Inflaatio korkeimmillaan vuosiin

”Luvuista voidaan todeta, että korona-ajan huipulla todella ollaan. Muutaman vuoden ajan inflaatio oli yhden prosentin tuntumassa tai hieman sen yli, mutta koronapandemia muutti tilanteen nopeasti”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen sanoo.

Maaliskuussa 2020 koronavirus iski Eurooppaan, ja tästä käynnistyivät koronan leviämisen rajoitustoimet. Kuluttajat eivät enää voineet käydä ostoksilla kuten ennen, työvoimaa siirtyi etätöihin ja liikkeitä jouduttiin sulkemaan tai tarjontaa rajoittamaan. Pandemia vavahdutti koko yhteiskuntaa, ja sen heijastumat näkyvät kulutuksessa sekä kuluttajahinnoissa. Inflaatio laski huhtikuussa 2020 rajoitustoimien ollessa tiukimmillaan muutamaksi kuukaudeksi jopa alle nollan.

”Viimeksi tällaista nähtiin finanssikriisin jälkeen vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla”, Nieminen kertoo. 

Rajoitustoimia höllennettiin loppuvuonna 2020, mutta silti vuositasolla keskimääräinen inflaatio jäi matalaksi, 0,29 prosenttiin.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskimääräiset kuluttajahinnat eivät juurikaan muuttuneet.”

Vuoden 2021 aikana normaaliin elämäntilanteeseen on yritetty palata useamman kerran, mutta koronapandemian uusien aaltojen myötä tässä ei ole vieläkään onnistuttu. Kuluttajahinnat ovat kuitenkin lähteneet nousuun, ja loka-joulukuussa inflaatio ylitti jo kolmen prosentin rajan.

”Osasyynä hintojen nousuun ovat yritysten investoinnit ja kustannusten nousu sekä maailmanmarkkinahintojen heilunta, mutta myös vuoden 2020 matala inflaatio. Käytännössähän kuluttajahinnat jäivät vuoden 2019 tasolle lähes kahdeksi vuodeksi. Painetta hintojen nostolle oli”, Nieminen toteaa. 

Hyödykeryhmittäin tarkasteltuna hintavaihtelua on paljon: on hyödykkeitä, joiden hinnat ovat nousset ja toisia, joiden hinnat ovat laskeneet. 

”Vaatteiden ja jalkineiden kuluttajahinnat ovat hinta-aineistomme perusteella pysyneet vuosina 2020 ja 2021 lähes ennallaan, kun taas kodin sisustuksen tuotteiden (esim. matot ja huonekalut) selkeästi laskeneet. Etätyöhön siirtyminen ja rajoitustoimet näyttävät vaikuttavan juuri näiden tuotteiden kulutukseen ja sitä kautta hintoihin. Samaa ei ole nähtävissä esimerkiksi elintarvikkeiden kulutuksessa ja hinnoissa.”