Oulun yliopisto

Ihmisperäinen nitraatti vaikuttaa lähteiden mikrobilajistoon jo yllättävän pieninä pitoisuuksina

Jaa

Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa kollegoineen on tuoreessa tutkimuksessaan osoittanut, että ihmistoiminnan seurauksena runsastunut typpikuormitus heikentää jo hyvin pieninä pitoisuuksina lähteiden mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta. Muutos mikrobiyhteisöissä tapahtuu äkillisesti typpipitoisuuden saavutettua tietyn tason. Tiedon avulla voidaan säätää tarkempia raja-arvoja typen enimmäismäärille pohjavedessä.

Lähde Tampereella. Kuva: Jussi Jyväsjärvi
Lähde Tampereella. Kuva: Jussi Jyväsjärvi

Puhdas vesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Ihmistoiminnan, kuten maankäytön, vaikutukset ulottuvat myös maanpinnan alapuolisiin ekosysteemeihin, mukaan lukien pohjavesi ja pohjavedestä riippuvat ympäristöt, kuten lähteet. Elinympäristöinä lähteet ovat ainutlaatuisia monimuotoisuuden keskittymiä, jotka ovat erittäin haavoittuvia ja maailmanlaajuisesti uhanalaisia ekosysteemejä. Maataloudesta ja kaupunkiympäristöistä luontoon päätyvät haitta-aineet heikentävät veden laatua ja biologista monimuotoisuutta pohjavesissä ja pohjavesiriippuvaisissa ekosysteemeissä.

Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille, ja vesiekosysteemeissä ne osallistuvat veden puhdistusprosesseihin. Vaikka pohjavettä on tutkittu paljon, sen biologiset yhteisöt, kuten bakteerit, ja niiden reagointi haitta-ainekuormitukseen, tunnetaan vielä puutteellisesti.

Tutkimuksen mukaan lähteiden bakteeriyhteisöjen monimuotoisuus heikentyy alhaisissa nitraattipitoisuuksissa muutoksen kynnysarvon ollessa noin 400 mikrogrammaa litrassa. Lukuisat bakteerit häviävät äkillisesti nitraattipitoisuuden noustua yli tämän kynnysarvon. Vain muutama bakteerilaji näyttää hyötyvän nitraatin kohoamisesta lähteissä. Bakteereiden häviäminen heikentää lähteiden vedenlaatua.

Tutkimustulosten perusteella viranomaiset voivat säätää kynnysarvoja pohjavesien ja niistä riippuvaisten ekosysteemien tilan määrittelemiseksi. Tutkimuksessa käytettyä menetelmää voidaan myös käyttää mittarina kuvaamaan niin lähteiden kuin muidenkin vesiekosysteemien monimuotoisuutta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu elokuussa 2021 kansainvälisesti arvostetussa Environmental Microbiology -lehdessä. Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Oulun yliopisto.

Artikkeli:

Lehosmaa K., Muotka T., Pirttilä A M., Jaakola I., Rossi P.M., Jyväsjärvi J. Bacterial communities at a groundwater-surface water ecotone: gradual change or abrupt transition points along a contamination gradient? Environmental Microbiology. https://doi.org/10.1111/1462-2920.15708

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa, puh. 040 8468 665, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, sähköposti: Kaisa.Lehosmaa@oulu.fi

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Lähde Tampereella. Kuva: Jussi Jyväsjärvi
Lähde Tampereella. Kuva: Jussi Jyväsjärvi
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ruonan Teollisuuskylän Pekka Miilukangas sai Kerttu Saalasti -palkinnon mikroyrittäjyyden edistämisestä21.9.2021 12:18:39 EEST | Tiedote

Kerttu Saalasti -palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa 20.9. vietetyssä Kerttu Saalasti -seminaarissa. Palkinnon sai Ruonan Teollisuuskylän toimitusjohtaja Pekka Miilukangas. Kerttu Saalasti -palkinnon jakavat Kerttu Saalasti säätiö ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhdessä. Se myönnetään vuosittain merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksesta.

Mikroyritysten merkitys työllisyydelle vaihtelee alueittain, uusi mikroyritysten tilastokatsaus kertoo miten20.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Mikroyrityksillä on paikoitellen erittäin suuri merkitys työllisyydelle ja taloudelle. Torniolaakson seutukunnassa mikroyrityksissä työskentelee lähes 20% työllisistä, kun Kuopion ja Vaasan seutukunnissa ollaan 8% tuntumassa. Järviseudulla, Kaustisen seutukunnassa ja Ahvenanmaan saaristossa luku on noin 17 %. Pienessä Kökarin kunnassa kokonaiset 100 % yritystyöpaikoista on mikroyrityksissä. Mikroyritysten liikevaihto on kasvanut vuosien 2016-2019 välillä selkeästi, 7.3% prosenttia, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Mikroyritysten tavaraviennin merkitys korostuu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Lapissa.

Väitös: Sanojen virheelliset muodot yli 3-vuotiaiden puheessa voivat viitata puhehäiriöön16.9.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Puheen kehityksen edetessä tyypillisesti jo 3-vuotiaat lapset sanovat sanat suhteellisen tarkasti samalla tavalla puhekerrasta toiseen. Vaikka puheessa olisi vaihtelua, he pystyvät usein tuottamaan sanasta myös oikean muodon. Jos 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten puheessa esiintyy runsaasti sanavaihtelua eli he käyttävät samasta sanasta vain erilaisia virheellisiä muotoja, se voi viitata puhehäiriöön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme