Ikä jäykistää verisuonistoa – suoniston joustavuus vaihtelee myös naisen hormonaalisen tilan mukaan

Ihmisen verisuonisto koostuu valtimoista, laskimoista ja hiussuonista, joissa veri kiertää tiettyyn suuntaan. Sydämen pumpatessa valtimot vuorotellen laajenevat ja supistuvat, jolloin veri etenee. Etenemistä kutsutaan pulssiaalloksi. Valtimoiden seinämän tulee joustaa sopivasti mutta ei liikaa, jotta pulssiaalto pääsee etenemään eikä valtimon seinämä repeä.
Verisuoniston ikääntyessä valtimoiden seinämän jäykistyvät, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolemanvaaraa. Naissukupuolihormonien on todettu vaikuttavan useaan verisuonten seinämien kimmoisuutta säätelevään asiaan, joten korkean estrogeenitason arvellaan olevan yksi niistä mekanismeista, joiden takia nuorilla aikuisilla naisilla on matalampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin samanikäisillä miehillä. Sellaisia tutkimuksia on niukasti, joissa olisi mitattu sekä hormonitasot että valtimoiden jäykkyys ikänsä tai hormonivalmisteiden käyttönsä takia erilaisessa hormonaalisessa tilassa olevilta naisilta.
– Tutkimuksessamme yhdistettiin kaksi aineistoa, joissa oli tutkittu nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä naisia. Se mahdollisti naisten elämään kuuluvien erilaisten hormonaalisten vaiheiden monipuolisen tarkastelun. Pystyimme tutkimaan erikseen luonnollisen kuukautiskierron ja ehkäisypillereiden käytön sekä vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon käytön yhteyksiä valtimoiden joustavuuteen, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä apulaisprofessori Eija Laakkonen.
Koko tutkimusaineisto koostui 19–58-vuotiaista naisista. Mitä vanhempia naiset olivat, sitä jäykempiä heidän valtimonsa olivat. Mitatuista hormoneista estradioli ja follikkelia-stimuloiva hormoni olivat yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta ikä oli hormonitasoa voimakkaampi jäykkyyttä määrittelevä tekijä.
Kun tutkittiin osajoukkoja, hormonaalisen tilan havaittiin olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen. Pulssiaallon vaimeneminen oli nopeampaa kuukautisvuotoa seuraavassa follikulaarisessa vaiheessa ja ovulaatiovaiheessa kuin kuukautisvuodon aikana. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjien hormonitasot vaihtelevat, sillä kolmen viikon ajan syödään estrogeenia ja progestiinia sisältäviä pillereitä, minkä jälkeen syödään yhden viikon ajan hormonittomia pillereitä. Tämän viikon aikana tulee kuukautisvuotoa muistuttava tyhjennysvuoto. Yhdistelmäpillereiden käyttäjien valtimot olivat hormonipillerien aikana kimmoisampia kuin vuodon aikana. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista vaihdevuodet ohittaneilla hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla oli jäykimmät valtimot.
– Tämän tutkimuksen perusteella voimme todeta, että ikä on merkittävä verisuoniston kuntoon vaikuttava tekijä, mutta hormoneillakin on oma roolinsa valtimon joustavuuden säätelylle naisten elämänkierron eri vaiheissa. Vielä tarkemmin kannattaisi vertailla elimistön itse tuottamien ja lääkevalmisteiden kautta saatavien hormoneiden vaikutuksia valtimonseinämien ominaisuuksiin, jotta ymmärtäisimme valtimon joustavuuden säätelyä naisten elämänkierron eri vaiheissa nykyistä paremmin. Sellaista ei ole maailmalla tehty, Laakkonen summaa.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käyttäen Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -hankkeen ja Naisten endogeeniset ja eksogeeniset hormonit ja suorituskyky (MEndEx) -hankkeen tutkimusaineistoja. EsmiRs-tutkimusta johtaa apulaisprofessori Eija Laakkonen ja MEndEx-tutkimusta johtaa lehtori Johanna Ihalainen. EsmiRs-tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia ja MEndEx-tutkimusta Urheiluopistosäätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Laakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi H-K, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA and Ihalainen JK (2021) Associations of Sex Hormones and Hormonal Status With Arterial Stiffness in a Female Sample From Reproductive Years to Menopause. Front. Endocrinol. 12:765916. https://doi.org/10.3389/fendo.2021.765916
Lisätietoja:
Eija Laakkonen
Apulaisprofessori
eija.k.laakkonen@jyu.fi
040-8053588
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


