Suomen riistakeskus myönsi poikkeuslupia ilveksen metsästykseen hakemusalueille, joilla arvion perusteella kanta oli tiheä ja ilveksen kannankehitys on kasvava tai vakaa.

Poikkeuslupia ei myönnetty Kainuun, Lapin, Rannikko-Pohjanmaan eikä Pohjanmaan riistakeskusalueille, joilla ilveksen kannankehitys oli kanta-arvion mukaan laskeva tai kannan tiheys oli muuta maata merkittävästi pienempi.

Poikkeuslupaharkintaa ohjasi ilveksen ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut. Lupahakemusten käsittelyssä arvioitiin hakemusalueittain ilveskannan kokoa ja verotuksen tasoa Luonnonvarakeskuksen (Luken) tuottaman pentueaineiston perusteella. Poikkeuslupakynnys ei ylittynyt, jos alueelta oli kirjautunut Luken tuottamaan pentuekarttaan yksi tai ei lainkaan pentue-elinpiirejä. Kielteisiä päätöksiä tehtiin tämän johdoista merkittävästi aiempia vuosia enemmän.

Hoitosuunnitelmaan perustuva tavoitteellinen ilveksen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa osoittanut toimivuutensa. Ihmisten asenne ilvestä kohtaan on hyväksyvä ja kannanarvioinnin perustana oleva havaintojen kirjaus kattavaa ja jatkuvaa.

Luke arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2 150–2 405 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta kasvoi hienoisesti edelliseen arvioon verrattuna. Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa oli yli 400 Ilvespentuetta. Kannanhoidollisen metsästyksen saalis oli viime kaudella 306 ilvestä.

Ilvesten kannanhoidolliset poikkeusluvat alueittain.