Ikääntymisen uusi aika – Vanhustyön asiantuntijat ja vanhenemisen tutkijat koolla Tampereella
Päivien teemana on Ikääntymisen uusi aika. Uusi aika tarkoittaa sitä, että Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja se muuttaa koko yhteiskuntaa tavalla, jota emme vielä täysin ymmärrä. Mutta myös vanhuus ja käsityksemme siitä muuttuvat. Myös uudet hyvinvointialueet muuttavat vanhojen ihmisten hoitoa ja hoivaa monella tapaa.
Ikääntymisen muuttuva maisema
Kuinka pitkä elämä voitaisiin valjastaa hyvinvoinnin osaksi tai välineeksi? Millä tavoin pitkä elämä voitaisiin nähdä etuna eikä haittana? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Tampereen yliopiston professori Anu Siren ikääntymisen muuttuvaa maisemaa käsittelevässä luennossaan keskiviikkona 8. helmikuuta. Siren käsittelee erityisesti pitenevästä eliniästä seuraavaa kulttuurista muutosta ja yhteiskunnallisia haasteita.
Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta on yksi torstain 9. helmikuuta pääpuhujista. Hänen mukaansa ikääntyneiden hoivan tulevaisuutta leimaavat monet avoimet kysymykset ja huolenaiheet.
— Rahoitus laahaa jäljessä ja palveluista ja henkilökunnasta on pulaa samaan aikaan kun tarpeet kasvavat nopeasti. Alan ongelmat on kuitenkin tiedostettu, kaikki poliittiset puolueet tunnistavat ikääntyneiden tarpeet ainakin juhlapuheissaan, professori Kröger sanoo.
Gerontologian päivien puheessaan Kröger pohtii, onko tunnelin päässä näkyvissä valoa.
Tarjolla kattava paketti tutkimustietoa ja hankkeiden tuloksia
Hyvinvointialueet ja niiden rooli ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä on yksi päivien ajankohtaisista aiheista. Useissa esityksissä käsitellään vanhojen ihmisten hoivaa niin asiakkaiden kuin henkilökunnan näkökulmasta. Myös hoitotyön johtaminen ja organisoituminen ovat esillä ohjelmassa. Aivoterveyttä, muistisairauksia ja mielen hyvinvointia käsitellään usean eri tieteenalan näkökulmasta. Tarjolla on esimerkiksi uusinta tietoa aivorappeumasairauksista.
Gerontologia 2023 -tapahtuman ohjelma ja esitysten tiivistelmät
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Lumme-Sandt,
kirsi.lumme-sandt@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Väitös: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riittävän luotettava mittari astmaan liittyvän keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa2.12.2025 08:40:00 EET | Tiedote
Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu pääasiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. Näiden fysiologisten parametrien keskinäisestä suhteesta tiedetään kuitenkin vähän, eikä ole selvää, tunnistavatko ne samoja potilaita. Lääketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.
Väitös: Yli 80 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista jäi ilman kuntoutuspsykoterapiaa1.12.2025 09:08:48 EET | Tiedote
Yleiset mielenterveyshäiriöt – masennus ja ahdistuneisuushäiriöt – ovat merkittävä syy työkyvyttömyyteen, ja ne aiheuttavat mittavaa inhimillistä kärsimystä yksilöille ja kustannuksia yhteiskunnalle. LL, VTM Helena Leppänen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että yleisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus jäävät usein puutteellisiksi jopa työkyvyttömyyden uhatessa potilasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti kuntoutuspsykoterapian hyödyntämisessä esiintyy sosioekonomista eriarvoisuutta, mikä voi heikentää mahdollisuuksia kuntoutua takaisin työelämään.
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme