Vaikka useimmat nisäkkäät ovat harmaanruskeita, on olemassa muutamia kiehtovia poikkeuksia, kuten seepra, haisunnäätä ja miekkavalas. Ehkä tunnetuin kaikista mustavalkoisista eläimistä on kuitenkin iso- eli jättiläispanda.

Tutkijaryhmä analysoi valokuvia, jotka on otettu pandoista niiden luonnollisessa ympäristössä Kiinan vuoristometsissä. He havaitsivat, että isopandan mustat värit sulautuvat yhteen taustan tummien puunrunkojen kanssa, kun taas valkoiset värit sulautuvat vaaleiden lehtien ja lumen kanssa talvella. Lisäksi vaaleanruskeat sävyt muodostavat maapinnan sävyihin sulautuvan värin, joka kattaa eron luonnonympäristön hyvin tummien ja erittäin vaaleiden visuaalisten elementtien välillä. Tulokset ovat yhdenmukaisia riippumatta siitä, katsotaanko niitä ihmisen, kissan tai koiran näkömalleilla, joista kaksi viimeistä edustavat petoeläimiä.

Kontrastivärit rikkovat muodon

Seuraavaksi tutkijat tarkastelivat toista suojavärimuotoa – hajottavaa väritystä – jossa eläimen pinnalla näkyvät kontrastivärit rikkovat sen ääriviivat. He havaitsivat, että isopandoilla hajottava väritys toimii petoeläimen näköä vastaan erityisesti pidemmillä katseluetäisyyksillä.

Lopuksi tutkijat käyttivät uutta värikarttatekniikkaa vertaillakseen elinympäristön värien samankaltaisuutta eri lajien ja isopandan välillä. Tämä vahvisti, että isopandan värien samankaltaisuus taustaansa on verrattavissa lajeihin, joita pidetään suojavärin omaavina.

Julkaisu: ‘The giant panda is cryptic’, Scientific Reports, Ossi Nokelainen, Nicholas E. Scott-Samuel, Yonggang Nie, Fuwen Wei & Tim Caro, doi: 10.1038/s41598-021-00742-4

Julkaisuvapaa 28.10.2021 klo 12.00