Ilmasto- ja pakolaisasenteet kulkevat käsi kädessä läpi Euroopan
Ympäristö- ja pakolaisasenteiden välille on muodostunut yhteys. Uusi tutkimus todentaa monien havaitseman ilmiön ja osoittaa myös, että kyseessä on ilmiö jonka voi havaita useassa Euroopan maassa.
Laajaan kvantitatiivisen dataan perustuva tutkimus vahvistaa viime vuosina esiin noussutta käsitystä, että ihmisten asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat kytkeytyneet yhteen. Kyseessä on ensimmäisiä laajaan aineistoon perustuvia tutkimuksia, jossa tämä yhteys todetaan.
– Mitä enemmän vastusti ympäristötoimia, sitä enemmän vastusti pakolaisten vastaanottoa, ja mitä enemmän oli ympäristötoimien kannalla, sitä enemmän oli pakolaisten vastaanoton kannalla, tutkijatohtori Ville Ilmarinen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista tiivistää tutkimustuloksen.
Eli samoin tavoin kuin esimerkiksi asenteet yksityistämisen lisäämistä ja tuloveron keventämistä kohtaan koetaan ”kuuluvan yhteen”, myös ympäristö- ja pakolaisasenteet muodostavat asenneparin, joskaan se ei ole yhtä vahva tai vakiintunut.
Ilmarinen kuuluu professori Jan-Erik Lönnqvistin johtamaan tutkimusryhmään, joka on aiemmassa tutkimuksessaan osoittanut, että asenteet ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä ovat polarisoituneet suomalaisten kuntavaaliehdokkaiden parissa.
Nyt tukijat selvittivät, löytyykö tämä sama yhteys poliitikkojen ohella myös väestötasolla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että poliittinen eliitti on hyvin tietoinen siitä, mitkä mielipiteet kuuluvat yhteen, mutta ”tavallinen kansa” ei välttämättä tee samanlaisia kytköksiä eri kysymyksien välillä.
Tutkimusmateriaali käsitti yli 36.000 osallistujaa yhteensä 20:stä Euroopan maasta. Tiedot osallistujien asenteista ja puoluekannoista saatiin European Social Survey-tutkimusohjelmasta, joka kartoittaa haastattelututkimuksilla eurooppalaisten arvoja ja asenteita. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016.
Puoluerajoista riippumatta
Tutkimus osoitti, että ympäristö- ja pakolaisasenteet olivat yhteydessä toisiinsa läpi Euroopan. Yhteyden voimakkuus vaihteli tosin hiukan eri maiden välillä: voimakkain se oli Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa, vastaavasti yhteys oli heikompi Virossa. Puola oli ainoa vertailussa mukana ollut maa, jossa yhteyttä ei voitu tilastollisesta havaita.
Kun tulosta tarkastelee puoluekannatuksen perusteella, huomaa, että äänestäjät sijoittuivat hyvin systemaattisesti suhteessa toisiinsa läpi Euroopan. Maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat pakolaisvastaisempia kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin. Samalla tavalla, maahanmuuttopuolueiden äänestäjät olivat voimakkaammin ympäristötoimia vastaan kuin ympäristöpuolueiden äänestäjät, ja muiden puolueiden äänestäjät asettuivat näiden väliin.
Ympäristö- ja maahanmuuttopuolueita äänestäneiden polarisoituminen tässä kysymyksessä ei tullut tutkijaryhmälle yllätyksenä. Yllätys sen sijaan oli, että yhteyden voimakkuus ei juurikaan vaihdellut puoluekannan mukaan.Toisin sanoen näkökannat ympäristö- ja pakolaiskysymyksissä kytkeytyivät jossain määrin yhteen puoluekannasta riippumatta. Ainoana selkeänä poikkeamana tähän olivat ne maahanmuuttopuolueiden äänestäjät, joilla oli äärimmäisempiä mielipiteitä. Heidän kohdalla yhteys ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä oli poikkeuksellisen vahva.
Hieman selkeämmän yhtäläisyysmerkin ympäristö- ja pakolaisasenteiden välillä vetivät myös nuoret ja korkeasti koulutetut.
On kuitenkin huomattava, että on myös olemassa iso ryhmä eurooppalaisia äänestäjiä, jotka kannattavat maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia puolueita, mutta jotka eivät vastusta ilmastotoimia.
– Voi olla, että he ovat tehneet äänestyspäätöksensä joko vain toisen teeman pohjalta tai liittyen johonkin kolmanteen teemaan, kuten EU-jäsenyyteen. Tästä meillä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa, Ilmarinen sanoo.
Lue lisää:
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Ville Ilmarinen, ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fi, puh 050 556 0838
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Infektioiden hoitovastetta ymmärretään nyt paremmin uuden menetelmän avulla7.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sekvensointipohjaisella ratkaisulla voidaan selvittää, miten infektiosairauden hoidossa käytetty antimikrobinen lääkitys on tehonnut taudinaiheuttajiin ja kuinka hyvin tulehduskohdan mikrobisto on palautumassa ennalleen. Seuraavaksi tutkijat soveltavat menetelmää koronaviruksen tutkimiseen.
Välillä meri -näyttelyssä valokuvia ja karttoja Välimeren rannoilta4.1.2021 13:08:59 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Stoa täyttyy Välimeren aluetta tarkastelevilla valokuvilla ja kartoilla tammi-maaliskuussa valokuvaaja Lena Malmin ja kartografi Philippe Rekacewiczin yhteisnäyttelyssä. Kuvat ja kartat tarjoavat erilaisia näkökulmia teemoihin ja paikkoihin, joita antropologisen Crosslocations-hankkeen tutkijat omassa työssään käsittelevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme