Iin Haminan hautausmaa kertoo sopeutumisesta ympäristöön
Iin Haminan hautausmaa paljastui putkityömaan aikana vuonna 2009, jonka jälkeen alueella kaivettiin Titta Kallio-Sepän johdolla. Kaivausten perusteella alueelle on haudattu ainakin 290 ihmistä.
Hautausmaa ajoitettiin esineiden ja radiohiilianalyysien perusteella 1400 ja 1500 -luvuille. Tällöin Suomessa vallitsi pieneksi jääkaudeksi sanottu poikkeuksellisen kylmä ilmastojakso.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa mitattiin yhdentoista henkilön hampaiden kollageenistä typen ja hiilen isotooppikoostumuksia. Hammasluun pienistä osanäytteistä tehdyt mittaukset kertovat ruokavaliosta, jota henkilö on eläessään syönyt.
Isotooppikoostumuksista nähdään, mikäli henkilön ruokavalio on vaihdellut tai jos hän on kokenut pitkäaikaista fyysistä stressiä kuten nähnyt nälkää tai sairastanut. Isotoopit kertovat fysiologisesta stressistä, koska stressitekijät, kuten ravinnonpuute, vaikuttavat typen isotooppikoostumukseen, joka puolestaan on havaittavissa ihmisen henkilökohtaisesta hammasarkistosta.
Tutkimusaineistossa havaittiin näitä stressimerkkejä ainoastaan yhdellä yksilöllä, jonka ruokavalio oli muihin verrattuna poikkeuksellinen.
Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että Iin Haminassa oli todennäköisesti jokin tapa selvitä, vaikka näiden vuosisatojen aikana ilmasto oli kylmempi kuin nykyisin.
– Pääosin Ihmisten ruokavalio pysytteli samankaltaisena vuodesta toiseen, varhaislapsuudesta aina aikuisuuteen asti, eikä typen isotoopisuhteen yllättäviä muutoksia havaittu. Eli tuon ajan Iijokiseudulla oli jokin keino selvitä kylmästä ilmastosta huolimatta, sanoo tutkija Maria Lahtinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Yhden henkilön isotooppikoostumuksen vaihtelu kertoi mahdollisesti ravinnonpuutteesta, mutta tämän henkilön ravinto oli muutenkin poikkeuksellinen suhteessa muihin tutkittaviin henkilöihin.
Tutkimus julkaistiin erittäin arvostetussa Radiocarbon-lehdessä.
Lisätietoa:
Maria Lahtinen, FT, tutkimuskoordinaattori, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, 045 679 4940, maria.lahtinen@helsinki.fi
Artikkeli Radiocarbon-lehdessä: Isotopic Evidence for Environmental Adaptation in Medieval Iin Hamina, Northern Finland
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme