Itävallan ja Suomen suhteet ovat olleet erittäin tiiviit jo useiden vuosikymmenien ajan. Vuonna 1995 maat liittyivät samanaikaisesti Euroopan unioniin, ja ne tekevät laajaa yhteistyötä eurooppalaisen projektin puitteissa. Itävaltaa ja Suomea yhdistävät erityisesti samat demokratian vaalimisen, oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämisen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvot. Mailla on muutenkin paljon yhteistä, kuten innovatiivisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin merkittävissä määrin nojaava elinvoimainen talous, vastuullisuuden ja ympäristönsuojelun korostaminen, metsien keskeinen asema sekä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen.

Joensuu ja sitä ympäröivät Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien alueet ovat Itävallalle erityisen kiinnostavia. Näillä alueilla korostuu osaaminen metsäluonnonvarojen innovatiivisessa hyödyntämisessä. Lieksassa ja Nurmeksessa sijaitsee kaksi itävaltalaisen Binderholzin sahaa, jotka yhdessä muodostavat merkittävimmän suoran itävaltalaisen sijoituksen Suomeen. Alan tulevaisuudennäkymät ovat erittäin lupaavat, mikä näkyy esimerkiksi kasvavassa kiinnostuksessa puuhun rakennusmateriaalina. Joensuussa sijaitsee lisäksi Euroopan metsäinstituutin EFI:n päämaja. EFI on merkittävä instituutio metsien ja ympäristömme tulevaisuuden tutkimuksen kannalta, ja instituutissa toimii myös itävaltalaisia tutkijoita.

Pohjoiskarjalaiset ja itävaltalaiset yritykset sekä oppilaitokset tekevät monipuolista yhteistyötä esimerkiksi fotoniikan, tarkkuus- ja mittaustekniikan, muovin sekä energia-, ympäristö- ja rakennustekniikan aloilla. Yhteistyötä tehdään myös itävaltalaisten ammattikorkeakoulujen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken muun muassa hoitotekniikan, hoitotyön, aktiivisen ikääntymisen ja liiketalouden koulutuksen kehittämiseksi.

Samaan aikaan, kun uusi kunniakonsulaatti avataan, Pohjois-Karjalan kauppakamari järjestää vastuullisuusseminaarin. Tämä ei ole sattumaa, vaan heijastelee sitä keskeistä merkitystä, joka vastuullisuuden periaatteilla on sekä Itävallalle että Suomelle. Maiden taloudelliset suhteet ovat tiiviit, ja niiden välisen kaupan vuosittainen suuruus on yli 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna Itävallan vienti Suomeen kasvoi yhteensä 18,5 prosentilla, kun taas Suomen vienti Itävaltaan kasvoi 12,7 prosentilla.

Itävallan suurlähettiläs Maximilian Hennig vierailee Pohjois-Karjalassa 29.3.-31.3.2022. Matkan aikana hän tapaa Pohjois-Karjalan yritysten edustajia, maakunnan päättäjiä sekä tutkimuslaitosten ja oppilaitosten edustajia.

Antti Toivanen
toimitusjohtaja, Managing Director, Itävallan kunniakonsuli
m. +358 50 32 777 32
antti.toivanen@kauppakamari.fi
www.nk.chamber.fi