Itsemurhasuunnitelmat lähes kolminkertaistuneet pandemian aikana Kriisipuhelin-keskusteluissa
Syksyllä 2019 ennen pandemiaa MIELI ry:n Kriisipuhelimessa käytiin kuukausittain keskimäärin reilu 40 keskustelua, joissa päivystäjä arvioi soittajan olevan akuutissa itsemurhavaarassa. Viime syksynä näitä keskusteluja oli kolme kertaa enemmän eli lähes 120 kuukaudessa. Joka kolmas itsetuhoisista soittajista oli nuori nainen.
”Nuorten ahdistuneisuus näkyy myös Kriisipuhelimessa. Itsetuhoiset soitot ovat lisääntyneet valtavasti. Muutenkin alle 30-vuotiaiden soittajien määrä on melkein tuplaantunut poikkeusolojen aikana”, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Akuutiksi itsemurhavaaraksi lasketaan soitot, joissa soittaja on lähiaikoina yrittänyt itsemurhaa tai hänellä on valmis itsemurhasuunnitelma.
Keskustelu usein rauhoittaa tilanteen
Tilastokeskuksen tietojen mukaan itsemurhien määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt.
”Yleensä akuutissakin itsemurhavaarassa olevan soittajan tilanne rauhoittuu keskustelun aikana. Moni soittaja sanoo puhelun lopuksi, ettei aio satuttaa itseään”, Winter sanoo.
Tarvittaessa Kriisipuhelin-päivystäjät ottavat yhteyttä viranomaisiin ja soittajaa motivoidaan kertomaan sijaintinsa ja puhelinnumeronsa avun saamiseksi.
100 000 soittoyritystä enemmän kuin ennen pandemiaa
Vuonna 2021 MIELI ry:n Kriisipuhelimeen tuli jälleen ennätysmäärä yhteydenottoja. Soittoyrityksiä oli edellisvuotta hieman alle kymmenyksen enemmän, kaikkiaan yli 300 000. Se on lähes 100 000 soittoyritystä enemmän kuin ennen pandemian alkua 2019. Joulukuu oli viime vuoden kiireisin kuukausi.
Suurin syy Kriisipuhelimeen soittamiseen on paha olo, jonka takana on erityisesti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
”Pandemian aikana uutena asiana soittajien puheissa ovat nousseet pelot. Nyt tammikuussa puhelut ovat olleet taas enemmän samankaltaisia kuin poikkeusajan alussa”, Winter sanoo.
MIELI ry:n Kriisipuhelimeen voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee keskusteluapua omaan tai läheisen vaikeaan elämäntilanteeseen. Suomenkielinen linja päivystää vuoden jokaisena päivänä 24/7 numerossa 09 2525 0111. Ruotsinkieliset voivat soittaa päivystysaikoina numeroon 09 2525 0112 ja arabian- ja englanninkieliset numeroon 09 2525 0113. Lisätiedot mieli.fi/kriisipuhelin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna WinterKriisipuhelintoiminnan päällikköMIELI ry
Puh:040 587 5197etunimi.sukunimi@mieli.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme