Ikäennätyskotka löydetty kuolleena

Maaliskuun lopulla iisalmelainen luontoharrastaja ja metsästäjä, metsäinsinööri Antti Juutinen lähti hankiaisten houkuttelemana koiran kanssa lenkille tutulle suoalueelle Pyhäntään. Kovan hangen päälle oli satanut sentin verran pehmeää lunta. Ulkoilupäivän yllättävin havainto oli hangelta löytynyt kuollut kotka. Kotkan ympärillä oli taistelun jälkiä ja hieman verta. Mitä täällä oli tapahtunut? Kotka oli vielä tuore, samoin oletetun taistelun jäljet.

Juutinen otti linnun talteen ja toimitti sen Ruokavirastoon (entinen Evira) kuolinsyyntutkimukseen. Samalla hän teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon. Nopeasti selvisi, että kyseessä oli kuuluisa ikäennätyskotka, eli Suomen ja Euroopan vanhin maakotka, josta uutisoitiin kevättalvella 2019.

Ruokaviraston suorittama ruumiinavaus paljasti kotkanaaraan kokeneen kovia elämänsä viimeisinä aikoina. Sen kehossa oli haavoja ja ruhjevammoja, ilmeisesti taistelun jäljiltä. Pyrstön tyvellä oli verestävä haava ja haavassa yksi hauli, halkaisijaltaan noin 3 mm. Linnun lihaskunto ja höyhenpeite olivat normaalit, mutta ravitsemustila heikko: lihasmaha oli kutistunut, ruokatorvi tyhjä ja suolessa oli vain vähän limaa. Kotkan elimistössä ei todettu sairauksia tai myrkkyjä. Kuolinsyytä puntaroitaessa ei ole selvää mikä johti mihin. Taistelun ja ampumisen aiheuttama rasitus ja stressi ilmeisesti aiheuttivat shokin ja lopulta linnun kuoleman. Ennätyskotka eli 34 vuoden, 8 kuukauden ja 28 päivän ikäiseksi.

Nyt kuolleena löydetty naarasmaakotka syntyi keväällä 1984 Kainuussa pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen kotka tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkanaaras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt useita kertoja.

Tammikuun 2019 lopulla luontokuvaaja Ari Komulaisen Pohjois-Savossa valokuvaama kotka tunnistettiin renkaan perusteella ja todettiin Euroopan vanhimmaksi yksilöksi.

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena. Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan. Tämä on johtanut vainon vähenemiseen ja kannan hitaaseen kasvuun. Tästä johtuen maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa. Maakotka on yhä hyvin harvinainen pesimälintu maamme pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkantamme koko on noin 300–400 paria.