Ikääntyvät suomalaiset voivat enimmäkseen hyvin, mutta huolenaiheitakin on

Alustavien tulosten mukaan valtaosa vastaajista (78 %) koki olevansa tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä ja 85 % oli myös sitä mieltä, että yli 70-vuotiaille kohdennetut kehotukset välttää sosiaalista kanssakäymistä olivat asiallisia. Lähes kaikilla vastaajista (93 %) oli elämässään läheisiä ihmissuhteita ja valtaosa (95 %) uskoi myös saavansa apua muilta ihmisiltä sitä tarvitessaan. Enemmistö vastaajista (82 %) koki elämänsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Useimpien elämään iloa toivat perhe, ystävät, luonto ja harrastukset.
Positiivisista tuloksista huolimatta huolenaiheitakin löytyy. Noin puolet vastaajista koki jonkin terveysongelman haittaavan arkista elämäänsä. Kysyttäessä nykyisiä tai tulevaisuuden huolenaiheita monet vastasivat kantavansa huolta omasta terveydestään (58 %), mutta vielä useammat läheisensä (72 %) terveydestä. Iäkkäitä ei huoleta kuitenkaan vain oma ja läheisten tilanne, vaan monet kokivat myös eriarvoisuuden Suomessa (41 %) ja maailmalla (43 %) huolestuttavana.
Viime vuosina on paljon puhuttu vanhuspalveluiden ja hoivapalveluiden saatavuudesta. Kyselyyn vastaajista valtaosa luotti saavansa kiireellistä hoitoa ja hoitoa pitkäaikaissairauksiin, mutta luottamus vanhuspalveluihin oli vähäisempää. Vähemmistö (39 %) luotti iäkkäiden saavan tarvitessaan kotiin hoivapalveluita ja vielä pienempi määrä (32 %) hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa (21 %).
Tulosten mukaan 65–84-vuotiaat suomalaiset ovat hyvin heterogeeninen joukko, ja aineiston jatkoanalyyseissa tarkastellaankin muun muassa iän, sukupuolen, siviilisäädyn, palveluiden, asuinympäristön, harrastusten ja toimintakyvyn yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, millaista teknologiaa ikääntyneillä on käytössään ja miten he kokevat teknologian tuomat muutokset arjessaan ja sosiaalisissa suhteissaan.
Kyselytutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3088 iältään 65–84-vuotiasta suomalaista vastausprosentin ollessa 62. Tietoa kerättiin vuoden 2020 marraskuun ja huhtikuun 2021 välisenä aikana.
Tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tarkempia tuloksia tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristina Tiainen, yliopistotutkija
kristina.tiainen@tuni.fi
040 190 1648
Marja Jylhä, gerontologian professori
marja.jylha@tuni.fi
040 588 1900
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Eurooppalaiset opiskelijaradiot jakavat vahvan identiteetin4.12.2025 07:59:40 EET | Tiedote
Vaikka opiskelijaradio on ilmiönä yli satavuotias, on tätä ruohonjuuritason median muotoa tutkittu varsin niukasti, etenkin Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Väitöstutkimuksessaan eurooppalaisen opiskelijaradion organisaatiokulttuuria tutkinut Ari Hautaniemi selvitti ensimmäistä kertaa, minkälaiset arvot ohjaavat niiden toimintaa.
Väitös: Puolueilla on eri tavoitteita kaupunkien kehittämisessä3.12.2025 13:43:20 EET | Tiedote
Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.
Väitös: Ekososiaalinen kasvatus voi parantaa ihmisen ja muiden lajien välistä vuorovaikutusta3.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
FM Sami Keto selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kasvatus voi huomioida ihmisen monilajisen elinpiirin ja siihen liittyvät eettisesti merkitykselliset erot. Kedon tutkimus tarkentaa ekososiaalisen kasvatuksen teoreettisia ja käsitteellisiä perusteita. Niitä ei aiemmin ole jäsennetty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Väitös: Hävittäjälentäjien lentokyky heikkenee pitkäkestoisesti hapenpuutteesta aiheutuneen hätätilanteen jälkeen3.12.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Lentäminen korkealla ilmakehässä altistaa elimistön hapenpuutteelle, mikäli lentokoneen paineistukseen tai happilaitteistoon tulee ongelma. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Nikke Varis tutki hävittäjälentäjien lentokykyä simulaattorissa toteutetun hypoksia-altistuksen jälkeen.
Väitös: Perheen sisäisiä henkirikoksia voidaan ennaltaehkäistä2.12.2025 12:45:48 EET | Tiedote
TtM Marianne Ellilän väitöstutkimus osoittaa, että suomalaisiin perheen sisäisiin henkirikoksiin liittyy taustatekijöitä ja niitä voidaan ennaltaehkäistä. Ellilä kuvasi kolmen eri aineiston kautta tutkimuksessaan perheen sisäisten henkirikosten taustatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien näkemykset, henkirikosten uhrien läheisten kokemukset ja tekijöiden mielentilatutkimukset antoivat arvokasta tietoa aiheesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
