Itävalta avaa uuden kunniakonsulaatin Joensuuhun
Itävallan ja Suomen suhteet ovat olleet erittäin tiiviit jo useiden vuosikymmenien ajan. Vuonna 1995 maat liittyivät samanaikaisesti Euroopan unioniin, ja ne tekevät laajaa yhteistyötä eurooppalaisen projektin puitteissa. Itävaltaa ja Suomea yhdistävät erityisesti samat demokratian vaalimisen, oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvot. Mailla on muutenkin paljon yhteistä, kuten innovatiivisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin merkittävissä määrin nojaava elinvoimainen talous, vastuullisuuden ja ympäristönsuojelun korostaminen, metsien keskeinen asema sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen.
Joensuu ja sitä ympäröivät Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien alueet ovat Itävallalle erityisen kiinnostavia. Näillä alueilla korostuu osaaminen metsäluonnonvarojen innovatiivisessa hyödyntämisessä. Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsee kaksi itävaltalaisen Binderholzin sahaa, jotka yhdessä muodostavat merkittävimmän suoran itävaltalaisen sijoituksen Suomeen. Alan tulevaisuudennäkymät ovat erittäin lupaavat, mikä näkyy esimerkiksi kasvavassa kiinnostuksessa puuhun rakennusmateriaalina. Joensuussa sijaitsee lisäksi Euroopan metsäinstituutin EFI:n päämaja. EFI on merkittävä instituutio metsien ja ympäristömme tulevaisuuden tutkimuksen kannalta, ja instituutissa toimii myös itävaltalaisia tutkijoita.
Pohjoiskarjalaiset ja itävaltalaiset yritykset sekä oppilaitokset tekevät monipuolista yhteistyötä esimerkiksi fotoniikan, tarkkuus- ja mittaustekniikan, muovin sekä energia-, ympäristö- ja rakennustekniikan aloilla. Yhteistyötä tehdään myös itävaltalaisten ammattikorkeakoulujen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken muun muassa hoitotekniikan, hoitotyön, aktiivisen ikääntymisen ja liiketalouden koulutuksen kehittämiseksi.
Samaan aikaan, kun uusi kunniakonsulaatti avataan, Pohjois-Karjalan kauppakamari järjestää vastuullisuusseminaarin. Tämä ei ole sattumaa, vaan heijastelee sitä keskeistä merkitystä, joka vastuullisuuden periaatteilla on sekä Itävallalle että Suomelle. Maiden taloudelliset suhteet ovat tiiviit, ja niiden välisen kaupan vuosittainen suuruus on yli 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna Itävallan vienti Suomeen kasvoi yhteensä 18,5 prosentilla, kun taas Suomen vienti Itävaltaan kasvoi 12,7 prosentilla.
Itävallan suurlähettiläs Maximilian Hennig vierailee Pohjois-Karjalassa 29.3.-31.3.2022. Matkan aikana hän tapaa Pohjois-Karjalan yritysten edustajia, maakunnan päättäjiä sekä tutkimuslaitosten ja oppilaitosten edustajia.
Antti Toivanen
toimitusjohtaja, Managing Director, Itävallan kunniakonsuli
m. +358 50 32 777 32
antti.toivanen@kauppakamari.fi
www.nk.chamber.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti ToivanentoimitusjohtajaPohjois-Karjalan kauppakamari
Puh:050 327 7732antti.toivanen@kauppakamari.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Karjalan kauppakamari on elinkeinoelämän edunvalvoja, vaikuttaja ja kouluttaja. Teemme työtä kilpailukykyisen ja yrityksille menestyksekkään maakunnan puolesta.
https://pohjoiskarjalankauppakamari.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan kauppakamari
Kauppakamarikysely: Osaava henkilöstö on yritysten suurin kilpailuetu – konkreettisia toimia osaamisperustaisen maahanmuuton helpottamiseksi tarvitaan, mukana Pohjois-Karjalan tiedot19.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lähes puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä kertoo osaavan henkilöstön olevan heidän merkittävin kilpailuetunsa. Muina kilpailuetuina yritykset kokevat joustavuuden ja teknologiset ratkaisut
Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Keskuskauppakamari: Kauppakamarikysely: Byrokratia vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytointia – 47 % yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana, Pohjois-Karjalassa luku 43 %3.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.
Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Keskuskauppakamari: Yritykset maksaneet ja tilittäneet veroja 77 miljardin euron edestä – ”ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja” Pohjois-Karjalaan rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli lähes miljardi euroa1.11.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Selvityksellä Keskuskauppakamari haluaa tuoda näkyväksi yritysten elintärkeän roolin julkisten palveluiden rahoittamisessa.
Pohjois-Karjalan kauppakamari: Kauppakamarikysely: Kielitaitovaatimukset rajoittavat kansainvälisten osaajien rekrytointia – 71 prosenttia yrityksistä ei ole valmis vaihtamaan työpaikkakieltä englanniksi27.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarikyselyn mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. 59 kuvailee kokemustaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnista positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Enemmistöä yrityksistä kuitenkin askarruttaa, miten toimia monikielisenä ja monikulttuurisena työyhteisönä. 58 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaisia osaajia, sillä työtehtävässä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen osaamista. .
Pohjois-Karjalan kauppakamari: Kauppakamarikysely: Ammatillinen osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita – 39 % yrityksistä tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamiseen Pohjois-Karjalan osalta oli joitakin poikkeuksia verrattuna valtakunnallisiin tuloksiin19.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarikyselyn mukaan 39 prosenttia yrityksistä (Pohjois-Karjala 40%) kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Määrä on huolestuttava, sillä suurin pula yrityksillä on kauppakamarikyselyn mukaan juuri ammatillisista osaajista. Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritykset pitävät yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, koulutussisältöjen kehittämistä työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme