Ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä läpi Euroopan

Laajaan kvantitatiivisen dataan perustuva tutkimus vahvistaa viime vuosina esiin noussutta käsitystä, että ihmisten asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat kytkeytyneet yhteen. Kyseessä on ensimmäisiä laajaan aineistoon perustuvia tutkimuksia, jossa tämä yhteys todetaan.

– Mitä enemmän vastusti ympäristötoimia, sitä enemmän vastusti pakolaisten vastaanottoa, ja mitä enemmän oli ympäristötoimien kannalla, sitä enemmän oli pakolaisten vastaanoton kannalla, tutkijatohtori Ville Ilmarinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista tiivistää tutkimustuloksen.

Eli samoin tavoin kuin esimerkiksi asenteet yksityistämisen lisäämistä ja tuloveron keventämistä kohtaan koetaan ”kuuluvan yhteen”, myös ympäristö- ja pakolaisasenteet muodostavat asenneparin, joskaan se ei ole yhtä vahva tai vakiintunut.

Ilmarinen kuuluu professori Jan-Erik Lönnqvistin johtamaan tutkimusryhmään, joka on aiemmassa tutkimuksessaan osoittanut, että asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat polarisoituneet suomalaisten kuntavaaliehdokkaiden parissa.
Nyt tukijat selvittivät, löytyykö tämä sama yhteys poliitikkojen ohella myös väestötasolla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että poliittinen eliitti on hyvin tietoinen siitä, mitkä mielipiteet kuuluvat yhteen, mutta ”tavallinen kansa” ei välttämättä tee samanlaisia kytköksiä eri kysymyksien välillä.

Tutkimusmateriaali käsitti yli 36.000 osallistujaa yhteensä 20:stä Euroopan maasta. Tiedot osallistujien asenteista ja puoluekannoista saatiin European Social Survey-tutkimusohjelmasta, joka kartoittaa haastattelututkimuksilla eurooppalaisten arvoja ja asenteita. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016.

Puoluerajoista riippumatta

Tutkimus osoitti, että ympäristö- ja pakolaisasenteet olivat yhteydessä toisiinsa läpi Euroopan. Yhteyden voimakkuus vaihteli tosin hiukan eri maiden välillä: voimakkain se oli Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa, vastaavasti yhteys oli heikompi Virossa. Puola oli ainoa vertailussa mukana ollut maa, jossa yhteyttä ei voitu tilastollisesta havaita.

Kun tulosta tarkastelee puoluekannatuksen perusteella, huomaa, että äänestäjät sijoittuivat hyvin systemaattisesti suhteessa toisiinsa läpi Euroopan. Maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat pakolaisvastaisempia kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin. Samalla tavalla, maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat voimakkaammin ympäristötoimia vastaan kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin.

Ympäristö- ja maahanmuuttopuolueita äänestäneiden polarisoituminen tässä kysymyksessä ei tullut tutkijaryhmälle yllätyksenä. Yllätys sen sijaan oli, että yhteyden voimakkuus ei juurikaan vaihdellut puoluekannan mukaan.Toisin sanoen näkökannat ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä kytkeytyivät jossain määrin yhteen puoluekannasta riippumatta. Ainoana selkeänä poikkeamana tähän olivat ne maahanmuuttopuolueiden äänestäjät, joilla oli äärimmäisempiä mielipiteitä. Heidän kohdalla yhteys ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä oli poikkeuksellisen vahva.

Hieman selkeämmän yhtäläisyysmerkin ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä vetivät myös nuoret ja korkeasti koulutetut.

On kuitenkin huomattava, että on myös olemassa iso ryhmä eurooppalaisia äänestäjiä, jotka kannattavat maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia puolueita, mutta jotka eivät vastusta ilmastotoimia.

– Voi olla, että he ovat tehneet äänestyspäätöksensä joko vain toisen teeman pohjalta tai liittyen johonkin kolmanteen teemaan, kuten EU-jäsenyyteen. Tästä meillä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa, Ilmarinen sanoo.

Lue lisää:

Consistency and Variation in the Associations between Refugee and Environmental Attitudes in European Mass Publics