Insinööriliitto IL ry

Insinööriliiton ja insinöörien ammattikunnan historia yksiin kansiin

Jaa
Satavuotisjuhliaan viettävä Insinööriliitto julkaisi tänään tutkimuksen insinööreistä, heidän järjestöstään sekä suomalaisen yhteiskunnan teknistymiskehityksestä 1920-luvulta 2010-luvun loppupuolelle.
Historian tutkija Sampsa Kaataja kirjoitti Insinööriliiton ja insinöörien ammattikunnan historiateoksen. Kuvaaja: Janne Luotola /Insinööriliitto
Historian tutkija Sampsa Kaataja kirjoitti Insinööriliiton ja insinöörien ammattikunnan historiateoksen. Kuvaaja: Janne Luotola /Insinööriliitto

Takamailta tekniikan kehityksen kärkeen – Insinööriliitto yhteiskunnallisena vaikuttajana -kirjan kirjoittaja, tutkija Sampsa Kaataja sanoo kirjan poikkeavan tyypillisistä järjestön historiikeista. Teoksen näkökulma on tuntuvasti järjestön sisäisiin tapahtumiin keskittyvää historiikkia laajempi.

– Insinööriliitto päätti teettää juhlavuotensa kunniaksi tutkimuksen, jossa liiton tarina sidotaan osaksi ammattikunnan historiaa ja suomalaisen yhteiskunnan teknistymiskehitystä sadan vuoden ajalla. Ratkaisu oli hieno paitsi minun myös suomalaisen tekniikan historian tutkimuksen kannalta, Kaataja sanoo.

Tutkimusprojekti kesti kaikkiaan noin kaksi ja puoli vuotta. Tutkijan mukaan kirja on läpileikkaus noin sadan vuoden ajanjaksosta, jolloin tekniikan merkitys on sekä tuntuvasti kasvanut että tunkeutunut lähes kaikille arkisen elämän osa-alueille.

– Puhumme sitten energiasta, liikenteestä, terveydenhuollosta tai vaikka tiedonvälityksestä, teknologinen muutos ja kehitys on ollut valtaisa. Muutoksen moottoreina ovat olleet insinöörit ja heidän ammatillis-aatteellisena yhdistyksenä syntynyt Insinööriliitto, joka sekin on sadassa vuodessa kokenut melkoisen muodonmuutoksen, Kaataja kuvaa.

Hänen mielestään on paradoksaalista, että tekniikan ja insinöörityön merkityksen kasvaessa ammattikunta on keskiluokkaistunut.

– 1920-luvulla insinööri oli koulutettu, hyvin palkattu, ja hänen työmarkkina-asemansa oli vahva. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana insinööreistä on tullut tekniikan asiantuntijoita, joille työttömyyskin on tullut tutuksi ja palkkakehitys on valunut lähemmäs keskiluokkaa, Kaataja kertoo.

Tutkijan mukaan insinöörien tekemä työ on myös muuttunut näkymättömämmäksi kuin aikaisemmin. Teknisten vempaimien ja teknologian nopean kehityksen keskellä ihminen ei enää huomaa ammattikunnan kädenjälkeä samalla tavalla kuin vuosikymmeniä aikaisemmin.

– Insinöörien työ on arkipäiväistynyt, mutta tämä ei tarkoita, että sen merkitys olisi vähentynyt. Insinöörien työ on ja pysyy. On helppo väittää, että insinööreillä on merkittävä rooli ratkottaessa ihmiskunnan tämän hetken suurinta huolenaihetta eli ilmastonmuutosta, Kaataja sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Tutkija Sampsa Kaataja, 050 370 4594


Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 040 505 2115

Kuvat

Historian tutkija Sampsa Kaataja kirjoitti Insinööriliiton ja insinöörien ammattikunnan historiateoksen. Kuvaaja: Janne Luotola /Insinööriliitto
Historian tutkija Sampsa Kaataja kirjoitti Insinööriliiton ja insinöörien ammattikunnan historiateoksen. Kuvaaja: Janne Luotola /Insinööriliitto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Insinööriliitto IL ry
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2
00520 Helsinki

0201 801 801http://www.ilry.fi

Insinööriliitto on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä. Jäsenet ovat insinöörejä ja muita tekniikan asiantuntijoita sekä insinööriopiskelijoita. Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Insinööriliitto IL ry

KUTSU: Miksi työ kuormittaa mieltä?13.3.2025 08:03:40 EET | Kutsu

Järjestäjät: Insinööriliitto ja MIELI ry Aika: 27.3.2025 klo 11:00-11:45 Paikka: Pikkuparlamentti, Kansalaisinfo Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta Mielenterveyden häiriöt olivat yleisen syy sairauspäivärahalle viime vuonna. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai yli 100 000 henkilöä vuonna 2024 (Kela). Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet muodostavat jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä (Eläketurvakeskus). Erityisesti alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista. Miksi työ kuormittaa mieltä? Onko asialle tehtävissä mitään? Ohjelma Tilaisuuden avaus, edunvalvontajohtaja Petteri Oksa, Insinööriliitto Miksi työ kuormittaa mieltä? Johtaja Timo Lehtinen, MIELI ry Ratkaiseeko politiikka mielenterveyskriisin? Millä politiikkatoimilla tuetaan työelämän mielenterveyttä? Puheenvuorot kansanedustajat Saara-Sofia Siren (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.)

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye