Ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä läpi Euroopan
Laajaan kvantitatiivisen dataan perustuva tutkimus vahvistaa viime vuosina esiin noussutta käsitystä, että ihmisten asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat kytkeytyneet yhteen. Kyseessä on ensimmäisiä laajaan aineistoon perustuvia tutkimuksia, jossa tämä yhteys todetaan.
– Mitä enemmän vastusti ympäristötoimia, sitä enemmän vastusti pakolaisten vastaanottoa, ja mitä enemmän oli ympäristötoimien kannalla, sitä enemmän oli pakolaisten vastaanoton kannalla, tutkijatohtori Ville Ilmarinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista tiivistää tutkimustuloksen.
Eli samoin tavoin kuin esimerkiksi asenteet yksityistämisen lisäämistä ja tuloveron keventämistä kohtaan koetaan ”kuuluvan yhteen”, myös ympäristö- ja pakolaisasenteet muodostavat asenneparin, joskaan se ei ole yhtä vahva tai vakiintunut.
Ilmarinen kuuluu professori Jan-Erik Lönnqvistin johtamaan tutkimusryhmään, joka on aiemmassa tutkimuksessaan osoittanut, että asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat polarisoituneet suomalaisten kuntavaaliehdokkaiden parissa.
Nyt tukijat selvittivät, löytyykö tämä sama yhteys poliitikkojen ohella myös väestötasolla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että poliittinen eliitti on hyvin tietoinen siitä, mitkä mielipiteet kuuluvat yhteen, mutta ”tavallinen kansa” ei välttämättä tee samanlaisia kytköksiä eri kysymyksien välillä.
Tutkimusmateriaali käsitti yli 36.000 osallistujaa yhteensä 20:stä Euroopan maasta. Tiedot osallistujien asenteista ja puoluekannoista saatiin European Social Survey-tutkimusohjelmasta, joka kartoittaa haastattelututkimuksilla eurooppalaisten arvoja ja asenteita. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016.
Puoluerajoista riippumatta
Tutkimus osoitti, että ympäristö- ja pakolaisasenteet olivat yhteydessä toisiinsa läpi Euroopan. Yhteyden voimakkuus vaihteli tosin hiukan eri maiden välillä: voimakkain se oli Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa, vastaavasti yhteys oli heikompi Virossa. Puola oli ainoa vertailussa mukana ollut maa, jossa yhteyttä ei voitu tilastollisesta havaita.
Kun tulosta tarkastelee puoluekannatuksen perusteella, huomaa, että äänestäjät sijoittuivat hyvin systemaattisesti suhteessa toisiinsa läpi Euroopan. Maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat pakolaisvastaisempia kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin. Samalla tavalla, maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat voimakkaammin ympäristötoimia vastaan kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin.
Ympäristö- ja maahanmuuttopuolueita äänestäneiden polarisoituminen tässä kysymyksessä ei tullut tutkijaryhmälle yllätyksenä. Yllätys sen sijaan oli, että yhteyden voimakkuus ei juurikaan vaihdellut puoluekannan mukaan.Toisin sanoen näkökannat ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä kytkeytyivät jossain määrin yhteen puoluekannasta riippumatta. Ainoana selkeänä poikkeamana tähän olivat ne maahanmuuttopuolueiden äänestäjät, joilla oli äärimmäisempiä mielipiteitä. Heidän kohdalla yhteys ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä oli poikkeuksellisen vahva.
Hieman selkeämmän yhtäläisyysmerkin ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä vetivät myös nuoret ja korkeasti koulutetut.
On kuitenkin huomattava, että on myös olemassa iso ryhmä eurooppalaisia äänestäjiä, jotka kannattavat maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia puolueita, mutta jotka eivät vastusta ilmastotoimia.
– Voi olla, että he ovat tehneet äänestyspäätöksensä joko vain toisen teeman pohjalta tai liittyen johonkin kolmanteen teemaan, kuten EU-jäsenyyteen. Tästä meillä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa, Ilmarinen sanoo.
Lue lisää:
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Ville Ilmarinen, ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fi, puh 050 556 0838
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme