Ikääntyvät suomalaiset voivat enimmäkseen hyvin, mutta huolenaiheitakin on

Alustavien tulosten mukaan valtaosa vastaajista (78 %) koki olevansa tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä ja 85 % oli myös sitä mieltä, että yli 70-vuotiaille kohdennetut kehotukset välttää sosiaalista kanssakäymistä olivat asiallisia. Lähes kaikilla vastaajista (93 %) oli elämässään läheisiä ihmissuhteita ja valtaosa (95 %) uskoi myös saavansa apua muilta ihmisiltä sitä tarvitessaan. Enemmistö vastaajista (82 %) koki elämänsä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Useimpien elämään iloa toivat perhe, ystävät, luonto ja harrastukset.
Positiivisista tuloksista huolimatta huolenaiheitakin löytyy. Noin puolet vastaajista koki jonkin terveysongelman haittaavan arkista elämäänsä. Kysyttäessä nykyisiä tai tulevaisuuden huolenaiheita monet vastasivat kantavansa huolta omasta terveydestään (58 %), mutta vielä useammat läheisensä (72 %) terveydestä. Iäkkäitä ei huoleta kuitenkaan vain oma ja läheisten tilanne, vaan monet kokivat myös eriarvoisuuden Suomessa (41 %) ja maailmalla (43 %) huolestuttavana.
Viime vuosina on paljon puhuttu vanhuspalveluiden ja hoivapalveluiden saatavuudesta. Kyselyyn vastaajista valtaosa luotti saavansa kiireellistä hoitoa ja hoitoa pitkäaikaissairauksiin, mutta luottamus vanhuspalveluihin oli vähäisempää. Vähemmistö (39 %) luotti iäkkäiden saavan tarvitessaan kotiin hoivapalveluita ja vielä pienempi määrä (32 %) hyvää elämän loppuvaiheen hoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa (21 %).
Tulosten mukaan 65–84-vuotiaat suomalaiset ovat hyvin heterogeeninen joukko, ja aineiston jatkoanalyyseissa tarkastellaankin muun muassa iän, sukupuolen, siviilisäädyn, palveluiden, asuinympäristön, harrastusten ja toimintakyvyn yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään, millaista teknologiaa ikääntyneillä on käytössään ja miten he kokevat teknologian tuomat muutokset arjessaan ja sosiaalisissa suhteissaan.
Kyselytutkimus on osa Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää ikääntyvien ihmisten näkemyksiä hyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 3088 iältään 65–84-vuotiasta suomalaista vastausprosentin ollessa 62. Tietoa kerättiin vuoden 2020 marraskuun ja huhtikuun 2021 välisenä aikana.
Tutkimusta on rahoittanut vuodesta 2018 lähtien Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.
Tarkempia tuloksia tullaan julkaisemaan kotimaisissa ja kansainvälisissä tiedelehdissä. Tietoa uusista julkaisuista sekä tiedon julkistamiseen suunnatuista yleisöseminaareista ilmoitetaan myös projektin kotisivulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristina Tiainen, yliopistotutkija
kristina.tiainen@tuni.fi
040 190 1648
Marja Jylhä, gerontologian professori
marja.jylha@tuni.fi
040 588 1900
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme