Finnvera Oyj

Inflaation taittuminen tuo kaivattua helpotusta talouden näkymiin – ”Ehdottomasti hyvä uutinen yritysten ja kuluttajien luottamukselle”

Jaa
Suomen inflaatio aleni maaliskuussa selvästi, yli prosenttiyksiköllä 6,8 prosenttiin, kun luku helmikuussa oli 8,0 prosenttia, kertovat Tilastokeskuksen ennakolliset tiedot. Euroalueen inflaatio oli keskimäärin 6,9 prosenttia ja laski niin ikään selvästi helmikuun 8,5 prosentista. Muutamissa maissa inflaatio jopa puolittui kuukaudessa. Inflaation taittuminen on ehdottomasti hyvä uutinen yritysten ja kuluttajien luottamukselle ja sen myötä Suomen taloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Inflaation lähtiessä kiihtymään reilu vuosi sitten, nousu oli Suomessa euromaista hitaimpia. Taloudellinen maltti näyttää kannattaneen. Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky ei päässyt heikkenemään verrattuna moniin kilpailijamaihin. Nyt Suomi on inflaatiossa Euromaiden keskiarvoa.
Mauri Kotamäki, Finnveran pääekonomisti.
Mauri Kotamäki, Finnveran pääekonomisti.

Maailmantalouden kasvu hidastuu, ja Suomen ohella monien Euroopan maiden talouskasvun odotetaan jäävän nollan tuntumaan tänä vuonna. Vähenevä taloudellinen aktiviteetti alentaa kansantalouden kokonaiskysyntää ja myös inflaatiopaineita. Toisaalta korkotaso on noussut jyrkästi. Tämä on nostanut yritysten investointien vaatiman rahoituksen hintaa, ja kasvattaa merkittävästi monen asuntovelallisen rahanmenoa.

- Tämä raha on poissa muusta kulutuksesta, mikä edelleen vähentää kokonaiskysyntää. Korkean inflaation aikakausi osoittaa konkreettisesti sen, että inflaatio on kuin vero. Inflaatio nostaa tuotantokustannuksia ja rokottaa kuluttajien ostovoimaa, ja tekee sen vielä jokseenkin sattumanvaraisesti. Yhdessä epävarmuuden kanssa nämä ovat myrkkyä talouskasvulle, joten positiiviset signaalit inflaation kärjen taittumisesta ovat erittäin tervetulleita, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Inflaation reipas taittuminen euroalueella kertoo myös EKP:n koronnostojen tehonneen. Kotamäen mukaan tässä taloustilanteessa EKP pohtinee hyvin tarkasti seuraavaa rahapolitiikan kiristämistä. Korkoja ei välttämättä kannata nostaa seuraavan mahdollisuuden tullen.

Skenaario: Suomen inflaatio vuoden lopussa enää alle kahden prosentin luokkaa?

Inflaatio palautuisi Suomessakin nopeasti kriisiä edeltävälle tasolle, mikäli hintataso jäisi maaliskuun 2023 tasolle.

- Tässä skenaariossa vuoden 2023 lopussa inflaatio olisi alle kahden prosentin luokkaa. Samaan lopputulemaan päästään olettamalla, että inflaatio alenee vallitsevan trendin mukaan kohti loppuvuotta. Pessimistisen skenaarion mukaan inflaatiossa olisi nyt havaittua trendiä enemmän sitkeyttä, jolloin saatettaisiin jäädä esimerkiksi neljän prosentin tasolle vuoden lopussa. Pessimistinen neljä prosenttiakaan ei olisi lainkaan katastrofi, koska EKP:n inflaatiotavoite on keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia, Kotamäki sanoo.

Keskeisistä kilpailijamaista inflaatio on Suomea korkeammalla Ruotsissa, missä helmikuun inflaatio oli 9,7 prosenttia. Myös Saksassa 7,8 prosentin inflaatio on korkea, mutta aleni helmikuusta maaliskuuhun 1,5 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan Hollannissa inflaatio puolittui helmikuusta maaliskuun 4,5 prosenttiin.

- Optimistisesti ajatellen kyllä se inflaatio tästä alenee – tosin hieman synkistä syistä, koronnostoista ja talouden viilenemisestä, johtuen. Toisaalta, keskuspankin ja markkinoiden toimet ovat purreet odotetusti, Kotamäki summaa.

Talouskasvu ja luottamus odottavat hyviä uutisia

Rahoitusmarkkinoilla on myös kuohunut, kun korkojen nousu on ajanut pankkeja ongelmiin. Tämäkin viimeaikainen ilmiö puoltaa Kotamäen mukaan maltillista rahapolitiikan kiristämistä.

- Elämme tällä hetkellä monella tavalla epävarmuuden aikaa. Ihmiset ovat normaalia varovaisempia kulutuspäätöksissään. Yritykset saattavat valitettavasti lykätä investointejaan sekä kohonneiden kustannusten että riskillisen markkinaympäristön takia. Vaikka positiivisia merkkejä kuluttajien luottamuksen parantumisesta on, taloudessa on edelleen monia haasteita, jotka tulevat maan tulevan hallituksen ratkaistaviksi. Inflaation kääntyminen laskuun tuo kaivattua helpotusta näkymiin.

Lähitulevaisuudessa nähdään myös, vahvistaako Suomen toteutuva Nato-jäsenyys luottamusta talouteen ja tulevaisuuteen sekä kotimaassa että ulkomaisten sijoittajien silmissä.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Avainsanat

Kuvat

Mauri Kotamäki, Finnveran pääekonomisti.
Mauri Kotamäki, Finnveran pääekonomisti.
Lataa
Inflaation kehitys eri skenaarioissa.
Inflaation kehitys eri skenaarioissa.
Lataa
Kuluttajien luottamusindikaattori.
Kuluttajien luottamusindikaattori.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2023: Yrityskauppojen määrä laski, piristymisen merkkejä näkyvissä14.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas ja Finnveran rahoituksen myöntö omistusjärjestelyihin oli hyvällä tasolla, mutta yrityskauppojen määrä laski loppuvuotta kohti. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–joulukuussa 2023 yhteensä noin 121 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 130 miljoonaa euroa. Eniten yrityskauppoja tehtiin Uudellamaalla. Maakunnista erottuivat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa euromääräinen rahoitus kasvoi.

Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2023: Toimintaympäristön epävarmuus näkyy Finnveran rahoituksessa7.3.2024 09:00:51 EET | Tiedote

Yritysten toimintaympäristö säilyi haastavana vuonna 2023. Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuustekijät ja korkea korkotaso hidastivat yritysten suunnitelmia, mutta Etelä-Suomen alueen yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja siitä huolimatta. Finnvera myönsi alueen yrityksille rahoitusta yhteensä 339 miljoonaa euroa (360). Alueen maakunnista Etelä-Karjalassa myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, kun taas Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa myönnetty rahoitus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Myös investointien sekä viennin rahoituksen määrä kasvoi Etelä-Karjalassa, kun taas laskua oli nähtävissä sekä Uudellamaalla että Kymenlaaksossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye