Itämeren ensimmäinen kotoperäinen kalalaji sai nimen
”Itämeren kampela” Platichthys solemdali on ensimmäinen kotoperäinen eli endeeminen kalalaji joka on kuvattu Itämerestä, ja vasta toinen kotoperäinen laji Itämerelle kun huomioidaan muutkin eliöt ja kasvit. Se että Euroopan vesistä, ja varsinkin lajiköyhästä Itämerestä, vuosisadan kestäneen luonnontieteellisen tutkimuksen jälkeenkin löydetään ja kuvataan uusi kalalaji tieteelle tekee löydöstä merkittävän.
– Syy miksi lajia ei ole tunnistettu aiemmin on se, että se on ulkoasultaan jokseenkin identtinen toisen Itämeressä esiintyvän kampela-lajin kanssa niin kutsutun tavallisen kampelan kanssa, kertoo artikkelin kirjoittaja professori Juha Merilä bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Lajit voidaan nykyisellään erottaa vain geneettisin menetelmin, tai tutkimalla niiden munia tai siittiösoluja. Lajit eroavat myös vuorovaikutukseltaan ympäristön kanssa: uusi laji munii munansa pohjaan, kun taas toinen laji kelluvia munia avomerelle. Lisäksi uusi laji on yleisempi Suomenlahdella, kun taas toisen lajin esiintyminen painottuu eteläiselle Itämerelle.
Aikaisemmin uutisoitiin näiden kampeloiden meriympäristöissä harvakseltaan todistettu ekologinen lajiutumisprosessi, joka on tapahtunut evolutiivisessa mittakaavassa ennätyksellisen lyhyessä ajassa. Vasta nyt lajikuvauksen jälkeen näitä kampeloita voidaan kuitenkin virallisesti kutsua kahdeksi eri lajiksi.
– Koska lajimääritelmä ja siihen liittyvä virallinen latinankielinen binomiaalinen nimi ovat keskeisiä käsitteitä ja yksiköitä yleisesti biologiassa ja biologisessa taksonomiassa varsinkin, on formaalisella lajikuvauksella ja nimeämisellä edelleen tärkeä osa biologisen järjestyksen ymmärtämisessä, Merilä toteaa.
Kampeloiden virallinen erottaminen kahdeksi eri lajiksi formaalisen kuvauksen ja nimeämisen kautta on oleellista oikeiden kanta-arvioiden ja kantojen hoito- ja suojelupäätösten ja -suunnitelmien tekemisen kannalta.
Koska nämä kaksi kampelalajia on aiemmin käsitetty erheellisesti yhdeksi ja samaksi lajiksi, myös kampelan kaupallinen kalastus Itämeressä perustuu tai voi perustua vääriin olettamuksiin. Koska kalastusponnistus nykyisellään kohdistuu molempiin kampeloihin lajista riippumatta, on olemassa vaara, että kalastus paikasta riippuen, verottaa liiaksi toisen lajin kantaa.
Itämeren kampelan nimi Platichthys solemdali on omistettu tutkija Per Solemdalille (1941–2016), joka tutki ensimmäisenä Itämeren kampelan mätimunien ja siittiösolujen ominaisuuksia, ja meren suolaisuuden vaikutusta niihin. Hänen tutkimuksensa loivat pohjan monelle tulevalle Itämeren kalojen sopeutumista käsittelevälle tutkimukselle ja otti ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti Itämeren kampelan tunnistamista ja erottamista omaksi lajikseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Prof. Juha Merilä, puh. 02941 57751, juha.merila@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa,Helsingin yliopisto, comms-viikki@helsinki.fi, puh. 02941 58461, email: eeva.karmitsa@helsinki.fi, Twitter: @EvaKarmitsa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Geenitutkimuksessa tunnistettiin proteiini, joka voi suojata punkkien levittämältä taudilta19.3.2024 12:06:13 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin eli Lymen taudin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin ja antavat viitteitä mahdollisesta uudesta puolustusmekanismista.
Sadutuksesta saa apua traumaattisten tilanteiden käsittelyyn19.3.2024 09:16:36 EET | Tiedote
Elämme epävarmaa aikaa. Sotiin ja ilmastonmuutoksiin on hankala saada ratkaisuja, jos keskusteluyhteys ei toimi. Tarvitaan tilaisuuksia ja menetelmiä omien ajatusten ilmaisuun, toisen kuunteluun sekä dialogin synnyttämiseen. Siihen voi harjaantua jo lapsesta, mutta myös aikuinen voi oppia sadutuksesta.
Kutsu medialle: 100 lajia -haasteen maastoretki toimittajille Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa 25.3.202418.3.2024 07:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa urbaanille maastoretkelle Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan! Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntijat kertovat kaikelle kansalle tarkoitetusta 100 lajia –haasteesta ja esittelevät alueelta löytyviä kasveja, sieniä ja jäkäliä.
70 prosenttia oli tyytyväisiä suomalaisen median koronauutisointiin, 20 prosenttia ei luottanut uutisiin14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Pandemian kaltaisessa kriisitilanteessa ihmiset toivovat uutismedialta tasapuolisuutta ja huoliin vastaamista. Tuore tutkimus tuo esiin myös mediakentän hajautumisen ja monipuolistumisen vaikutuksia kriisiviestintään.
Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäsivät kuntatyöntekijöiden poissaoloja13.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet olivat yhteydessä sekä lyhyisiin että pitkiin sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin työntekijöillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme