Ikääntyvät suomalaiset voivat enimmäkseen hyvin, mutta huolenaiheitakin on

Alustavien tulosten mukaan valtaosa vastaajista (78 %) koki olevansa tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä ja 85 % oli myös sitä mieltä, että yli 70-vuotiaille kohdennetut kehotukset välttää sosiaalista kanssakäymistä olivat asiallisia. Lähes kaikilla vastaajista (93 %) oli elämässään läheisiä ihmissuhteita ja valtaosa (95 %) uskoi myös saavansa apua muilta ihmisiltä sitä tarvitessaan. Enemmistö vastaajista (82 %) koki elämänsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Useimpien elämään iloa toivat perhe, ystävät, luonto ja harrastukset.
Positiivisista tuloksista huolimatta huolenaiheitakin löytyy. Noin puolet vastaajista koki jonkin terveysongelman haittaavan arkista elämäänsä. Kysyttäessä nykyisiä tai tulevaisuuden huolenaiheita monet vastasivat kantavansa huolta omasta terveydestään (58 %), mutta vielä useammat läheisensä (72 %) terveydestä. Iäkkäitä ei huoleta kuitenkaan vain oma ja läheisten tilanne, vaan monet kokivat myös eriarvoisuuden Suomessa (41 %) ja maailmalla (43 %) huolestuttavana.
Viime vuosina on paljon puhuttu vanhuspalveluiden ja hoivapalveluiden saatavuudesta. Kyselyyn vastaajista valtaosa luotti saavansa kiireellistä hoitoa ja hoitoa pitkäaikaissairauksiin, mutta luottamus vanhuspalveluihin oli vähäisempää. Vähemmistö (39 %) luotti iäkkäiden saavan tarvitessaan kotiin hoivapalveluita ja vielä pienempi määrä (32 %) hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa (21 %).
Tulosten mukaan 65–84-vuotiaat suomalaiset ovat hyvin heterogeeninen joukko, ja aineiston jatkoanalyyseissa tarkastellaankin muun muassa iän, sukupuolen, siviilisäädyn, palveluiden, asuinympäristön, harrastusten ja toimintakyvyn yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, millaista teknologiaa ikääntyneillä on käytössään ja miten he kokevat teknologian tuomat muutokset arjessaan ja sosiaalisissa suhteissaan.
Kyselytutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3088 iältään 65–84-vuotiasta suomalaista vastausprosentin ollessa 62. Tietoa kerättiin vuoden 2020 marraskuun ja huhtikuun 2021 välisenä aikana.
Tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tarkempia tuloksia tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristina Tiainen, yliopistotutkija
kristina.tiainen@tuni.fi
040 190 1648
Marja Jylhä, gerontologian professori
marja.jylha@tuni.fi
040 588 1900
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
