Innovaatiomedia Fast Company valitsi puuglitterin maailmaa muuttavien keksintöjen joukkoon
Muotoilija Noora Yau ja materiaalitutkija Konrad Klockars tekevät puusta väriä, joka on läpinäkyvää mutta loistaa kuin riikinkukon sulat ja koppakuoriaisen selkä.
Arvostettu yhdysvaltalainen innovaatiomedia Fast Company on listannut Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan, muotoilija Noora Yaun ja tohtorikoulutettavan, materiaalitutkija Konrad Klockarsin kehittämän Shimmering Wood -värin maailmaa muuttavien ideoiden joukkoon. Hohtava puuväri ylsi taide ja muotoilu -kategorian finalistiksi ja sai kunniamaininnan kokeellisten ideoiden kategoriassa.
”Tuntuu mahtavalta, että tutkimuksemme pääsi listalle. Toivon, että saavutus tuo laajemmin huomiota väriaineiden ja materiaalien ympäristövaikutuksiin”, Noora Yau sanoo.
”On huikeaa, että työmme saa tällaista arvostusta. Haluamme näyttää, että puusta pystyy valmistamaan myös korkean arvon tuotteita hyvin vähällä raaka-aineen käytöllä”, Konrad Klockars sanoo.
Todellinen hyvismateriaali
Shimmering Wood on niin sanottu rakenteellinen väri. Siinä ei ole väripigmenttiä, vaan nanorakenne päästää läpi kaikki valon aallonpituudet yhtä ainoaa lukuun ottamatta. Tuo aallonpituus heijastuu voimakkaasti yhteen suuntaan, aivan kuin peilistä, ja siksi rakenteellinen väri on niin kirkas ja voimakas.
Rakenteellinen väri voi myös vaihdella eri suunnista, sillä katselukulma määrittää, mikä aallonpituus silmiin heijastuu. Joistain suunnista se voi olla ihmissilmälle näkymätöntä UV- tai infrapunavaloa, jolloin pinta muuttuu täysin läpinäkyväksi – eli väri ikään kuin katoaa kokonaan.
Ihminen oppi tekemään rakenteellisia värejä jo 1950-luvulla. Säihkyvissä efektiväreissä ja hologrammeissa on kuitenkin usein muovia ja metalleja, joista monet sisältävät lyijyä tai muita myrkyllisiä aineita.
Yau ja Klockars tekevät rakenteellista väriä nanoselluloosasta. Sitä saadaan, kun puun sisältämän selluloosan pitkät kuidut pilkotaan nanomittaan. Yksi nanometri on millimetrin miljoonasosa.
Nanoselluloosa on myrkytöntä, ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa, ja sitä käytetään jo esimerkiksi lääketieteen sovelluksissa ja komposiittimateriaaleissa.
Yau ja Klockars kokeilivat väriään parin vuoden ajan eri materiaaleilla ja päätyivät sitten puuhun. Se tuntui oikealta, sillä tavoitteena oli todellinen hyvismateriaali, joka on niin ympäristöystävällinen kuin vain mahdollista.
Molemmat kiittelevät Aallosta saatua kannustusta ja ilmapiiriä, joka on mahdollistanut ennakkoluulottomat kokeilut ja poikkitieteellisen yhteistyön.
”Hienoimmat jutut syntyvät yhdessä kokeilemalla. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tutkimusryhmiemme tukea. Erityisesti haluamme kiittää professori Orlanto Rojasia ja tutkijatohtori Blaise Tardya”, he sanovat.
Maailmaa muuttavat ideat on yksi Fast Companyn tärkeimmistä vuosittaisista palkinto-ohjelmista. Se nostaa esille rohkeita keksintöjä ja konsepteja, jotka auttavat rakentamaan parempaa maailmaa.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Videolla Noora Yau ja Konrad Klockars kertovat puuglitterin synnystä ja yhteistyöstään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Noora Yau
noora.yau@aalto.fi
Tohtorikoulutettava Konrad Klockars
konrad.klockars@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Mitä arkeologisia esineitä eri puolilta Suomea on löytynyt? Tutkijoiden kehittämä Löytösampo kokoaa kansalaisten löydöt17.5.2021 15:11:18 EEST | Tiedote
Testivaiheessa oleva Löytösampo sisältää tietoa jo tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen.
EMBARGO 14.5.2021 klo 18.00 Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa jopa kolmannesta maailman ruoantuotannosta14.5.2021 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomi on ruoantuotannon suhteen turvallisella ilmastoalueella myös tulevaisuudessa, mutta luontoon ja ekosysteemeihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti. Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään, uhkaa havumetsävyöhyke kadota Suomesta lähes kokonaan vuoteen 2100 mennessä.
Tekoäly oppi kirjoittamaan puhelimella ihmisen tavoin12.5.2021 10:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat kehittivät tekoälymallin, joka osaa ennakoida ihmisten silmien ja sormien liikkeet kosketusnäytöllä. Mallin pohjalta voidaan kehittää muun muassa parempia tekstinsyöttöohjelmia ja näppäimistöjä erilaisten käyttäjien tarpeisiin.
Puukerrostaloista saa Helsingissä lähes 9 prosenttia paremman hinnan kuin muista materiaaleista tehdyistä12.5.2021 08:00:45 EEST | Tiedote
Hintakehitystä ajavat sekä ympäristötietoiset kuluttajat että sijoittajat, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa, kun vihreä signaali on osoitettu juuri rakennusmateriaaleissa.
EMBARGO 11.5.2021 klo 6.00 Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana11.5.2021 06:00:00 EEST | Tiedote
Maksuhäiriömerkintöjä on keskimääräistä useammin myös lapsiperheillä ja äskettäin eronneilla, ja niiden kasaantuminen on yleistä erityisesti nuorilla ja luottokortti- ja osamaksuvelkaisilla, tuore tutkimus osoittaa.
EMBARGO 6.5.2021 klo 21.00: Tutkijat onnistuivat kiertämään kvanttimekaniikan kulmakivenä pidetyn epätarkkuusperiaatteen - välineinä kylmät kvanttirummut6.5.2021 21:00:00 EEST | Tiedote
Kvanttimekaniikassa tunnetun Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Tutkijat osoittavat nyt, kuinka makroskooppisen kokoiset värähtelevät rumpukalvot saadaan kvanttitilaan, jossa epätarkkuusperiaate voidaan kiertää.
Tutkijat kehittivät paremman tavan määrittää turvallisia lääkeannoksia lapsille6.5.2021 07:45:00 EEST | Tiedote
Lääketutkimuksissa lapset tavataan nähdä pieninä aikuisina, vaikka koon lisäksi myös elinten kehittyminen vaikuttaa turvallisiin annosrajoihin. Uusi menetelmä voi tehdä lääkekehityksestä nopeampaa ja riskittömämpää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme