Ikääntymisen uusi aika – Vanhustyön asiantuntijat ja vanhenemisen tutkijat koolla Tampereella

Päivien teemana on Ikääntymisen uusi aika. Uusi aika tarkoittaa sitä, että Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja se muuttaa koko yhteiskuntaa tavalla, jota emme vielä täysin ymmärrä. Mutta myös vanhuus ja käsityksemme siitä muuttuvat. Myös uudet hyvinvointialueet muuttavat vanhojen ihmisten hoitoa ja hoivaa monella tapaa.
Ikääntymisen muuttuva maisema
Kuinka pitkä elämä voitaisiin valjastaa hyvinvoinnin osaksi tai välineeksi? Millä tavoin pitkä elämä voitaisiin nähdä etuna eikä haittana? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Tampereen yliopiston professori Anu Siren ikääntymisen muuttuvaa maisemaa käsittelevässä luennossaan keskiviikkona 8. helmikuuta. Siren käsittelee erityisesti pitenevästä eliniästä seuraavaa kulttuurista muutosta ja yhteiskunnallisia haasteita.
Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta on yksi torstain 9. helmikuuta pääpuhujista. Hänen mukaansa ikääntyneiden hoivan tulevaisuutta leimaavat monet avoimet kysymykset ja huolenaiheet.
— Rahoitus laahaa jäljessä ja palveluista ja henkilökunnasta on pulaa samaan aikaan kun tarpeet kasvavat nopeasti. Alan ongelmat on kuitenkin tiedostettu, kaikki poliittiset puolueet tunnistavat ikääntyneiden tarpeet ainakin juhlapuheissaan, professori Kröger sanoo.
Gerontologian päivien puheessaan Kröger pohtii, onko tunnelin päässä näkyvissä valoa.
Tarjolla kattava paketti tutkimustietoa ja hankkeiden tuloksia
Hyvinvointialueet ja niiden rooli ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä on yksi päivien ajankohtaisista aiheista. Useissa esityksissä käsitellään vanhojen ihmisten hoivaa niin asiakkaiden kuin henkilökunnan näkökulmasta. Myös hoitotyön johtaminen ja organisoituminen ovat esillä ohjelmassa. Aivoterveyttä, muistisairauksia ja mielen hyvinvointia käsitellään usean eri tieteenalan näkökulmasta. Tarjolla on esimerkiksi uusinta tietoa aivorappeumasairauksista.
Gerontologia 2023 -tapahtuman ohjelma ja esitysten tiivistelmät
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Kirsi Lumme-Sandt,
kirsi.lumme-sandt@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?23.3.2023 14:20:12 EET | Tiedote
Koronaviruspandemian vuoksi virustautien ja rokotteiden tutkimus on lisääntynyt ennennäkemättömällä tavalla. Koronarokotteen nopea kehitys oli tieteellisen tutkimuksen voimannäyttö. Samoin viruksen osoittamiseen tarkoitettujen pikatestien laaja käyttöönotto, koronapotilaiden hoidon nopea kehittyminen uusine viruslääkkeineen ja epidemian kulun luotettava seuranta osoittavat systemaattisen tutkimustyön merkityksen.
Väitös: Toimiva vuorovaikutus on edellytys diabeetikon omahoidon onnistumiselle23.3.2023 10:09:43 EET | Tiedote
Jokaisella terveydenhuollossa asioivalla potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, mikä rakentuu vuorovaikutuksessa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Toimiva vuorovaikutus on erityisen keskeistä pitkäaikaissairautta sairastavien kannalta, jotka asioivat terveydenhuollossa useasti, ja joiden hoidontarve saattaa olla elinikäinen. FM Maija Peltola tutki viestinnän väitöskirjassaan tyypin 2 diabeetikoiden vuorovaikutuskokemuksia lääkärien ja hoitajien kanssa käydyistä keskusteluista, joilla oli ollut omahoitoa edistävä tai estävä merkitys.
Väitös: Aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat kieltä kehollisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa21.3.2023 14:34:05 EET | Tiedote
Monet maahanmuuttaja-aikuisistamme eivät osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. Selviytyäkseen arjessaan Suomessa heidän tulisi kuitenkin oppia sekä suomen kieli että luku- ja kirjoitustaito. FM Laura Eilolan väitöstutkimus tuo esiin, miten tällaiset oppijat hyödyntävät kielenkäytössään ja -oppimisessaan erityisen paljon esimerkiksi erilaisia eleitä, esineitä tai vuorovaikutustilanteen materiaalista ympäristöä. Lisäksi Eilolan tutkimus osoittaa, että aikuiset luku- ja kirjoitustaitoon tukea tarvitsevat maahanmuuttajat oppivat suomea luokkahuoneen lisäksi erilaisissa asiointitilanteissa.
Väitös: Valoon perustuva etäisyystutka ja tekoäly auttavat tulevaisuuden työkoneita ja toimistorobotteja liikkumaan itsenäisesti21.3.2023 11:36:15 EET | Tiedote
FM Jukka Peltomäen väitöskirja tutkii ympäristöstä otetun etäisyyskartan avulla tehtävää paikannusta. Etäisyyskartta mitataan valoon perustuvalla etäisyystutkalla (eng. LiDAR), joka on usein luotettavampi kuin digitaalisen kameran kuva ja toimii eri sää- ja valaistusolosuhteissa. Otettua etäisyyskuvaa verrataan etäisyysgallerian kuviin tekoälymenetelmällä, jolloin saadaan liikkuvan laitteen tarkka paikka selville. Hyödyntämällä väitöskirjan teknologiaa itseajavat autot ja robotit voivat liikkua autonomisesti sisä- ja ulkotiloissa.
HALKO-hankkeessa tutkitaan hyvinvointialueuudistuksen synnyttämää uudenlaista julkisen hallinnon kokonaisuutta14.3.2023 14:25:44 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa tarkastellaan hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja valtionohjausta. HALKO-hanke on osa valtioneuvoston kanslian koordinoimaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (VN TEAS), jolla tuotetaan tietoa julkisen hallinnon päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme