Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Ilmastonmuutos ajaa talvehtivia vesilintuja kohti pohjoista – tärkeiden lintualueiden suojelu avainasemassa kantojen turvaamiseksi

Jaa

Talvien leudontuessa vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana. Euroopan laajuinen tutkimus osoittaa, että eniten vesilintuja talvehtii suojelluilla, kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla. Näillä alueilla vesilintumäärät ovat myös voimakkaimmin kasvaneet.

Tukkasotkien talvehtijamäärät ovat kasvaneet nopeasti Pohjois-Euroopassa. Suomessa talvimäärät ovat kasvaneet kolmessa vuosikymmessä muutamista sadoista kymmeniin tuhansiin, ja tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat suojelualueiden ulkopuolella. Kuva: Aleksi Lehikoinen.
Tukkasotkien talvehtijamäärät ovat kasvaneet nopeasti Pohjois-Euroopassa. Suomessa talvimäärät ovat kasvaneet kolmessa vuosikymmessä muutamista sadoista kymmeniin tuhansiin, ja tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat suojelualueiden ulkopuolella. Kuva: Aleksi Lehikoinen.

Euroopassa talvehtivien vesilintujen määrät ovat yleisesti kasvaneet 1990-luvulta, mutta viime vuosina kannankasvu on hidastunut tai kääntynyt jopa lievään laskuun. Pitkäaikaisissa seurannoissa on todettu, että suurimmat lintumäärät talvehtivat BirdLifen nimeämillä kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla
(Important Bird and Biodiversity Areas eli IBA).

Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten talvehtivien vesilintujen määrät ovat muuttuneet suojelutilanteeltaan erilaisilla kohteilla. Tulokset perustuvat Wetlands Internationalin koordinoimaan, Euroopan ja Pohjois-Afrikan kattavaan talvehtivien vesilintujen seurantaan, jota toteuttavat sekä tutkimuslaitokset että paikalliset lintuharrastusjärjestöt.

Suojelulla on merkitystä

Vesilintumäärät ovat kasvaneet nopeammin suojelluilla IBA-alueilla verrattuna suojelemattomiin IBA-alueisiin. Tutkimusalueella IBA-alueista kuitenkin vain kaksi kolmasosaa on suojeltu.

- Talvehtivien vesilintujen määrien nopea runsastuminen suojelluilla tärkeillä lintualueilla voi johtua siitä, että nämä kohteet on paremmin turvattu ihmistoiminnan aiheuttamalta häiriöltä kuin suojelemattomat kohteet, kertoo tutkimusta vetänyt Diego Pavón-Jordán, Norjan luontotutkimusinstituutista, NINA:sta.

Yksi tutkimuksen johtopäätöksiä onkin, että IBA-alueet edustavat talvehtiville vesilinnuille parhaita elinympäristöjä ja että alueiden suojelutilanteen parantaminen on tehokas tapa vahvistaa kansainvälisesti yhteisiä vesilintukantoja. Talvehtijamäärien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan edelleen Pohjois- ja Itä-Euroopassa ilmastonmuutoksen vuoksi, ja tärkeiden alueiden tunnistaminen ja suojeleminen on näillä alueilla nyt erityisen tärkeää.

- Suojelualueet auttamat vesilintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen, mutta eri maiden suojelutilanteissa on suuria eroja. Esimerkiksi Suomessa monet tärkeät talvehtimisalueet ovat vailla lainturvaa, kertoo Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Vesilintujen talvehtimisalueiden muuttuessa ilmastonmuutoksen myötä vapaaehtoisten harrastajien vuosittain tekemät laskennat ovat erityisen tärkeitä muutoksen seuraamiseksi. Tässä tutkimuksessa on käytetty 61 vesilintulajin laskentatietoja yli 27 000 kohteelta 41 Euroopan ja Pohjois-Afrikan maasta vuosilta 1990–2016. Lajit sisältävät sorsalintujen lisäksi myös haikaroita ja kahlaajia. Tulokset on julkaistu Biological Conservation –tiedesarjassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Intendentti Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 029 412 8851

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, 010 406 6203

Kuvat

Tukkasotkien talvehtijamäärät ovat kasvaneet nopeasti Pohjois-Euroopassa. Suomessa talvimäärät ovat kasvaneet kolmessa vuosikymmessä muutamista sadoista kymmeniin tuhansiin, ja tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat suojelualueiden ulkopuolella. Kuva: Aleksi Lehikoinen.
Tukkasotkien talvehtijamäärät ovat kasvaneet nopeasti Pohjois-Euroopassa. Suomessa talvimäärät ovat kasvaneet kolmessa vuosikymmessä muutamista sadoista kymmeniin tuhansiin, ja tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat suojelualueiden ulkopuolella. Kuva: Aleksi Lehikoinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme