Influenssarokote tärkein keino torjua influenssaa
Koronaviruspandemian aikana sekä influenssa- että koronavirusrokotusten ottaminen on erityisen tärkeää. Lisäapua influenssa- ja koronavirusten torjuntaan tuovat kasvomaski, käsihygienia ja turvavälit.
Maksuttoman influenssarokotteen saavat yli 65-vuotiaat, alle 7-vuotiaat, raskaana olevat, sairauden tai sen hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, sosiaali-, terveyden- ja lääkehuollon henkilöstöt sekä varusmiespalveluksen aloittavat.
”Aiempina vuosina vain noin puolet yli 65-vuotiaista on ottanut influenssarokotuksen. Riskiryhmien lähipiirin rokottaminen on myös merkittävä osa influenssaepidemian torjuntaa, sillä perusterveet työikäiset saavat paremman rokotetehon ja siten suojaavat riskiryhmiin kuuluvia läheisiään”, HUSin apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen kertoo.
Sydänpotilaille influenssarokote erityisen tärkeä
Influenssa voi aiheuttaa jälkitauteina keuhkokuumeen, sydänlihastulehduksen, sydän- tai aivoinfarktin sekä pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Influenssakauden aikana HUSin sairaaloiden teho- ja tehovalvontaosastoilla on hoidettu vuosittain 70–115 potilasta.
Tutkimustiedon valossa influenssarokote vähentää merkittävästi jälkitauteja, sydän- ja aivotapahtumia, sairaalahoidon tarvetta sekä kuolemia. Mitä useampi säästyy influenssalta, sitä harvempi heistä joutuu sairaalahoitoon vuodeosastolle tai teholle.
”Influenssan aiheuttamille sydäntapahtumille ovat alttiita erityisesti yli 65-vuotiaat sekä sepelvaltimotautia, verenpainetautia, kolesteroliaineenvaihduntahäiriötä tai diabetesta sairastavat. Sydänpotilaiden terveyden edistämisen kannalta influenssarokote on yhtä tärkeä kuin tupakoinnin lopettaminen tai kolesteroli- ja verenpainelääkitys,” Ruotsalainen painottaa.
Katso 29.10. pidetty Suorana HUSista -lähetys influenssarokotuksista tästä linkistä.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme