Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät

Vaihtelu on kuitenkin suurta ja huonokuntoiset, kotihoidon varassa olevat ihmiset ovat kohdanneet suuriakin vaikeuksia. Omaiset ja vapaaehtoiset eivät voineet käydä heitä tapaamassa, mikä lisäsi yksinäisyyttä. Hoivakotien vierailukiellot vaikuttivat asukkaiden lisäksi myös omaisiin.

Rajoituksista kärsivät myös aktiiviset, suhteellisen hyväkuntoiset ja osallistuvat ihmiset.

Joillakin erityistilanne ei näkynyt mitenkään, koska he normaaliaikaankin viettivät aikaansa kotona ja olivat vähän yhteydessä muihin ihmisiin. Joillekin elämän rauhoittuminen oli positiivista ja moni arvosti ikääntyneiden suojelua.

Ikääntyneisiin kohdistuva koronapolitiikka tutkimuksen kohteena

Jylhän hankkeessa selvitetään myös koronapandemian vaikutuksia terveyspalvelujen ja hoivan käyttöön kaikilla yli 70-vuotiailla ja erityisesti elämän viimeisinä kuukausina. Valtakunnallisista rekistereistä selvitetään, erosiko ikäihmisten palvelujen saaminen korona-aikana aikaisemmista vuosista sekä missä hoidettiin ja missä kuolivat ne ikäihmiset, jotka sairastuivat koronaan. Ryhmä tutkii myös sosiaaliryhmien ja asuinpaikkojen välisiä eroja hoidossa ja kuolinpaikoissa. Tämä osa tutkimushanketta on vielä kesken, koska koronapandemia jatkuu eikä kaikkia rekisteritietoja vielä ole saatavilla. Tutkimustuloksia on saatavilla vuoden 2022 aikana.

Kolmantena kokonaisuutena Jylhän ryhmä tutkii kuntien ikääntyneisiin kohdistuvaa koronapolitiikkaa. Kuntien vastuuhenkilöitä haastattelemalla selvitetään, miten kunnat ovat soveltaneet ja kuinka ne arvioivat valtakunnallisia ohjeita ikääntyneiden sosiaalisesta eristäytymisestä ja sairaaloiden ja hoivakotien vierailurajoituksista. Myös tämä osa on vielä kesken, ja tulokset valmistunevat ensi vuonna.

Professori Jylhän ryhmän COVID-19-erityisrahoituksella tehtävät tutkimukset liittyvät kiinteästi aikaisempaan tutkimukseen Suomen Akatemian Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä ja siihen kuuluvassa hankkeessa ”Pitkäikäisyyden vallankumous –seuraukset sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeelle ja kustannuksille” sekä hankkeeseen ”Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi”, jonka perusrahoitus on saatu Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä.

”Ilman Suomen Akatemian erityisrahoitusta näitä koronatutkimuksia ei olisi voitu tehdä. On tärkeää, että juuri ikäihmisiin kohdistuneet vaikutukset saadaan näkyviin. Niistä voi saada myös normaaliajan ikäpolitiikan kannalta hyödyllistä tietoa”, painottaa professori Jylhä.

 

Lisätietoja:

• professori Marja Jylhä, Tampereen yliopisto, p. 040 5889100, sp. marja.jylha@tuni.fi.

Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä

p. 029 5335 139

leena.vahakyla@aka.fi