Helsingin yliopisto

Ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä läpi Euroopan

Jaa

Ympäristö- ja pakolaisasenteiden välille on muodostunut yhteys. Uusi tutkimus todentaa monien havaitseman ilmiön ja osoittaa myös, että kyseessä on ilmiö jonka voi havaita useassa Euroopan maassa.

Laajaan kvantitatiivisen dataan perustuva tutkimus vahvistaa viime vuosina esiin noussutta käsitystä, että ihmisten asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat kytkeytyneet yhteen. Kyseessä on ensimmäisiä laajaan aineistoon perustuvia tutkimuksia, jossa tämä yhteys todetaan.

– Mitä enemmän vastusti ympäristötoimia, sitä enemmän vastusti pakolaisten vastaanottoa, ja mitä enemmän oli ympäristötoimien kannalla, sitä enemmän oli pakolaisten vastaanoton kannalla, tutkijatohtori Ville Ilmarinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista tiivistää tutkimustuloksen.

Eli samoin tavoin kuin esimerkiksi asenteet yksityistämisen lisäämistä ja tuloveron keventämistä kohtaan koetaan ”kuuluvan yhteen”, myös ympäristö- ja pakolaisasenteet muodostavat asenneparin, joskaan se ei ole yhtä vahva tai vakiintunut.

Ilmarinen kuuluu professori Jan-Erik Lönnqvistin johtamaan tutkimusryhmään, joka on aiemmassa tutkimuksessaan osoittanut, että asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat polarisoituneet suomalaisten kuntavaaliehdokkaiden parissa.
Nyt tukijat selvittivät, löytyykö tämä sama yhteys poliitikkojen ohella myös väestötasolla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että poliittinen eliitti on hyvin tietoinen siitä, mitkä mielipiteet kuuluvat yhteen, mutta ”tavallinen kansa” ei välttämättä tee samanlaisia kytköksiä eri kysymyksien välillä.

Tutkimusmateriaali käsitti yli 36.000 osallistujaa yhteensä 20:stä Euroopan maasta. Tiedot osallistujien asenteista ja puoluekannoista saatiin European Social Survey-tutkimusohjelmasta, joka kartoittaa haastattelututkimuksilla eurooppalaisten arvoja ja asenteita. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016.

Puoluerajoista riippumatta

Tutkimus osoitti, että ympäristö- ja pakolaisasenteet olivat yhteydessä toisiinsa läpi Euroopan. Yhteyden voimakkuus vaihteli tosin hiukan eri maiden välillä: voimakkain se oli Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa, vastaavasti yhteys oli heikompi Virossa. Puola oli ainoa vertailussa mukana ollut maa, jossa yhteyttä ei voitu tilastollisesta havaita.

Kun tulosta tarkastelee puoluekannatuksen perusteella, huomaa, että äänestäjät sijoittuivat hyvin systemaattisesti suhteessa toisiinsa läpi Euroopan. Maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat pakolaisvastaisempia kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin. Samalla tavalla, maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat voimakkaammin ympäristötoimia vastaan kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin.

Ympäristö- ja maahanmuuttopuolueita äänestäneiden polarisoituminen tässä kysymyksessä ei tullut tutkijaryhmälle yllätyksenä. Yllätys sen sijaan oli, että yhteyden voimakkuus ei juurikaan vaihdellut puoluekannan mukaan.Toisin sanoen näkökannat ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä kytkeytyivät jossain määrin yhteen puoluekannasta riippumatta. Ainoana selkeänä poikkeamana tähän olivat ne maahanmuuttopuolueiden äänestäjät, joilla oli äärimmäisempiä mielipiteitä. Heidän kohdalla yhteys ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä oli poikkeuksellisen vahva.

Hieman selkeämmän yhtäläisyysmerkin ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä vetivät myös nuoret ja korkeasti koulutetut.

On kuitenkin huomattava, että on myös olemassa iso ryhmä eurooppalaisia äänestäjiä, jotka kannattavat maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia puolueita, mutta jotka eivät vastusta ilmastotoimia.

– Voi olla, että he ovat tehneet äänestyspäätöksensä joko vain toisen teeman pohjalta tai liittyen johonkin kolmanteen teemaan, kuten EU-jäsenyyteen. Tästä meillä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa, Ilmarinen sanoo.

Lue lisää:

Consistency and Variation in the Associations between Refugee and Environmental Attitudes in European Mass Publics

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Ville Ilmarinen, ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fi, puh 050 556 0838

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme