Ilmastopaneeli

Ilmastopaneelin raportti: Turvemaiden merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty vain vähän

Jaa

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Tunnistettuja toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän, toteaa Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, joka esittää toimialakohtaisia suosituksia päästövähennysten edistämiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa.

Suomi on hyödyntänyt turvemaita laajamittaisesti maa- ja metsätaloudessa sekä energiantuotannossa. Turvemaiden käytön ja turpeen polton kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 22 Mt CO2-ekv. vuonna 2020. Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää, että turpeen energiakäytöstä luovutaan kokonaan. Suomen tulee supistaa taloudellisessa käytössä olevien turvemaiden pinta-alaa ja löytää keinoja turpeen hajoamisen rajoittamiseen. Ilmastohyötyjen lisäksi toimilla voidaan edistää myös luonnon monimuotoisuutta, tulvasuojelua sekä aiemmin turpeeseen pohjautuneiden tuotteiden kestävämpää tuotantoa.

Turpeen energiakäytön nopeaa vähentymistä ovat edesauttaneet päästöoikeuden hintakehitys, päästöttömän energiantuotannon kilpailukyvyn paraneminen, muutokset energiaverotuksessa sekä kuntien hiilineutraaliustavoitteet. Myös maataloudessa tarvitaan merkittävä muutos turvemaiden käyttöön. Maatalouspolitiikka ei tällä hetkellä tue ilmastotavoitteita riittävän hyvin. Tukijärjestelmä suuntaa enemmän rahoitusta turvepeltojen pitämiseen maataloudessa kuin niiden ympäristöhaittojen torjumiseen.

"Kiireellisin kehityskohde maankäytön kestävämmässä ohjauksessa on uusien ojitusten ja muiden turvemaiden käytön intensiivisyyttä lisäävien toimien hillitseminen. Myös olemassa olevien ojien syventämisen tulisi olla luvanvaraista. Näin mahdollistettaisiin nykyisen hiilivaraston säilyminen ja helpotettaisiin merkittävästi kokonaispäästöjen vähentämistä", sanoo Ilmastopaneelin jäsen, tutkimusprofessori Kristiina Lång.

Uusia ojituksia olisi mahdollista vähentää esimerkiksi tiukentamalla luvanvaraisuuden kriteerejä vesilain tulkinnassa. Pellonraivauksen luvanvaraisuus ja maankäyttömuutosmaksu voisi myös ohjata toimintaa kustannustehokkaasti oikeaan suuntaan, raportissa todetaan.

"Turvepelloista luopumiseen ja niiden käytön muuttamiseen tarvitaan uudenlaisia kannustimia, kuten tukia turvepeltojen vettämiseen. Esimerkiksi kosteikkoviljelyä kannattaa edistää parantamalla sekä viljelijöiden että jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä", Lång toteaa.

Kosteikkoviljely voi Suomessa olla osaratkaisu siirtymävaiheen raaka-ainepulaan turvetuotannon loppuessa. Märillä tai uudelleen vetetyillä turvemailla voidaan tuottaa turvetta korvaavaa biomassaa esimerkiksi energiantuotantoon, kasvualustoihin tai kuivikkeisiin. Osa kosteikkoviljelykasveista soveltuu rakennusmateriaaleiksi, muovia korvaaviksi komposiiteiksi, rehuksi tai erikoistuotteisiin, kuten biohiileksi. Jos polttoturpeen otosta vapautuvilla alueilla aletaan valmistaa turpeesta uusia tuotteita, päästöjä syntyy edelleen. Turvetta korvaavien raaka-aineiden tutkimukseen tulee panostaa ja tuotekehityksessä etsiä kokonaan uusia vaihtoehtoja turvetuotteille.

Ojitettujen soiden ennallistaminen eri keinoin on tärkeää lähivuosina. Pohjaveden pinnan nostaminen on useimmiten ainoa tapa säilyttää turvemaan jäljellä oleva hiilivarasto. Vanhojen turvetuotantoalueiden ja turvepeltojen jälkikäyttömuotona ennallistaminen ja ohutturpeisilla kohteilla metsitys ovat ilmastonäkökulmasta parhaat vaihtoehdot. Metsäojitetuista soista kannattaa ensisijaisesti ennallistaa runsasravinteisia kohteita, joilla saadaan nopeammin ilmastohyötyjä kuin niukkaravinteisilla kohteilla.

Suometsiin soveltuvia maaperäpäästöjä vähentäviä metsänkäsittelymenetelmiä pitää kehittää. Esimerkiksi ojittamattomissa suometsissä avohakkuuseen ja maanmuokkaukseen perustuva metsänuudistaminen tulisi kieltää.

Maankäytön ohjauksen oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa

Kestävän maankäytön ohjauksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Tarvitaan kansallinen suunnitelma, joka ohjaa hallittuun turvepeltojen alan pienentymiseen.

"Maanomistajat kaipaavat selkeitä linjauksia ilmastotoimista, lisää tietoa menetelmistä ja taloudellisia kannustimia hillintätoimien toteuttamiseen", Lång sanoo.

"Myös mahdollisiin tuleviin rajoituksiin on syytä varautua. Turvevaltaisten alueiden maa- ja metsätalouden riskejä voidaan minimoida muutosten paremmalla ennakoinnilla. Kansallinen suunnittelu kannattaa aloittaa jo ennen EU:sta todennäköisesti tulossa olevia uusia aloitteita, jotta toimet voidaan räätälöidä Suomen oloihin sopiviksi", Lång jatkaa.

Turpeen energiakäytön vähenemisen nopea tahti on luonut haasteita oikeudenmukaisen ja hallitun elinkeinosiirtymän turvaamiseen turvealalla työskenteleville. Hallitus tukee turvealan toimijoita ja onkin tärkeää, että he ovat mukana konkreettisten siirtymätoimenpiteiden suunnittelussa. Turvealan kokemuksista kannattaa ottaa oppia maa- ja metsätaloudessa mahdollisesti odotettavissa olevien elinkeinosiirtymien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut esiin huolta ruokaturvasta ja energian riittävyydestä. Turve on perinteisesti toiminut Suomessa kriisipolttoaineena.

"Turpeen käytön vähentämisen peruslinjaa ei ole syytä lähteä muuttamaan. Vihreään siirtymään kuuluu paitsi turpeen polton lopettaminen, myös ojitettujen turvepeltojen ja suometsien käytön muuttaminen kestävämpään suuntaan", sanoo Lång.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Maltilliset hakkuut mahdollistavat ilmastotavoitteiden ja metsien käytön yhteensovittamisen12.5.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa metsien hakkuiden lisääminen nykytasosta ei edistä ilmastonmuutoksen hillintää, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore metsien käytön ilmastovaikutuksia tarkasteleva raportti. Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka sallii hakkuiden lisäämisen, jos maankäyttösektorin nettonielutavoite saavutetaan. Hakkuiden lisäämistä tulisikin tarkastella varovaisuusperiaatteen mukaisesti niin, että sovitut maankäyttösektorin ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuustavoitteet saavutetaan, raportti painottaa.

Mediakutsu: Metsien käytön ilmastovaikutukset Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 11.5. klo 9.303.5.2022 07:45:38 EEST | Kutsu

Lisäävätkö hakkuut metsien hiilinielua? Saadaanko metsien hyödyntämisellä ja puurakentamisen lisäämisellä aikaan ilmastohyötyjä? Suomen ilmastopaneelin raportti metsien käytön ilmastovaikutuksista tarkastelee hakkuutason vaikutusta metsien hiilinieluun sekä puun käytön korvaushyötyjä. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 11. toukokuuta klo 9.30.

Mediakutsu: Turvemaiden käytön vaihtoehdot hiilineutraalissa Suomessa – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ke 20.4. klo 9.0012.4.2022 09:47:20 EEST | Kutsu

Turvemaat ovat merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii päästövähennysten lisäksi maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan turvemaiden päästövähennysmahdollisuuksia sekä maa- ja metsätaloudessa tarvittavia toimia. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa keskiviikkona 20. huhtikuuta klo 9.00.

Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan30.3.2022 02:00:00 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmien sähköistäminen on keskeinen osa energiamurrosta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja sähköistäminen vaikuttaa merkittävästi energiajärjestelmään – sekä energian kulutukseen että tuotantoon – ja vaatii uudenlaisten haavoittuvuuksien ja pullonkaulojen huomioimista, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore raportti, jossa esitetään tapoja mallintaa energiajärjestelmää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Mediakutsu: Sähköistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset Suomen energiajärjestelmässä – Ilmastopaneelin raportin mediatilaisuus ti 29.3. klo 9.0022.3.2022 09:12:50 EET | Kutsu

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ilmastopaneeli julkaisee raportin, jossa tarkastellaan sähköistämisen mahdollisuuksia, vaikutuksia ja syntyviä pullonkauloja Suomen energiajärjestelmään. Keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa tiistaina 29. maaliskuuta klo 9.00.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme