Ilmastonmuutos voi vaikuttaa infektiotautiriskeihin
11.9.2023 10:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tuore Euroopan laajuinen tutkimus selvitti ihmisille ja eläimille haitallisten alkueläinten, bakteerien ja virusten esiintymistä linnuilla ja lepakoilla erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Useiden näiden taudinaiheuttajien esiintyminen oli yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

Tuore kokoomatutkimus keräsi yhteensä 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan esiintymisen tiedot Euroopasta lähes 400 lintu- ja 40 lepakkolajilla. Esiintymistietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että useiden patogeenien esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.
– Yleisesti patogeenisten bakteerien esiintyminen oli todennäköisempää lämpimän ja kuivan ilmaston alueilla. Sen sijaan patogeeniset virukset suosivat kosteita ilmastoja, kertoo tutkimusta vetänyt tutkija Yanjie Xu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Patogeenien esiintymisen yhteyttä ilmastotekijöihin voitiin selvittää 17 eniten tutkitulla patogeenilla. Havaitut yhteydet vaihtelivat.
– Lämpötila oli positiivisesti yhteydessä lintuinfluenssaviruksen, malaria-alkueläimen sekä klamydiaa, salmonellaa, Q-kuumetta ja pilkkutautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen linnuilla ja lepakoilla, selventää yliopistolehtori Arto Pulliainen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Sademäärällä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä patogeenien esiintymiseen. Esimerkiksi lisääntyvät sademäärät kasvattivat Usutu-, Sindbis- ja lintuinfluenssavirusten sekä salmonellabakteerien esiintymistodennäköisyyttä.
– Usutu- ja Sindbis-virukset ovat hyttyslevitteisiä ja siten sadanta voi lisätä hyttysten suosimia kosteikkoja. Vastaavasti lintuinfluenssa ja salmonella esiintyvät etenkin vesilinnuilla, joille kosteikot ovat myös tärkeitä, kertoo akatemiatutkija Thomas Lilley Luomuksesta.
Yli 700 alkuperäistutkimukseen ja lähes puoleen miljoonaan havaintoon perustuva kokoomatutkimus vahvistaa käsitystä, että ilmastonmuutos voi muuttaa riskiä sairastua infektiotauteihin. Ilmastonmuutos muokkaa niin patogeenien kuin niiden isäntien eli villieläinten esiintymistä. Lintujen levinneisyysalueiden on jo aikaisemmin osoitettu siirtyvän kohti pohjoista keskimäärin reilun kilometrin vuosivauhdilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös patogeenien esiintyvyyteen ympäristössä, esimerkiksi vesistössä.
– On mahdollista, että esimerkiksi lämpöä suosivat patogeenit yleistyvät Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Ecography-tiedesarjassa ja se perustuu Suomen akatemian rahoittaman ’Climate change and health’ -tutkimuskonsortion työhön Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Alkuperäinen julkaisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Yanjie Xu (englanniksi), yanjie.xu@helsinki.fi, puh: 040 1650825
Yliopistolehtori Arto Pulliainen (asiantuntemus: mikrobit), arto.pulliainen@utu.fi, puh: 040 1586044
Akatemiatutkija Thomas Lilley (asiantuntemus: lepakot), thomas.lilley@helsinki.fi, puh: 040 8337783
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen (asiantuntemus: linnut, ilmastonmuutos), aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh: 045 1375732
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme