Itämeren ensimmäinen kotoperäinen kalalaji sai nimen
11.7.2018 13:32:17 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

”Itämeren kampela” Platichthys solemdali on ensimmäinen kotoperäinen eli endeeminen kalalaji joka on kuvattu Itämerestä, ja vasta toinen kotoperäinen laji Itämerelle kun huomioidaan muutkin eliöt ja kasvit. Se että Euroopan vesistä, ja varsinkin lajiköyhästä Itämerestä, vuosisadan kestäneen luonnontieteellisen tutkimuksen jälkeenkin löydetään ja kuvataan uusi kalalaji tieteelle tekee löydöstä merkittävän.
– Syy miksi lajia ei ole tunnistettu aiemmin on se, että se on ulkoasultaan jokseenkin identtinen toisen Itämeressä esiintyvän kampela-lajin kanssa niin kutsutun tavallisen kampelan kanssa, kertoo artikkelin kirjoittaja professori Juha Merilä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Lajit voidaan nykyisellään erottaa vain geneettisin menetelmin, tai tutkimalla niiden munia tai siittiösoluja. Lajit eroavat myös vuorovaikutukseltaan ympäristön kanssa: uusi laji munii munansa pohjaan, kun taas toinen laji kelluvia munia avomerelle. Lisäksi uusi laji on yleisempi Suomenlahdella, kun taas toisen lajin esiintyminen painottuu eteläiselle Itämerelle.
Aikaisemmin uutisoitiin näiden kampeloiden meriympäristöissä harvakseltaan todistettu ekologinen lajiutumisprosessi, joka on tapahtunut evolutiivisessa mittakaavassa ennätyksellisen lyhyessä ajassa. Vasta nyt lajikuvauksen jälkeen näitä kampeloita voidaan kuitenkin virallisesti kutsua kahdeksi eri lajiksi.
– Koska lajimääritelmä ja siihen liittyvä virallinen latinankielinen binomiaalinen nimi ovat keskeisiä käsitteitä ja yksiköitä yleisesti biologiassa ja biologisessa taksonomiassa varsinkin, on formaalisella lajikuvauksella ja nimeämisellä edelleen tärkeä osa biologisen järjestyksen ymmärtämisessä, Merilä toteaa.
Kampeloiden virallinen erottaminen kahdeksi eri lajiksi formaalisen kuvauksen ja nimeämisen kautta on oleellista oikeiden kanta-arvioiden ja kantojen hoito- ja suojelupäätösten ja -suunnitelmien tekemisen kannalta.
Koska nämä kaksi kampelalajia on aiemmin käsitetty erheellisesti yhdeksi ja samaksi lajiksi, myös kampelan kaupallinen kalastus Itämeressä perustuu tai voi perustua vääriin olettamuksiin. Koska kalastusponnistus nykyisellään kohdistuu molempiin kampeloihin lajista riippumatta, on olemassa vaara, että kalastus paikasta riippuen, verottaa liiaksi toisen lajin kantaa.
Itämeren kampelan nimi Platichthys solemdali on omistettu tutkija Per Solemdalille (1941–2016), joka tutki ensimmäisenä Itämeren kampelan mätimunien ja siittiösolujen ominaisuuksia, ja meren suolaisuuden vaikutusta niihin. Hänen tutkimuksensa loivat pohjan monelle tulevalle Itämeren kalojen sopeutumista käsittelevälle tutkimukselle ja otti ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti Itämeren kampelan tunnistamista ja erottamista omaksi lajikseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Prof. Juha Merilä, puh. 02941 57751, juha.merila@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa,Helsingin yliopisto, comms-viikki@helsinki.fi, puh. 02941 58461, email: eeva.karmitsa@helsinki.fi, Twitter: @EvaKarmitsa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme