Jäänmurtaja-retkikunta tutkimassa ilmakehän voimistuvia vesihöyryjokia – Pohjoisen jäämeren sulamisen aikaistuminen keväisin voi vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin
Tutkijat ovat tienneet, että ilmakehän vesihöyryjokien kuljettama lämpö voi sulattaa merijäätä, mutta ”taivaan jokien” vaikutusten mittasuhteista arktisella alueella ei ole ollut tarkkaa tietoa, sillä luonnonvaraiseen jäähän on haastavaa asentaa välineitä pitkäaikaista havainnointia varten. Myös liikkuminen Jäämerellä on vaikeimmillaan ennen kuin jää sulaa keväisin.
Ilmakehäjoet ovat kapeita ja voimakkaita vesihöyryvirtauksia, jotka myrskyineen ovat aiheuttaneet rankkasateita ja tulvia eri puolilla maailmaa. Ne voivat olla esimerkiksi tuhat kilomeriä pitkiä ja sata kilometriä leveitä. Arktiselle alueelle etelästä tulevien ilmakehäjokien määrä ja voimakkuus kasvaa.
Kansainvälinen, 38 tutkijan monitieteinen retkikunta lähti 9.5.2023 Huippuvuorilta Ruotsin Polaaritutkimuksen sihteeristön ARTofMELT 2023 (Atmospheric Rivers and the Onset of Sea Ice Melt) -tutkimusmatkalle jäänmurtaja Odenilla. Retkikunta mittaa arktisen kevään muutoksia kattavasti jääkentiltä, merivedestä ja vesihöyrystä. Kun Oden on sijoittunut Grönlannin, Huippuvuorten ja pohjoisnavan väliin, alkaa ilmakehäjokien metsästys sääennusteiden ja satelliittikuvien perusteella. Retkikunta palaa 15.6.2023.
Ilmakehäjoet tuovat etelän arktiselle alueelle
Mukana on tutkijoita Oulun yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta. He ovat saaneet Suomen ulkoministeriöltä rahoitusta arktisen alueen veden kiertokulun sekä ilmakehän, merijään ja valtameren vuorovaikutusten ja kausivaihteluiden tutkimukseen.
On tärkeää todentaa ja selventää vesihöyryjokien vaikutusmekanismeja merijäähän, pilvimuodostumiin ja Jäämeren lämpöenergiatasapainoon. Keväisin aikaistuvalla jään sulamisella on vaikutuksia säähän, sään ääri-ilmiöihin ja ilmastoon maailmanlaajuisesti. Arktisen merijään pinta-ala ja paksuus ovat pienentyneet 1980-luvulta alkaen niin paljon, että jään tilavuudesta vain noin neljäsosa on jäljellä.
Mukana tutkimusmatkalla on Oulun yliopistossa työskentelevä professori Jeffrey Welker, joka on myös Arktisen yliopiston ekologian ja biogeokemian oppituolin haltija. ”Arktinen jää heijastaa Auringon lämpöä takaisin avaruuteen. Kun arktisen jään heijastava vaikutus vähenee, tämä maapallon ilmastointilaite heikkenee”, Welker havainnollistaa. Hän tutkii veden isotooppien kulkua laajasti arktisella alueella eri mittausasemien avulla esimerkiksi Pallaksella. Kevyempien ja raskaampien veden isotooppien suhdetta voidaan hyödyntää merkkiaineena, ja isotoopit toimivat tavallaan veden sormenjälkinä.
"Tutkimme esimerkiksi, miten ilmakehän joet kerryttävät vesihöyryä avomeren yllä, mikä voi lisätä pilvien muodostumista ja johtaa runsaisiin sateisiin tai lumisateisiin toisaalla", Welker selittää. "Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää ymmärtää kosteuden kulkeutumismalleja arktiselle alueelle ja sieltä pois, sillä kuivat alueet muuttuvat kuivemmiksi ja kosteat kosteammiksi. Ilmakehän vesihöyryjoet tuovat arktisille alueille subarktisia olosuhteita, ja vaikutukset näyttävät ilmentyvän arktisissa merissä ja maisemissa boreaalisen eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen piirteinä”.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma ja väitöskirjatutkija Gabin Urbancic tutkivat, miten ilmakehäjokien mukana kulkeutuva lämpö vaikuttaa keväällä lumen lämpenemiseen merijään yllä ja kesää lähestyttäessä edelleen lumen ja jään sulamiseen. Sitä varten mitataan ilman lämpötilan pystyprofiilia droonien ja sääpallojen avulla. Tutkimus kohdistuu myös ilmakehän kiertoliikkeeseen liittyviin ratakäyriin. ”Ilmakehäjokien mukana arktiselle alueelle kulkeutuu lämpöä ja kosteutta huomattavia määriä. Mitä aiemmin jään sulaminen käynnistyy keväällä, sitä enemmän auringonsäteilyä mereen imeytyy. Niinpä jään muodostuminen syksyllä viivästyy, ja syntyy tilanteita, jossa Jäämeren pintalämpötila on vielä nollan vaiheilla, mutta ilmassa on jo 20 astetta pakkasta. Silloin lämmön ja kosteuden luovutus ilmakehään on suurinta”, Timo Vihma selventää.
Arktisen merijään vähyys voi vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin myös kauempana etelässä, kuten Euroopassa. Esimerkiksi talvinen matalapaine voi kerätä suuren määrän kosteutta pohjoisesta avovedestä ja purkautua kovina lumisateina ja myrskynä etelämpänä.
Welkerin tiimin muut jäsenet ovat tutkimusteknikko Valtteri Hyöky, tutkijatohtorit Hannah Bailey, Ben Kopec ja Kaisa-Riikka Mustonen Oulun yliopistosta ja tohtori Eric Klein, Alaskan yliopisto Anchoragesta.
Lue lisää:
Pohjoisen jäämeren jääpeitteen väheneminen voi tuoda runsaita lumisateita Eurooppaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jeffrey Welker: p. +358505057636, jmwelker@alaska.edu (tutkimusmatkan aikana yhteys laivalle on rajoitettu, yhteydenotot parhaiten 15.6. jälkeen)
Tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustonen Oulun yliopistolla: p. 0405789989, Kaisa-Riikka.Mustonen@oulu.fi
Tutkimusprofessori Timo Vihma: p. 050 412 6365, timo.vihma@fmi.fi (tutkimusmatkan aikana yhteys laivalle on rajoitettu, yhteydenotot parhaiten 15.6. jälkeen)
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, p. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Viestinnän erityisasiantuntija Kaisa Ryynänen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2283, kaisa.ryynanen@fmi.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa – seuranuortenkin ruokailutottumuksissa puutteita12.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää toimia, väitöstutkimus osoittaa.
Askivuosista merkittävää työkyvyn laskua ja tuottavuuden menetyksiä10.4.2024 05:45:00 EEST | Tiedote
Tupakoinnin aiheuttamille tuottavuuden menetyksille on nyt laskettu hinta Suomessa. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että elinikäinen tupakoija aiheuttaa yhteiskunnalle ja työnantajalle huomattavasti korkeammat tuottavuuskustannukset kuin tupakoimaton.
Klimatförändringar och kommersiellt tillvaratagande av skogen kan försvaga blåbärsmikrober – skillnader mellan blåbär i norr och söder9.4.2024 09:00:50 EEST | Press release
Enligt ny forskning varierar mångfalden av symbiotiska mikrober i blåbär i södra och norra Finland. Mikrober är livsviktiga för alla livsformer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme