Isojokeen tuotu kasvamaan yli 100 000 pientä jokihelmisimpukkaa – erinomainen aloitus uudelle hankkeelle

Palautetut raakut on sijoitettu toistaiseksi joen pohjalle soralaatikoihin. Kesän aikana on Isojoella kunnostettu viisi kohdetta, jonne raakkuja voidaan siirtää, kun ne ovat kasvaneet muutaman sentin kokoisiksi. Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja kunnostukset ovat osa vuonna 2021 alkanutta LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto.

Isojoen raakut erittivät syksyllä 2021 Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaissa glokidium-toukkia, jotka tartutettiin lohen ja taimenen kiduksille. Toukat kasvoivat ja kehittyivät kaloissa talven yli, ja irrottautuivat kaloista kesällä 2022 pieninä 0,5 mm poikasina, joita kerättiin kesän aikana talteen yli 200 000 yksilöä. Poikasia kasvatettiin aluksi muovilaatikoissa tutkimusasemalla, missä niitä ruokittiin ja seurattiin päivittäin. Muutaman viikon laitoskasvatuksen jälkeen pikkuraakuja alettiin siirtää Isojokeen.

Ennen laboratorioviljelytoimintaa on Isojoen raakkukannan määräksi arvioitu 100–150 yksilöä, jotka ovat kaikki iältään yli satavuotiaita.  Näin ollen Isojoessa on nyt monen vuosikymmenen jälkeen myös nuoria raakkuja, mikä on kannan tulevaisuuden ja sen säilymisen kannalta merkittävä edistysaskel. Pikkuraakut ovat joessa 5 litran sorapohjaisissa kasvatuslaatikoissa. Yhdessä laatikossa on noin 1 000–10 000 raakun poikasta. Tämän kesän kunnostuksia on Isojoella tehty raakkujen elinolojen parantamiseksi ja raakkujen isäntäkaloina toimivien taimenten hyväksi. Kunnostuskohteisiin on tehty sorakoita ja poikasalueita. Kunnostuskohteiksi on valittu ensisijaisesti ympäristöjä, joissa raakkuja esiintyy tai on esiintynyt luonnostaan.

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 milj. euroa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä n. 580 000 euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa.