Tampereen yliopisto

Ikääntyvät suomalaiset voivat enimmäkseen hyvin, mutta huolenaiheitakin on

Jaa
Ikääntyvien 65–84-vuotiaiden suomalaisten hyvinvointi on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Tämä käy ilmi uudesta SoWell-kyselytutkimuksesta, johon vastasi yli 3000 suomalaista.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Alustavien tulosten mukaan valtaosa vastaajista (78 %) koki olevansa tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä ja 85 % oli myös sitä mieltä, että yli 70-vuotiaille kohdennetut kehotukset välttää sosiaalista kanssakäymistä olivat asiallisia. Lähes kaikilla vastaajista (93 %) oli elämässään läheisiä ihmissuhteita ja valtaosa (95 %) uskoi myös saavansa apua muilta ihmisiltä sitä tarvitessaan. Enemmistö vastaajista (82 %) koki elämänsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Useimpien elämään iloa toivat perhe, ystävät, luonto ja harrastukset.

Positiivisista tuloksista huolimatta huolenaiheitakin löytyy. Noin puolet vastaajista koki jonkin terveysongelman haittaavan arkista elämäänsä. Kysyttäessä nykyisiä tai tulevaisuuden huolenaiheita monet vastasivat kantavansa huolta omasta terveydestään (58 %), mutta vielä useammat läheisensä (72 %) terveydestä. Iäkkäitä ei huoleta kuitenkaan vain oma ja läheisten tilanne, vaan monet kokivat myös eriarvoisuuden Suomessa (41 %) ja maailmalla (43 %) huolestuttavana.

Viime vuosina on paljon puhuttu vanhuspalveluiden ja hoivapalveluiden saatavuudesta. Kyselyyn vastaajista valtaosa luotti saavansa kiireellistä hoitoa ja hoitoa pitkäaikaissairauksiin, mutta luottamus vanhuspalveluihin oli vähäisempää. Vähemmistö (39 %) luotti iäkkäiden saavan tarvitessaan kotiin hoivapalveluita ja vielä pienempi määrä (32 %) hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa (21 %).

Tulosten mukaan 65–84-vuotiaat suomalaiset ovat hyvin heterogeeninen joukko, ja aineiston jatkoanalyyseissa tarkastellaankin muun muassa iän, sukupuolen, siviilisäädyn, palveluiden, asuinympäristön, harrastusten ja toimintakyvyn yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, millaista teknologiaa ikääntyneillä on käytössään ja miten he kokevat teknologian tuomat muutokset arjessaan ja sosiaalisissa suhteissaan.

Kyselytutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3088 iältään 65–84-vuotiasta suomalaista vastausprosentin ollessa 62. Tietoa kerättiin vuoden 2020 marraskuun ja huhtikuun 2021 välisenä aikana.

Tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.

Tarkempia tuloksia tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kristina Tiainen, yliopistotutkija
kristina.tiainen@tuni.fi
040 190 1648


Marja Jylhä, gerontologian professori
marja.jylha@tuni.fi
040 588 1900

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote

Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.

Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.

Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote

Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.

Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye