Ilmastonmuutos voi vaikuttaa infektiotautiriskeihin
Tuore Euroopan laajuinen tutkimus selvitti ihmisille ja eläimille haitallisten alkueläinten, bakteerien ja virusten esiintymistä linnuilla ja lepakoilla erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Useiden näiden taudinaiheuttajien esiintyminen oli yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

Tuore kokoomatutkimus keräsi yhteensä 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan esiintymisen tiedot Euroopasta lähes 400 lintu- ja 40 lepakkolajilla. Esiintymistietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että useiden patogeenien esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.
– Yleisesti patogeenisten bakteerien esiintyminen oli todennäköisempää lämpimän ja kuivan ilmaston alueilla. Sen sijaan patogeeniset virukset suosivat kosteita ilmastoja, kertoo tutkimusta vetänyt tutkija Yanjie Xu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Patogeenien esiintymisen yhteyttä ilmastotekijöihin voitiin selvittää 17 eniten tutkitulla patogeenilla. Havaitut yhteydet vaihtelivat.
– Lämpötila oli positiivisesti yhteydessä lintuinfluenssaviruksen, malaria-alkueläimen sekä klamydiaa, salmonellaa, Q-kuumetta ja pilkkutautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen linnuilla ja lepakoilla, selventää yliopistolehtori Arto Pulliainen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Sademäärällä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä patogeenien esiintymiseen. Esimerkiksi lisääntyvät sademäärät kasvattivat Usutu-, Sindbis- ja lintuinfluenssavirusten sekä salmonellabakteerien esiintymistodennäköisyyttä.
– Usutu- ja Sindbis-virukset ovat hyttyslevitteisiä ja siten sadanta voi lisätä hyttysten suosimia kosteikkoja. Vastaavasti lintuinfluenssa ja salmonella esiintyvät etenkin vesilinnuilla, joille kosteikot ovat myös tärkeitä, kertoo akatemiatutkija Thomas Lilley Luomuksesta.
Yli 700 alkuperäistutkimukseen ja lähes puoleen miljoonaan havaintoon perustuva kokoomatutkimus vahvistaa käsitystä, että ilmastonmuutos voi muuttaa riskiä sairastua infektiotauteihin. Ilmastonmuutos muokkaa niin patogeenien kuin niiden isäntien eli villieläinten esiintymistä. Lintujen levinneisyysalueiden on jo aikaisemmin osoitettu siirtyvän kohti pohjoista keskimäärin reilun kilometrin vuosivauhdilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös patogeenien esiintyvyyteen ympäristössä, esimerkiksi vesistössä.
– On mahdollista, että esimerkiksi lämpöä suosivat patogeenit yleistyvät Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Ecography-tiedesarjassa ja se perustuu Suomen akatemian rahoittaman ’Climate change and health’ -tutkimuskonsortion työhön Helsingin ja Turun yliopistoissa.
Alkuperäinen julkaisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Yanjie Xu (englanniksi), yanjie.xu@helsinki.fi, puh: 040 1650825
Yliopistolehtori Arto Pulliainen (asiantuntemus: mikrobit), arto.pulliainen@utu.fi, puh: 040 1586044
Akatemiatutkija Thomas Lilley (asiantuntemus: lepakot), thomas.lilley@helsinki.fi, puh: 040 8337783
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen (asiantuntemus: linnut, ilmastonmuutos), aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh: 045 1375732
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme