Ikääntymisen uusi aika – Vanhustyön asiantuntijat ja vanhenemisen tutkijat koolla Tampereella

Päivien teemana on Ikääntymisen uusi aika. Uusi aika tarkoittaa sitä, että Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja se muuttaa koko yhteiskuntaa tavalla, jota emme vielä täysin ymmärrä. Mutta myös vanhuus ja käsityksemme siitä muuttuvat. Myös uudet hyvinvointialueet muuttavat vanhojen ihmisten hoitoa ja hoivaa monella tapaa.

Ikääntymisen muuttuva maisema

Kuinka pitkä elämä voitaisiin valjastaa hyvinvoinnin osaksi tai välineeksi? Millä tavoin pitkä elämä voitaisiin nähdä etuna eikä haittana? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Tampereen yliopiston professori Anu Siren ikääntymisen muuttuvaa maisemaa käsittelevässä luennossaan keskiviikkona 8. helmikuuta. Siren käsittelee erityisesti pitenevästä eliniästä seuraavaa kulttuurista muutosta ja yhteiskunnallisia haasteita.

Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta on yksi torstain 9. helmikuuta pääpuhujista. Hänen mukaansa ikääntyneiden hoivan tulevaisuutta leimaavat monet avoimet kysymykset ja huolenaiheet.

— Rahoitus laahaa jäljessä ja palveluista ja henkilökunnasta on pulaa samaan aikaan kun tarpeet kasvavat nopeasti. Alan ongelmat on kuitenkin tiedostettu, kaikki poliittiset puolueet tunnistavat ikääntyneiden tarpeet ainakin juhlapuheissaan, professori Kröger sanoo.

Gerontologian päivien puheessaan Kröger pohtii, onko tunnelin päässä näkyvissä valoa.

Tarjolla kattava paketti tutkimustietoa ja hankkeiden tuloksia

Hyvinvointialueet ja niiden rooli ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä on yksi päivien ajankohtaisista aiheista. Useissa esityksissä käsitellään vanhojen ihmisten hoivaa niin asiakkaiden kuin henkilökunnan näkökulmasta. Myös hoitotyön johtaminen ja organisoituminen ovat esillä ohjelmassa. Aivoterveyttä, muistisairauksia ja mielen hyvinvointia käsitellään usean eri tieteenalan näkökulmasta. Tarjolla on esimerkiksi uusinta tietoa aivorappeumasairauksista.

Gerontologia 2023 -tapahtuman ohjelma ja esitysten tiivistelmät