Internetin käyttötavalla on yhteys koululaisen terveyteen

WHO-Koululaistutkimukseen osallistui eri puolilta Suomea yhteensä 3408 koululaista, jotka olivat iältään 11-, 13- ja 15-vuotiaita. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa tiedusteltiin, mitä nuoret netissä tekevät ja kuinka usein. Yleisimmin internetissä kuunneltiin musiikkia, tykättiin erilaisista julkisuista ja keskusteltiin kavereiden kanssa. Lisäksi pojat osallistuivat tyttöjä aktiivisemmin videopelien pelaamiseen. Käyttötapojen perusteella muodostui viisi internetin käyttäjäryhmää eli käyttäjäprofiilia:

• Suurkuluttajat (tutkituista 11 %) olivat internetin käyttäjinä kaikista aktiivisimpia kokonaisuudessaan ja erilaisen tekemisen suhteen.
• Kiinnostusorientoituneet (10 %) keskittyivät muita aktiivisemmin luoviin aktiviteetteihin, kuten videoiden ja musiikin editointiin ja blogien kirjoittamiseen.
• Ystäväorientoituneet käyttäjät (36 %) osallistuivat monta kertaa viikossa sosiaalisiin aktiviteetteihin, kuten puhumiseen, julkaisuista tykkäämiseen, kommentoimiseen, ja seuraamiseen.
• Pidättyväiset käyttäjät (18 %) käyttivät internetiä vain harvoin ja silloin lähinnä viihdetarkoitukseen, kuten musiikin kuunteluun ja pelaamiseen.
• Epäsäännöllisten käyttäjien (25 %) osallistuminen oli vaihtelevaa. Osaan aktiviteeteista (pelaaminen, puhuminen, selailu) he osallistuivat monta kertaa viikossa, osaan (seuraaminen, tiedon hakeminen) harvemmin kuin viikoittain ja osaan (videoiden ja musiikin editointi) ei koskaan.

Aktiivisemmilla internetin käyttäjillä (suurkuluttajat, kiinnostusorientoituneet ja ystäväorientoituneet) havaittiin yleisimmin alakuloisuutta ja väsyneisyyttä kouluaamuina kuin passiivisemmin internetiä käyttävillä (pidättyväiset ja epäsäännölliset käyttäjät). Lisäksi kiinnostusorientoituneet käyttäjät sekä suurkuluttajat kuuluivat useammin ongelmallisiin sosiaalisen median käyttäjiin. Ongelmallista sosiaalisen median käyttöä mitattiin yhdeksällä pakonomaisen käytön oiretta käsittävällä mittarilla (esim. käytön hallinnan menetys ja vakava konflikti perheen kanssa sosiaalisen median käytön vuoksi).

– Aikaisemman tutkimuksemme perusteella tiedämme, että koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä esimerkiksi lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen, huomauttaa apulaisprofessori Leena Paakkari.

Internetin käyttäjäryhmiin kuului taustatekijöiltään erilaisia koululaisia. Ryhmät erosivat toisistaan iän, sukupuolen, koulumenestyksen sekä ystäviltä ja perheeltä saadun sosiaalisen tuen määrän suhteen. Esimerkiksi ystäväorientoituneet käyttäjät olivat todennäköisemmin 13- ja 15-vuotiaita tyttöjä, jotka saivat paljon tukea ystäviltä ja perheeltä ja menestyivät hyvin koulussa. Kiinnostusorientoituneet käyttäjät olivat sitä vastoin useammin 13- ja 15-vuotiaita poikia, joilla oli kehnompi koulumenestys.

– Nuorten kanssa työskentelevien olisi hyvä kyetä tunnistamaan internetin käytön sisällöllisiä ja laadullisia eroja sekä erilaisia käyttökonteksteja, sillä käytön intensiteetti ei ole ainoa ennustaja haitallisille terveysvaikutuksille tai ongelmalliselle sosiaalisen median käytölle, toteaa väitöskirjatutkija Henri Lahti.

Alkuperäinen julkaisu

Lahti, H.; Lyyra, N.; Hietajärvi, L.; Villberg, J.; Paakkari, L. Profiles of Internet Use and Health in Adolescence: A Person-Oriented Approach. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 6972. https://doi.org/10.3390/ijerph18136972

Lisätietoja

Henri Lahti
väitöskirjatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
050 4055 370
henri.o.lahti@jyu.fi