Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten kotoutumisen polku on kunnissa katkonainen ja vaihteleva

Konfliktialueilta tulevat maahanmuuttajat kärsivät kantaväestöä enemmän mielenterveyttä kuormittavista riskitekijöistä, kuten traumaattisista kokemuksista, syrjinnästä ja sosiaalisten verkostojen puutteista. Silti he eivät käytä mielenterveyspalveluja muuta väestöä enempää. Erityisen haavoittuvia ja suojelun tarpeessa ovat ilman huoltajaa maahan tulevat lapset. On tärkeää, että Suomen palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan heidän tarpeisiinsa, eivätkä lapsen oikeudet jää maahanmuuton kontrollin varjoon.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten palvelut on Suomessa haluttu pitää erillään sosiaali- ja terveyspalveluista. Heitä varten on rakennettu erillinen järjestelmä, jossa turvapaikanhakuvaiheessa palveluita ohjaa Maahanmuuttovirasto ja oleskeluluvan saamisen jälkeen ELY-keskukset. Kotoutumislaki ei tällä hetkellä takaa sitä suojelua, johon näillä lapsilla on oikeus. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset palvelut voisivat paikata aukkoa, mutta näiden tarjoama apu ei toteudu yhdenvertaisesti koko maassa.

Kuntien peruspalvelut eivät nykyjärjestelmässä vastaa riittävästi maahanmuuttajien mielenterveysongelmien hoidon tarpeeseen. Ongelmia on tarpeiden tunnistamisessa ja palvelujen saamisessa, mutta myös palvelujen sisällöissä. Eri kunnissa sovelletaan sosiaalihuoltolakia eri tavoin: esimerkiksi osa kunnista tekee sosiaalihuoltolain mukaisen päätöksen lapsen sijoittamisesta perheryhmäkotiin ja osa ei. Tällä on vaikutusta siihen, miten joustavasti lapsi saa palveluja. Lastensuojelun Keskusliiton toteuttaman kyselyn perusteella turvapaikanhakijalasten asumisesta ja huolenpidosta vastaaville työntekijöille itselleenkään ei ole aina selvää, minkä lain puitteissa toimitaan.

Tilannetta voisi auttaa se, että lasten palvelut siirrettäisiin sosiaalihuollon piiriin, tai kotoutumislakiin lisättäisiin selkeämmät viittaukset sosiaalihuoltolakiin. Ammattilaisten osaamista kaikissa palveluissa tulee parantaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdyt ratkaisut voivat vaikuttaa lapsen elämään merkittävästi ja pitkäkestoisesti. Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin yksilö lopulta sopeutuu vastaanottavaan yhteiskuntaan. Palveluiden kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten onnistunut sopeutuminen ja kotoutuminen on koko yhteiskunnan etu.

Lastensuojelun Keskusliiton uusi julkaisu Kotoutumisen polku – Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeudet, tarpeet ja palvelut tarkastelee ilman huoltajaa tulleiden lasten kotoutumisvaiheen palveluiden toimivuutta. Selvityksessä tarkasteltiin kotoutumis-, sosiaalihuolto- ja lastensuojelulakeja lapsen oikeuksien näkökulmasta sekä toteutettiin kysely näiden lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Fakta: turvapaikanhakijalapset Suomessa

• Suomeen on tullut lapsia turvapaikanhakijoina ilman huoltajaansa 1990-luvulta lähtien noin 100-200 vuodessa.
• Vuonna 2015 Suomessa rekisteröitiin 3014 yksin maahan tullutta lasta. Heti seuraavana vuonna tulijamäärät laskivat normaalitasolle (vuonna 2016 292 lasta, vuonna 2017 142 lasta).
• Ilman huoltajaa maahan tullut lapsi on henkilö, joka kertoo olevansa alle 18-vuotias, ja joka saapuu vieraaseen maahan yksin tai esimerkiksi sukulaisen seurassa, joka ei ole hänen huoltajansa.
• Lapsipakolaisten määrä on maailmalla kasvanut voimakkaasti: vuonna 2009 se oli 41 % ja vuonna 2015 jopa 51 % kaikista pakolaisista.
• Liian usein lapsia ei huomioida lapsina maahanmuuttoprosessissa, vaan he joutuvat käymään läpi aikuisia varten luodut viranomaisprosessit. Jokaiselle lapselle kansallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta kuitenkin tulee turvata lapsen oikeuksien toteutuminen.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Taina Martiskainen, p. 040 731 3014