Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Ikäennätyskotka löydetty kuolleena

Jaa

Euroopan vanhin maakotka havaittiin tammikuun lopulla hyväkuntoisena Pohjois-Savossa. Paria kuukautta myöhemmin tämä yli 34-vuotias naaraskotka löydettiin kuolleena Pyhännältä.

Euroopan vanhin maakotka. Kuva: Ari Komulainen.
Euroopan vanhin maakotka. Kuva: Ari Komulainen.

Maaliskuun lopulla iisalmelainen luontoharrastaja ja metsästäjä, metsäinsinööri Antti Juutinen lähti hankiaisten houkuttelemana koiran kanssa lenkille tutulle suoalueelle Pyhäntään. Kovan hangen päälle oli satanut sentin verran pehmeää lunta. Ulkoilupäivän yllättävin havainto oli hangelta löytynyt kuollut kotka. Kotkan ympärillä oli taistelun jälkiä ja hieman verta. Mitä täällä oli tapahtunut? Kotka oli vielä tuore, samoin oletetun taistelun jäljet.

Juutinen otti linnun talteen ja toimitti sen Ruokavirastoon (entinen Evira) kuolinsyyntutkimukseen. Samalla hän teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon. Nopeasti selvisi, että kyseessä oli kuuluisa ikäennätyskotka, eli Suomen ja Euroopan vanhin maakotka, josta uutisoitiin kevättalvella 2019.

Ruokaviraston suorittama ruumiinavaus paljasti kotkanaaraan kokeneen kovia elämänsä viimeisinä aikoina. Sen kehossa oli haavoja ja ruhjevammoja, ilmeisesti taistelun jäljiltä. Pyrstön tyvellä oli verestävä haava ja haavassa yksi hauli, halkaisijaltaan noin 3 mm. Linnun lihaskunto ja höyhenpeite olivat normaalit, mutta ravitsemustila heikko: lihasmaha oli kutistunut, ruokatorvi tyhjä ja suolessa oli vain vähän limaa. Kotkan elimistössä ei todettu sairauksia tai myrkkyjä. Kuolinsyytä puntaroitaessa ei ole selvää mikä johti mihin. Taistelun ja ampumisen aiheuttama rasitus ja stressi ilmeisesti aiheuttivat shokin ja lopulta linnun kuoleman. Ennätyskotka eli 34 vuoden, 8 kuukauden ja 28 päivän ikäiseksi.

Nyt kuolleena löydetty naarasmaakotka syntyi keväällä 1984 Kainuussa pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen kotka tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkanaaras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt useita kertoja.

Tammikuun 2019 lopulla luontokuvaaja Ari Komulaisen Pohjois-Savossa valokuvaama kotka tunnistettiin renkaan perusteella ja todettiin Euroopan vanhimmaksi yksilöksi.

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena. Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan. Tämä on johtanut vainon vähenemiseen ja kannan hitaaseen kasvuun. Tästä johtuen maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa. Maakotka on yhä hyvin harvinainen pesimälintu maamme pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkantamme koko on noin 300–400 paria.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Museomestari Juha Honkala, puh: +358 0294 28848, juha.honkala@helsinki.fi

Kuvat

Euroopan vanhin maakotka. Kuva: Ari Komulainen.
Euroopan vanhin maakotka. Kuva: Ari Komulainen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Maapallon biodiversiteettiä kartoitetaan pian automaattisten erikoislaitteiden ja tilastotieteen voimin11.10.2019 13:01:26 EESTTiedote

Helsingin yliopiston professori Otso Ovaskaisen johtamassa miljoonahankkeessa kerätään automaattisesti DNA- ja ääninäytteitä ja riistakameroiden kuvia yli 450 paikasta ympäri maailmaa. Tutkijat saattavat näytteiden ja huippuunsa viritetyn tilastollisen analyysin avulla pystyä selvittämään jopa puolet maapallon hyönteisten ja sienten monimuotoisuudesta.

D-vi­ta­mii­nin puu­tos Suo­mes­sa ylei­sem­pää ul­ko­maa­lais­taus­tai­sil­la10.10.2019 10:00:00 EESTTiedote

Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten ruokatottumukset eroavat usein koko väestön tottumuksista, ja eri ryhmien välillä esiintyy terveyseroja. D-vitamiinin puutostila on kansanterveydellinen ongelma pohjoisilla leveysasteilla kuten Suomessa. Riski on suurempi etenkin tummaihoisilla ulkomaalaistaustaisilla suomalaisilla. D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon aiheuttamana Suomen leveysasteilla vain maalis-lokakuussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme