Pohjois-Karjalan kauppakamari

Itävalta avaa uuden kunniakonsulaatin Joensuuhun

Jaa
Itävalta avaa uuden kunniakonsulaatin Joensuuhun. Sen vastuualueina ovat Pohjois-Karjala ja Kainuu. Kunniakonsulina toimii Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen, joka on tähän saakka ollut Itävallan kunniakonsuli Kajaanissa.
Kuva vapaasti käytettävissä.
Kuva vapaasti käytettävissä.

Itävallan ja Suomen suhteet ovat olleet erittäin tiiviit jo useiden vuosikymmenien ajan. Vuonna 1995 maat liittyivät samanaikaisesti Euroopan unioniin, ja ne tekevät laajaa yhteistyötä eurooppalaisen projektin puitteissa. Itävaltaa ja Suomea yhdistävät erityisesti samat demokratian vaalimisen, oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvot. Mailla on muutenkin paljon yhteistä, kuten innovatiivisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin merkittävissä määrin nojaava elinvoimainen talous, vastuullisuuden ja ympäristönsuojelun korostaminen, metsien keskeinen asema sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen.

Joensuu ja sitä ympäröivät Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien alueet ovat Itävallalle erityisen kiinnostavia. Näillä alueilla korostuu osaaminen metsäluonnonvarojen innovatiivisessa hyödyntämisessä. Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsee kaksi itävaltalaisen Binderholzin sahaa, jotka yhdessä muodostavat merkittävimmän suoran itävaltalaisen sijoituksen Suomeen. Alan tulevaisuudennäkymät ovat erittäin lupaavat, mikä näkyy esimerkiksi kasvavassa kiinnostuksessa puuhun rakennusmateriaalina. Joensuussa sijaitsee lisäksi Euroopan metsäinstituutin EFI:n päämaja. EFI on merkittävä instituutio metsien ja ympäristömme tulevaisuuden tutkimuksen kannalta, ja instituutissa toimii myös itävaltalaisia tutkijoita.

Pohjoiskarjalaiset ja itävaltalaiset yritykset sekä oppilaitokset tekevät monipuolista yhteistyötä esimerkiksi fotoniikan, tarkkuus- ja mittaustekniikan, muovin sekä energia-, ympäristö- ja rakennustekniikan aloilla. Yhteistyötä tehdään myös itävaltalaisten ammattikorkeakoulujen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken muun muassa hoitotekniikan, hoitotyön, aktiivisen ikääntymisen ja liiketalouden koulutuksen kehittämiseksi.

Samaan aikaan, kun uusi kunniakonsulaatti avataan, Pohjois-Karjalan kauppakamari järjestää vastuullisuusseminaarin. Tämä ei ole sattumaa, vaan heijastelee sitä keskeistä merkitystä, joka vastuullisuuden periaatteilla on sekä Itävallalle että Suomelle. Maiden taloudelliset suhteet ovat tiiviit, ja niiden välisen kaupan vuosittainen suuruus on yli 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna Itävallan vienti Suomeen kasvoi yhteensä 18,5 prosentilla, kun taas Suomen vienti Itävaltaan kasvoi 12,7 prosentilla.

Itävallan suurlähettiläs Maximilian Hennig vierailee Pohjois-Karjalassa 29.3.-31.3.2022. Matkan aikana hän tapaa Pohjois-Karjalan yritysten edustajia, maakunnan päättäjiä sekä tutkimuslaitosten ja oppilaitosten edustajia.

Antti Toivanen
toimitusjohtaja, Managing Director, Itävallan kunniakonsuli
m. +358 50 32 777 32
antti.toivanen@kauppakamari.fi
www.nk.chamber.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva vapaasti käytettävissä.
Kuva vapaasti käytettävissä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Karjalan kauppakamari
Pohjois-Karjalan kauppakamari
Torikatu 21 C
80100 Joensuu

http://www.pohjoiskarjalankauppakamari.fi

Pohjois-Karjalan kauppakamari on elinkeinoelämän edunvalvoja, vaikuttaja ja kouluttaja. Teemme työtä kilpailukykyisen ja yrityksille menestyksekkään maakunnan puolesta.

https://pohjoiskarjalankauppakamari.fi

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan kauppakamari

Kauppakamarikysely: Yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä (Pohjois-Karjalan tiedoin)29.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Kauppakamarien alkuvuonna tehdyn talouskyselyn perusteella yritykset odottavat hallitukselta puoliväliriihessä huhtikuussa uusia kasvua vauhdittavia päätöksiä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 79 prosenttia (Pohjois-Karjalan yrityksistä 75,4 %) piti erityisen tärkeänä sitä, että verotuksen rakennetta muutetaan kasvuhakuisemmaksi. Työmarkkinoiden vapauttamista piti tärkeänä 53,2 prosenttia (Pohjois-Karjalan yrityksistä 56,9 %) vastaajista ja 40,2 prosenttia (Pohjois-Karjalan yrityksistä 35,4 %) nosti esiin osaavan työvoiman varmistamisen merkityksen. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä osa-aluetta.

Kauppakamarikysely: Suhdannetilanteesta huolimatta osaajapula ei ole kadonnut - ammattiosaajista suurin pula, sis Pohjois-Karjalan tiedot10.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien kyselyn mukaan 45 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 59 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. “Kyselyn vastausten perusteella on nähtävissä, että suhdannetilanteesta huolimatta yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden ne ovat hetkellisesti hieman hellittäneet,” toteaa

Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Keskuskauppakamari: Kauppakamarikysely: Byrokratia vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytointia – 47 % yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana, Pohjois-Karjalassa luku 43 %3.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Keskuskauppakamari: Yritykset maksaneet ja tilittäneet veroja 77 miljardin euron edestä – ”ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja” Pohjois-Karjalaan rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli lähes miljardi euroa1.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Selvityksellä Keskuskauppakamari haluaa tuoda näkyväksi yritysten elintärkeän roolin julkisten palveluiden rahoittamisessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye