Ilmastonmuutos voi vaikuttaa infektiotautiriskeihin
Tuore Euroopan laajuinen tutkimus selvitti ihmisille ja eläimille haitallisten alkueläinten, bakteerien ja virusten esiintymistä linnuilla ja lepakoilla erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Useiden näiden taudinaiheuttajien esiintyminen oli yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

Tuore kokoomatutkimus keräsi yhteensä 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan esiintymisen tiedot Euroopasta lähes 400 lintu- ja 40 lepakkolajilla. Esiintymistietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että useiden patogeenien esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.
– Yleisesti patogeenisten bakteerien esiintyminen oli todennäköisempää lämpimän ja kuivan ilmaston alueilla. Sen sijaan patogeeniset virukset suosivat kosteita ilmastoja, kertoo tutkimusta vetänyt tutkija Yanjie Xu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Patogeenien esiintymisen yhteyttä ilmastotekijöihin voitiin selvittää 17 eniten tutkitulla patogeenilla. Havaitut yhteydet vaihtelivat.
– Lämpötila oli positiivisesti yhteydessä lintuinfluenssaviruksen, malaria-alkueläimen sekä klamydiaa, salmonellaa, Q-kuumetta ja pilkkutautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen linnuilla ja lepakoilla, selventää yliopistolehtori Arto Pulliainen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Sademäärällä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä patogeenien esiintymiseen. Esimerkiksi lisääntyvät sademäärät kasvattivat Usutu-, Sindbis- ja lintuinfluenssavirusten sekä salmonellabakteerien esiintymistodennäköisyyttä.
– Usutu- ja Sindbis-virukset ovat hyttyslevitteisiä ja siten sadanta voi lisätä hyttysten suosimia kosteikkoja. Vastaavasti lintuinfluenssa ja salmonella esiintyvät etenkin vesilinnuilla, joille kosteikot ovat myös tärkeitä, kertoo akatemiatutkija Thomas Lilley Luomuksesta.
Yli 700 alkuperäistutkimukseen ja lähes puoleen miljoonaan havaintoon perustuva kokoomatutkimus vahvistaa käsitystä, että ilmastonmuutos voi muuttaa riskiä sairastua infektiotauteihin. Ilmastonmuutos muokkaa niin patogeenien kuin niiden isäntien eli villieläinten esiintymistä. Lintujen levinneisyysalueiden on jo aikaisemmin osoitettu siirtyvän kohti pohjoista keskimäärin reilun kilometrin vuosivauhdilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös patogeenien esiintyvyyteen ympäristössä, esimerkiksi vesistössä.
– On mahdollista, että esimerkiksi lämpöä suosivat patogeenit yleistyvät Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Ecography-tiedesarjassa ja se perustuu Suomen akatemian rahoittaman ’Climate change and health’ -tutkimuskonsortion työhön Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Alkuperäinen julkaisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Yanjie Xu (englanniksi), yanjie.xu@helsinki.fi, puh: 040 1650825
Yliopistolehtori Arto Pulliainen (asiantuntemus: mikrobit), arto.pulliainen@utu.fi, puh: 040 1586044
Akatemiatutkija Thomas Lilley (asiantuntemus: lepakot), thomas.lilley@helsinki.fi, puh: 040 8337783
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen (asiantuntemus: linnut, ilmastonmuutos), aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh: 045 1375732
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Puiden erittämillä yhdisteillä saattaa olla yllättävän suuri vaikutus ilmakehän koostumukseen2.10.2025 09:27:42 EEST | Tiedote
Puiden erittämät, diterpeeneinä tunnetut yhdisteet saattavat vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomin tavoin hiukkasten muodostumiseen ilmakehässä.
Uusi suomalainen säätiö haluaa ostaa Vanhan ylioppilastalon1.10.2025 09:45:59 EEST | Tiedote
Tavoitteena on turvata Vanhan ylioppilastalon kulttuurikäyttö
Maailmanlaajuinen koe paljastaa, miten saalistus muokkaa hyönteisten väristrategioita30.9.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Luonnossa eläinten strategia voi olla joko piiloutuminen ja huomaamattomuus tai kirkkaisiin väreihin perustuva varoitusviesti saalistajalle. Kansainvälinen tutkijaryhmä, johon kuului myös Helsingin yliopiston tutkijoita, testasi eläinten väristrategioiden toimivuutta ainutlaatuisessa globaalissa kenttäkokeessa.
Vauvoille ja taaperoille riittää 10 mikrogrammaa D-vitamiinia30.9.2025 09:49:27 EEST | Tiedote
Nykysuositusten mukainen 10 mikrogramman D-vitamiiniannos ensimmäisten ikävuosien aikana on riittävä terveenä syntyneiden suomalaislasten luuston kehityksen kannalta. Suurempi annos ei tuo lisähyötyä.
Puita kuolee hälyttävää tahtia - tutkijat tarvitsevat lisää tietoa ymmärtääkseen ilmiötä24.9.2025 15:06:41 EEST | Tiedote
Viime vuosikymmeninä puuston kuolleisuus on kasvanut monissa metsäekosysteemeissä ympäri maailmaa. Metsätutkijat korostavat tarvetta ymmärtää tätä ilmiötä paremmin, sillä sen vaikutuksia maapallon ekologiaan ei vielä täysin tunneta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme