Ikääntyvät suomalaiset voivat enimmäkseen hyvin, mutta huolenaiheitakin on
Alustavien tulosten mukaan valtaosa vastaajista (78 %) koki olevansa tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä ja 85 % oli myös sitä mieltä, että yli 70-vuotiaille kohdennetut kehotukset välttää sosiaalista kanssakäymistä olivat asiallisia. Lähes kaikilla vastaajista (93 %) oli elämässään läheisiä ihmissuhteita ja valtaosa (95 %) uskoi myös saavansa apua muilta ihmisiltä sitä tarvitessaan. Enemmistö vastaajista (82 %) koki elämänsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Useimpien elämään iloa toivat perhe, ystävät, luonto ja harrastukset.
Positiivisista tuloksista huolimatta huolenaiheitakin löytyy. Noin puolet vastaajista koki jonkin terveysongelman haittaavan arkista elämäänsä. Kysyttäessä nykyisiä tai tulevaisuuden huolenaiheita monet vastasivat kantavansa huolta omasta terveydestään (58 %), mutta vielä useammat läheisensä (72 %) terveydestä. Iäkkäitä ei huoleta kuitenkaan vain oma ja läheisten tilanne, vaan monet kokivat myös eriarvoisuuden Suomessa (41 %) ja maailmalla (43 %) huolestuttavana.
Viime vuosina on paljon puhuttu vanhuspalveluiden ja hoivapalveluiden saatavuudesta. Kyselyyn vastaajista valtaosa luotti saavansa kiireellistä hoitoa ja hoitoa pitkäaikaissairauksiin, mutta luottamus vanhuspalveluihin oli vähäisempää. Vähemmistö (39 %) luotti iäkkäiden saavan tarvitessaan kotiin hoivapalveluita ja vielä pienempi määrä (32 %) hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa (21 %).
Tulosten mukaan 65–84-vuotiaat suomalaiset ovat hyvin heterogeeninen joukko, ja aineiston jatkoanalyyseissa tarkastellaankin muun muassa iän, sukupuolen, siviilisäädyn, palveluiden, asuinympäristön, harrastusten ja toimintakyvyn yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, millaista teknologiaa ikääntyneillä on käytössään ja miten he kokevat teknologian tuomat muutokset arjessaan ja sosiaalisissa suhteissaan.
Kyselytutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3088 iältään 65–84-vuotiasta suomalaista vastausprosentin ollessa 62. Tietoa kerättiin vuoden 2020 marraskuun ja huhtikuun 2021 välisenä aikana.
Tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tarkempia tuloksia tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristina Tiainen, yliopistotutkija
kristina.tiainen@tuni.fi
040 190 1648
Marja Jylhä, gerontologian professori
marja.jylha@tuni.fi
040 588 1900
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme