuisat bakteerit häviävät äkillisesti nitraattipitoisuuden noustua yli tämän kynnysarvon. Vain muutama bakteerilaji näyttää hyötyvän nitraatin kohoamisesta lähteissä. Bakteereiden häviäminen heikentää lähteiden vedenlaatua.
Tutkimustulosten perusteella viranomaiset voivat säätää kynnysarvoja pohjavesien ja niistä riippuvaisten ekosysteemien tilan määrittelemiseksi. Tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan myös käyttää mittarina kuvaamaan niin lähteiden kuin muidenkin vesiekosysteemien monimuotoisuutta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu elokuussa 2021 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiology -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Oulun yliopisto.
Artikkeli:
Lehosmaa K., Muotka T., Pirttilä A M., Jaakola I., Rossi P.M., Jyväsjärvi J. Bacterial communities at a groundwater-surface water ecotone: gradual change or abrupt transition points along a contamination gradient? Environmental Microbiology. https://doi.org/10.1111/1462-2920.15708
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, puh. 040 8468 665, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Kaisa.Lehosmaa@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistosta valmistuneet arvioivat tutkintonsa ja työuransa alun myönteisesti2.10.2026 13:04:45 EEST | Tiedote
Koronapandemian keskellä valmistuneet Oulun yliopiston maisterit ja tohtorit ovat tyytyväisiä tutkintoonsa. Valtakunnalliseen vuonna 2025 toteutettuun uraseurantakyselyyn vastasivat vuonna 2020 valmistuneet maisterit sekä vuonna 2022 valmistuneet tohtorit.
Iltavirkuilla muita suurempi riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle1.10.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Iltapainotteinen vuorokausirytmi liittyy jopa 70 prosenttia suurempaan riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Oulun yliopiston rehtorivalinta etenee haastatteluvaiheeseen30.9.2026 14:46:18 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus kutsuu neljä hakijaa haastatteluun yliopiston rehtorin tehtävää varten.
Väitös: Oulussa kehitetty oppiva tietämysverkko tekee tekoälystä paremman päätöksenteon tukijan30.9.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Yrityksissä ja organisaatioissa syntyy enemmän dataa kuin koskaan aiemmin, mutta tiedon määrä ei automaattisesti johda parempiin päätöksiin. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Anna Teern esittää ratkaisuksi oppivaa tietämysverkkoa, joka yhdistää datan ja ihmisten asiantuntemuksen älykkäiden digitaalisten assistenttien käyttöön.
Muuttuva ilmasto ja ulkoilman altisteet haastavat rakennusterveyttä29.9.2026 06:56:00 EEST | Tiedote
Uudet tutkimukset osoittavat, että terveellinen sisäympäristö edellyttää rakennusten, ilmanvaihdon sekä ulkoilman olosuhteiden ja altisteiden tarkastelua kokonaisuutena. Rakennusterveyteen vaikuttavat samanaikaisesti sisäilman olosuhteet, rakennusvaipan toiminta sekä ulkoilmasta peräisin olevat altisteet, kuten ilmansaasteet, melu ja helle. Aiheita käsitellään Oulussa 6.-8. lokakuuta järjestettävässä Rakennusterveysseminaarissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
