Aalto-yliopisto

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Jaa

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.

Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3-nestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä ja sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto.
Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3-nestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä ja sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto.

Nobel-palkittu fyysikko ja Aalto-yliopiston vieraana kvanttiyhteisö InstituteQ:n tapahtumassa vastikään puhunut professori Frank Wilczek teoretisoi aikakiteiden olemassaolon vuonna 2012. Kokeellinen varmistus niiden olemassaololle saatiin vuonna 2016.

Nyt tutkijat ovat onnistuneet luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kokeellisesti kaksi aikakidettä ja seuraamaan niiden välistä vuorovaikutusta.

Tutkimus julkaistiin äskettäin Nature Communication -lehdessä.

Tavallisessa kiteessä atomit tai molekyylit ovat järjestäytyneet säännölliseksi kiderakenteeksi. Aikakide taas on hiukkasryhmittymä, joka liikkuu ikuisesti ilman ulkopuolista energiaa, palaten samaan tilaan tietyin väliajoin. Sen säännöllisyys ilmenee siis ajallisesti eikä paikassa.

”Kaikki tietävät, että ikiliikkujat ovat mahdottomia. Kvanttifysiikassa ikuinen liike on kuitenkin mahdollista, joskin vain niin kauan, kun sitä ei havaita. Kytkemällä hiukkaset ympäristöönsä vain heikosti onnistuimme luomaan jopa kaksi aikakidettä ja asettamaan ne vuorovaikutukseen keskenään”, Aallossa aikakidekokeen toteuttanut ja nyt Lancasterin yliopistossa tutkijana työskentelevä Samuli Autti sanoo.

Koe lähellä absoluuttista nollapistettä

Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3 -supranestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä, eli lämpömittari näytti lukemaa -273,15 °C. Sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kiteet voivat elää jopa muutamia minuutteja, mikä on kvantti-ilmiöille huomattavan pitkä aika. Pitkän elinajan johdosta tutkijat ehtivät tarkkailla niiden ominaisuuksia ja vuorovaikutusta.

Aikakiteet muodostivat kokeessa yhdessä kvanttimekaanisen kaksitasojärjestelmän eli kahden kvanttitilan yhdistelmän, joka voi olla osittain kummassakin tilassa samaan aikaan.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jere Mäkinen kertoo, että aikakiteiden tilaa voi kuvata oskillaatiolla eli siniaallolla, jolla on hiukkasmäärään liittyvä amplitudi ja aikakiteen energiatilaa kuvaava taajuus.

”Luomillamme aikakiteillä on se ero, että toisen taajuus muuttuu ajassa, toisen ei. Kokeessa nämä taajuudet saatiin risteämään mitattavalla alueella. Sillä hetkellä, kun aikakiteiden taajuudet ovat keskenään likimain samat, aikakiteet vuorovaikuttavat keskenään ja osa amplitudista siirtyy kiteeltä toiselle. Toisessa tekemistämme kokeista vakiona pysyvä aikakide oli alussa 'tyhjä' eli sen amplitudi oli nolla. Kun toisen aikakiteen taajuus sitten ristesi tyhjän aikakiteen taajuuden kanssa, siirtyi osa amplitudista alun perin tyhjälle kiteelle juuri kaksitasosysteemejä kuvaavan teorian ennustamalla tavalla”, Mäkinen selittää.

Hyvä esimerkki kaksitasojärjestelmästä on kubitti eli kvanttitietokoneen vastine tietokoneen bitille. Siinä missä tavallinen bitti voi saada joko arvon 0 tai 1, kubitti voi olla molempia samaan aikaan. Osittain tästä syystä kvanttitietokoneiden tiedonkäsittelykyky voi olla moninkertainen perinteisiin tietokoneisiin verrattuna.

Kaksitasojärjestelmän muodostumisen perusteella aikakiteitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina. Koska aikakiteitä on luotu myös huoneenlämpötilassa, niitä voisi hyödyntää myös huoneenlämmössä toimivissa kvanttilaitteissa. Mäkisen mukaan kiteiden tutkimus on kuitenkin vasta niin alussa, että mahdollisia sovelluskohteita voidaan vain spekuloida.

”Kvanttitietokoneiden lisäksi aikakiteistä voisi olla hyötyä esimerkiksi ajan äärimmäisen tarkassa mittaamisessa.”

Linkki artikkeliin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jere Mäkinen
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
jere.makinen@aalto.fi
puh. +358 443675125

Samuli Autti
Tutkija
Lancasterin yliopisto
s.autti@lancaster.ac.uk
puh. +44 7375926775

Kuvat

Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3-nestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä ja sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto.
Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3-nestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä ja sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uusi tutkimushanke selvittää ensimmäistä kertaa, esiintyykö Suomen asuntolainamarkkinoilla etnisyyteen perustuvaa syrjintää2.6.2022 11:44:10 EEST | Tiedote

Esimerkiksi Yhdysvalloissa etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset maksavat asuntolainoistaan enemmän kuin muut, vaikka luottokelpoisuus olisi sama. Vähemmistöjen lainahakemukset myös hylätään muita useammin – silloinkin, kun päätöksen tekee algoritmi. Tutkijan mukaan mahdollinen syrjintä aiheuttaisi Suomessa taloudellista eriarvoisuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme