Jyväskylän yliopisto

Ikä jäykistää verisuonistoa – suoniston joustavuus vaihtelee myös naisen hormonaalisen tilan mukaan

Jaa

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mitattiin eri ikäisiltä naisilta valtimoiden jäykkyyttä, joka on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Tutkimus osoitti naisen iän olevan merkittävä valtimoiden joustavuuteen vaikuttava tekijä. Iän lisäksi valtimoiden jäykkyyttä määrittelivät kuukautiskierto, ehkäisypillereiden käyttö ja vaihdevuosivaihe sekä hormonikorvaushoidon käyttö.

Ihmisen verisuonisto koostuu valtimoista, laskimoista ja hiussuonista, joissa veri kiertää tiettyyn suuntaan. Sydämen pumpatessa valtimot vuorotellen laajenevat ja supistuvat, jolloin veri etenee. Etenemistä kutsutaan pulssiaalloksi. Valtimoiden seinämän tulee joustaa sopivasti mutta ei liikaa, jotta pulssiaalto pääsee etenemään eikä valtimon seinämä repeä.

Verisuoniston ikääntyessä valtimoiden seinämän jäykistyvät, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolemanvaaraa. Naissukupuolihormonien on todettu vaikuttavan useaan verisuonten seinämien kimmoisuutta säätelevään asiaan, joten korkean estrogeenitason arvellaan olevan yksi niistä mekanismeista, joiden takia nuorilla aikuisilla naisilla on matalampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin samanikäisillä miehillä. Sellaisia tutkimuksia on niukasti, joissa olisi mitattu sekä hormonitasot että valtimoiden jäykkyys ikänsä tai hormonivalmisteiden käyttönsä takia erilaisessa hormonaalisessa tilassa olevilta naisilta.

– Tutkimuksessamme yhdistettiin kaksi aineistoa, joissa oli tutkittu nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä naisia. Se mahdollisti naisten elämään kuuluvien erilaisten hormonaalisten vaiheiden monipuolisen tarkastelun. Pystyimme tutkimaan erikseen luonnollisen kuukautiskierron ja ehkäisypillereiden käytön sekä vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon käytön yhteyksiä valtimoiden joustavuuteen, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä apulaisprofessori Eija Laakkonen.

Koko tutkimusaineisto koostui 19–58-vuotiaista naisista. Mitä vanhempia naiset olivat, sitä jäykempiä heidän valtimonsa olivat. Mitatuista hormoneista estradioli ja follikkelia-stimuloiva hormoni olivat yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta ikä oli hormonitasoa voimakkaampi jäykkyyttä määrittelevä tekijä.

Kun tutkittiin osajoukkoja, hormonaalisen tilan havaittiin olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen. Pulssiaallon vaimeneminen oli nopeampaa kuukautisvuotoa seuraavassa follikulaarisessa vaiheessa ja ovulaatiovaiheessa kuin kuukautisvuodon aikana. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjien hormonitasot vaihtelevat, sillä kolmen viikon ajan syödään estrogeenia ja progestiinia sisältäviä pillereitä, minkä jälkeen syödään yhden viikon ajan hormonittomia pillereitä. Tämän viikon aikana tulee kuukautisvuotoa muistuttava tyhjennysvuoto. Yhdistelmäpillereiden käyttäjien valtimot olivat hormonipillerien aikana kimmoisampia kuin vuodon aikana. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista vaihdevuodet ohittaneilla hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla oli jäykimmät valtimot.

– Tämän tutkimuksen perusteella voimme todeta, että ikä on merkittävä verisuoniston kuntoon vaikuttava tekijä, mutta hormoneillakin on oma roolinsa valtimon joustavuuden säätelylle naisten elämänkierron eri vaiheissa. Vielä tarkemmin kannattaisi vertailla elimistön itse tuottamien ja lääkevalmisteiden kautta saatavien hormoneiden vaikutuksia valtimonseinämien ominaisuuksiin, jotta ymmärtäisimme valtimon joustavuuden säätelyä naisten elämänkierron eri vaiheissa nykyistä paremmin. Sellaista ei ole maailmalla tehty, Laakkonen summaa.

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käyttäen Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -hankkeen ja Naisten endogeeniset ja eksogeeniset hormonit ja suorituskyky (MEndEx) -hankkeen tutkimusaineistoja. EsmiRs-tutkimusta johtaa apulaisprofessori Eija Laakkonen ja MEndEx-tutkimusta johtaa lehtori Johanna Ihalainen. EsmiRs-tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia ja MEndEx-tutkimusta Urheiluopistosäätiö.

Alkuperäisjulkaisu:

Laakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi H-K, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA and Ihalainen JK (2021) Associations of Sex Hormones and Hormonal Status With Arterial Stiffness in a Female Sample From Reproductive Years to Menopause. Front. Endocrinol. 12:765916. https://doi.org/10.3389/fendo.2021.765916

Lisätietoja:

Eija Laakkonen
Apulaisprofessori
eija.k.laakkonen@jyu.fi
040-8053588

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Infograafi: Eero Haapala
Infograafi: Eero Haapala
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lisää kilometrejä vai vauhtia? Kummallakin tehokeinolla voi parantaa juoksukuntoa26.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kestävyysharjoittelijoiden tekemiä kahden viikon peruskestävyys- ja intervallijaksoja suorituskyvyn ja palautumisen näkökulmasta. Kummallakin menetelmällä voidaan parantaa kuntoliikkujan kestävyyssuorituskykyä merkittävästi jo kahdessa viikossa, kun harjoituskuormaa kasvatetaan totutusta.

Lapsuuden laulut ovat ikääntyneille tärkeä voimavara26.1.2022 01:00:00 EET | Tiedote

FM Annika Tammelan väitöstutkimus osoittaa, että lapsuus- ja kouluvuosina opitut laulut ovat suomalaisille ikäihmisille merkityksellisiä, sillä ne kantavat vahvoja tunnemuistoja ja ylläpitävät omaa identiteettiä. Varhaisilta elinvuosilta tuttujen laulujen laulaminen ja yhdessä muistelu tarjoavat ikääntyneille kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä heidän hyvinvointinsa kannalta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme