Ihmisperäinen nitraatti vaikuttaa lähteiden mikrobilajistoon jo yllättävän pieninä pitoisuuksina
19.8.2021 08:35:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Puhdas vesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Ihmistoiminnan, kuten maankäytön, vaikutukset ulottuvat myös maanpinnan alapuolisiin ekosysteemeihin, mukaan lukien pohjavesi ja pohjavedestä riippuvat ympäristöt, kuten lähteet. Elinympäristöinä lähteet ovat ainutlaatuisia monimuotoisuuden keskittymiä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ja maailmanlaajuisesti uhanalaisia ekosysteemejä. Maataloudesta ja kaupunkiympäristöistä luontoon päätyvät haitta-aineet heikentävät veden laatua ja biologista monimuotoisuutta pohjavesissä ja pohjavesiriippuvaisissa ekosysteemeissä.
Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille, ja vesiekosysteemeissä ne osallistuvat veden puhdistusprosesseihin. Vaikka pohjavettä on tutkittu paljon, sen biologiset yhteisöt, kuten bakteerit, ja niiden reagointi haitta-ainekuormitukseen, tunnetaan vielä puutteellisesti.
Tutkimuksen mukaan lähteiden bakteeriyhteisöjen monimuotoisuus heikentyy alhaisissa nitraattipitoisuuksissa muutoksen kynnysarvon ollessa noin 400 mikrogrammaa litrassa. Lukuisat bakteerit häviävät äkillisesti nitraattipitoisuuden noustua yli tämän kynnysarvon. Vain muutama bakteerilaji näyttää hyötyvän nitraatin kohoamisesta lähteissä. Bakteereiden häviäminen heikentää lähteiden vedenlaatua.
Tutkimustulosten perusteella viranomaiset voivat säätää kynnysarvoja pohjavesien ja niistä riippuvaisten ekosysteemien tilan määrittelemiseksi. Tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan myös käyttää mittarina kuvaamaan niin lähteiden kuin muidenkin vesiekosysteemien monimuotoisuutta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu elokuussa 2021 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiology -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Oulun yliopisto.
Artikkeli:
Lehosmaa K., Muotka T., Pirttilä A M., Jaakola I., Rossi P.M., Jyväsjärvi J. Bacterial communities at a groundwater-surface water ecotone: gradual change or abrupt transition points along a contamination gradient? Environmental Microbiology. https://doi.org/10.1111/1462-2920.15708
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, puh. 040 8468 665, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Kaisa.Lehosmaa@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
