Ikä jäykistää verisuonistoa – suoniston joustavuus vaihtelee myös naisen hormonaalisen tilan mukaan
8.12.2021 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Ihmisen verisuonisto koostuu valtimoista, laskimoista ja hiussuonista, joissa veri kiertää tiettyyn suuntaan. Sydämen pumpatessa valtimot vuorotellen laajenevat ja supistuvat, jolloin veri etenee. Etenemistä kutsutaan pulssiaalloksi. Valtimoiden seinämän tulee joustaa sopivasti mutta ei liikaa, jotta pulssiaalto pääsee etenemään eikä valtimon seinämä repeä.
Verisuoniston ikääntyessä valtimoiden seinämän jäykistyvät, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolemanvaaraa. Naissukupuolihormonien on todettu vaikuttavan useaan verisuonten seinämien kimmoisuutta säätelevään asiaan, joten korkean estrogeenitason arvellaan olevan yksi niistä mekanismeista, joiden takia nuorilla aikuisilla naisilla on matalampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin samanikäisillä miehillä. Sellaisia tutkimuksia on niukasti, joissa olisi mitattu sekä hormonitasot että valtimoiden jäykkyys ikänsä tai hormonivalmisteiden käyttönsä takia erilaisessa hormonaalisessa tilassa olevilta naisilta.
– Tutkimuksessamme yhdistettiin kaksi aineistoa, joissa oli tutkittu nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä naisia. Se mahdollisti naisten elämään kuuluvien erilaisten hormonaalisten vaiheiden monipuolisen tarkastelun. Pystyimme tutkimaan erikseen luonnollisen kuukautiskierron ja ehkäisypillereiden käytön sekä vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon käytön yhteyksiä valtimoiden joustavuuteen, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä apulaisprofessori Eija Laakkonen.
Koko tutkimusaineisto koostui 19–58-vuotiaista naisista. Mitä vanhempia naiset olivat, sitä jäykempiä heidän valtimonsa olivat. Mitatuista hormoneista estradioli ja follikkelia-stimuloiva hormoni olivat yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta ikä oli hormonitasoa voimakkaampi jäykkyyttä määrittelevä tekijä.
Kun tutkittiin osajoukkoja, hormonaalisen tilan havaittiin olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen. Pulssiaallon vaimeneminen oli nopeampaa kuukautisvuotoa seuraavassa follikulaarisessa vaiheessa ja ovulaatiovaiheessa kuin kuukautisvuodon aikana. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjien hormonitasot vaihtelevat, sillä kolmen viikon ajan syödään estrogeenia ja progestiinia sisältäviä pillereitä, minkä jälkeen syödään yhden viikon ajan hormonittomia pillereitä. Tämän viikon aikana tulee kuukautisvuotoa muistuttava tyhjennysvuoto. Yhdistelmäpillereiden käyttäjien valtimot olivat hormonipillerien aikana kimmoisampia kuin vuodon aikana. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista vaihdevuodet ohittaneilla hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla oli jäykimmät valtimot.
– Tämän tutkimuksen perusteella voimme todeta, että ikä on merkittävä verisuoniston kuntoon vaikuttava tekijä, mutta hormoneillakin on oma roolinsa valtimon joustavuuden säätelylle naisten elämänkierron eri vaiheissa. Vielä tarkemmin kannattaisi vertailla elimistön itse tuottamien ja lääkevalmisteiden kautta saatavien hormoneiden vaikutuksia valtimonseinämien ominaisuuksiin, jotta ymmärtäisimme valtimon joustavuuden säätelyä naisten elämänkierron eri vaiheissa nykyistä paremmin. Sellaista ei ole maailmalla tehty, Laakkonen summaa.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käyttäen Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -hankkeen ja Naisten endogeeniset ja eksogeeniset hormonit ja suorituskyky (MEndEx) -hankkeen tutkimusaineistoja. EsmiRs-tutkimusta johtaa apulaisprofessori Eija Laakkonen ja MEndEx-tutkimusta johtaa lehtori Johanna Ihalainen. EsmiRs-tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia ja MEndEx-tutkimusta Urheiluopistosäätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Laakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi H-K, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA and Ihalainen JK (2021) Associations of Sex Hormones and Hormonal Status With Arterial Stiffness in a Female Sample From Reproductive Years to Menopause. Front. Endocrinol. 12:765916. https://doi.org/10.3389/fendo.2021.765916
Lisätietoja:
Eija Laakkonen
Apulaisprofessori
eija.k.laakkonen@jyu.fi
040-8053588
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kansallisarkisto ja Jyväskylän yliopisto digitoivat Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun historiallisia arkistoaineistoja26.8.2026 15:18:56 EEST | Tiedote
Kansallisarkistolla ja Jyväskylän yliopistolla on kumppanuusdigitointihanke, jonka myötä merkittäviä osia kulttuuri- ja sivistyshistoriallisesti arvokkaiden Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin sekä Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun arkistoaineistoista saadaan jatkossa käyttöön digitaalisesti. Kumppanuus toteutetaan kesäkuusta syyskuuhun 2026. Hanketta rahoittavat Jyväskylän yliopistosäätiö, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos.
ERC Advanced Grant -miljoonarahoitus Jyväskylän yliopistoon – tutkimushankkeessa kehitetään keinoja nähdä piilossa olevia rakenteita matematiikan avulla26.8.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt merkittävän ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston matematiikan professori Mikko Salolle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Salon tutkimusryhmä kehittää uusia matemaattisia menetelmiä inversio-ongelmien ratkaisemiseen. Menetelmillä on merkittäviä sovelluksia muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa, materiaalitutkimuksessa, teollisuuden laadunvalvonnassa sekä geofysiikassa. Kyseisen rahoituksen saajat ovat erityisen ansioituneita tutkijoita.
Kirjoitan, koska haluan!25.8.2026 18:24:10 EEST | Tiedote
Kirjoituskilpailu nuorille nyt jo neljättä kertaa. Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden joukossa (Tilastokeskus). Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.
Nopeammin kävelevät ikääntyneet ovat aktiivisempia arjessa25.8.2026 10:35:07 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus vähenee merkittävästi iän myötä myös hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Neljän vuoden seurannassa aktiivisuuden aikaansaama energiankulutus laski keskimäärin noin 17 prosenttia.
Uusi professori Tuomo Kujala: Kognitiotieteen tarve kasvaa, kun ajattelua ulkoistetaan tekoälylle25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan uusi kognitiotieteen professori Tuomo Kujala tutkii työssään ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Hän on erikoistunut ihmisten tarkkaamattomuuden tutkimiseen ja siihen, miten se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Kujala arvioi, että tekoälyn yleistyminen tulee tulevaisuudessa kasvattamaan tarvetta kognitiotieteen tutkimukselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


