Inflaatio korkeimmillaan vuosiin
”Luvuista voidaan todeta, että korona-ajan huipulla todella ollaan. Muutaman vuoden ajan inflaatio oli yhden prosentin tuntumassa tai hieman sen yli, mutta koronapandemia muutti tilanteen nopeasti”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen sanoo.
Maaliskuussa 2020 koronavirus iski Eurooppaan, ja tästä käynnistyivät koronan leviämisen rajoitustoimet. Kuluttajat eivät enää voineet käydä ostoksilla kuten ennen, työvoimaa siirtyi etätöihin ja liikkeitä jouduttiin sulkemaan tai tarjontaa rajoittamaan. Pandemia vavahdutti koko yhteiskuntaa, ja sen heijastumat näkyvät kulutuksessa sekä kuluttajahinnoissa. Inflaatio laski huhtikuussa 2020 rajoitustoimien ollessa tiukimmillaan muutamaksi kuukaudeksi jopa alle nollan.
”Viimeksi tällaista nähtiin finanssikriisin jälkeen vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla”, Nieminen kertoo.
Rajoitustoimia höllennettiin loppuvuonna 2020, mutta silti vuositasolla keskimääräinen inflaatio jäi matalaksi, 0,29 prosenttiin.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskimääräiset kuluttajahinnat eivät juurikaan muuttuneet.”
Vuoden 2021 aikana normaaliin elämäntilanteeseen on yritetty palata useamman kerran, mutta koronapandemian uusien aaltojen myötä tässä ei ole vieläkään onnistuttu. Kuluttajahinnat ovat kuitenkin lähteneet nousuun, ja loka-joulukuussa inflaatio ylitti jo kolmen prosentin rajan.
”Osasyynä hintojen nousuun ovat yritysten investoinnit ja kustannusten nousu sekä maailmanmarkkinahintojen heilunta, mutta myös vuoden 2020 matala inflaatio. Käytännössähän kuluttajahinnat jäivät vuoden 2019 tasolle lähes kahdeksi vuodeksi. Painetta hintojen nostolle oli”, Nieminen toteaa.
Hyödykeryhmittäin tarkasteltuna hintavaihtelua on paljon: on hyödykkeitä, joiden hinnat ovat nousset ja toisia, joiden hinnat ovat laskeneet.
”Vaatteiden ja jalkineiden kuluttajahinnat ovat hinta-aineistomme perusteella pysyneet vuosina 2020 ja 2021 lähes ennallaan, kun taas kodin sisustuksen tuotteiden (esim. matot ja huonekalut) selkeästi laskeneet. Etätyöhön siirtyminen ja rajoitustoimet näyttävät vaikuttavan juuri näiden tuotteiden kulutukseen ja sitä kautta hintoihin. Samaa ei ole nähtävissä esimerkiksi elintarvikkeiden kulutuksessa ja hinnoissa.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina nieminen, yliaktuaari
p. 029 551 2957, kristiina.nieminen@tilastokeskus.fi
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme