Jäävätkö rikoksen tehneet kehitysvammaiset ilman kuntoutusta?

Suomessa hoidetaan noin 20 rikoksen tehnyttä kehitysvammaista Pieksämäellä ja Nokialla. Moniammatillisesti toimivat yksiköt tarjoavat tahdosta riippumatonta hoitoa rikoksesta tuomitsematta jätetyille sekä THL:n hoitoon määräämille henkilöille.

–Puhumme raskaista rikoksista, esimerkiksi vakavasta väkivallasta, henkirikoksista tai seksuaalirikoksista. Näissä rikoksissa voi olla mukana alkoholi tai vakavia mielenterveysongelmia, kertoo Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.
Hän arvelee, kehitysvammaisista osa päätyy tavalliseen vankilaan.
–Esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on lievä kehitysvamma, ja jotka pystyvät toimimaan kognitiivisesti kohtuullisella tasolla yhteiskunnassa. Tämä ryhmä ei todennäköisesti saa vankilassa juuri heidän tarvitsemiaan kuntouttavia palveluita.

Kymmenen vuotta Suomessa toimineet erityispalvelut ovat Jokisen mielestä ratkaisseet aikaisemmin vaivanneen haasteen siihen, missä rikoksen tehneitä kehitysvammaisia asiakkaita hoidetaan. Koska kysymys on erityisryhmästä ja asiakkaita on Suomessa kohtuullisen vähän, on keskitetty palvelu kerryttänyt Pieksämäelle ja Nokialle merkittävää asiantuntijaosaamista.
–Hoitojaksot ovat yleensä pitkiä ja kestävät vuosikausia. Tuomiotta jätetty kehitysvammainen voi voi suunnitella uutta rikosta, kehitysvammainen ei aina ymmärrä uhrin tunteita ja joskus asiakkaan hengissä pysyminen vaatii todella paljon hoitohenkilökunnalta.  Hoito vie aikaa, mutta meillä on näyttöä, että sillä on vaikutusta.
Jokinen muistuttaa, että kehitysvammainen on myös oikeutettu kuntoutukseen.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialajohtaja Tuulikki Parikka sanoo, että perinteisen psykiatrian avulla ei pärjätä rikoksen tehneiden kehitysvammaisten kuntouksessa.
–Tähän tarvitaan ihan omia menetelmiä. Meillä on Pirkanmaalla tästä kehitystyöstä jo pitkät perinteet.
Nokialla toimiva yksikkö kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja yksikön asiakkaat tulevat pääsääntöisesti Pirkanmaan alueelta. Pieksämäellä hoidetaan asiakkaita monesta maakunnasta.
Tuleva sote-laki ei huomioi ylimaakunnallisesti tai valtakunnallisesti toimivia Pieksämäen yksikön kaltaisia erityispalveluita.

Missä tätä asiakasryhmää kuntoutetaan jatkossa?
Jos sote-laki menee läpi sellaisenaan ilman muutoksia erityispalveluista, siirtyy palvelujen tuottamisvastuu maakunnille. 

–Nyt on pelko siitä, että Vaalijalan Pieksämäen yksikön kaltainen pitkään kehitetty asiantuntijapalvelu häviää ja asiantuntijoiden osaaminen murenee. Suurin osa maakunnista ei pysty tuottamaan näitä palveluita. Miten käy asiakkaiden?
Kyseessä on Jokisen mielestä myös yhteiskuntavastuukysymys, sillä yksi hoidon tavoitteista on saada asiakas ymmärtämään käyttäytymistään ja sen seurauksia. Tätä kautta vähennetään rikoksen uusimisen mahdollisuutta.

Jokinen näkee huonona vaihtoehtona, että jatkossa osa näistä kehitysvammaisista menisi vankilaan.
–On selvää, he selviävät huonosti vankilaolosuhteissa. Vankiloiden pitäisi kehittää omia palvelujaan kehitysvammaisia kuntouttavaan suuntaan. Muutoin rikoskierre jatkuu ja kehitysvammaiset uusivat rikoksiaan ilman rikosseuraamusta.
Peruspalvelut eivät riitä tämän asiakasryhmän kuntouttamiseen ja Jokinen sanoo, että erikoissairaanhoidossa palvelu tulee kalliimmaksi.

Sote-lakiin halutaan muutos

Vaalijalan kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä ja Kårkulla samkommun tekevät yhteistyötä ajaakseen sote-lakiin muutosta. 

Nämä kuntayhtymät haluavat pysyä julkisena palvelun tuottajana. Sote-lakiluonnokseen halutaan kirjata näiden toimijoiden ylimaakunnallisuus sekä vaativampien ja ruotsinkielisten palveluiden osalta keskittämisasetus.

Kolmikko perustelee sotemuutoksen tärkeyttä erityisesti sillä, että hoidon tavoitteena on siirtyä raskaasta hoidoista kevyempiin palveluihin, jolloin asiakkaista ei kasva pitkällä tähtäimellä Suomen kalleimpia asiakkaita.
–Palveluketjun vaarantamisessa ei tunnisteta sitä seikkaa, että tulevat maakunnat säästävät näillä erityispalveluilla sekä rahaa että resursseja, Ilkka Jokinen sanoo.

Palveluihin erikoistuneet toimijat ovat tarjonneet työntekijöilleen täsmäkoulutusta itse, jotta hoidon laadun kriteerit ja lakien vaatimukset täyttyvät. Vastaavanlaista koulutusta ei Suomessa ole olemassa.
Maaunnissa on useimmiten liian vähän tällaisia palveluita käyttäviä asiakkaita. Yksittäinen kunta harvoin täyttää sellaisia volyymejä, jotta työntekijöiden osaaminen kehittyisi tai kasvaisi.
–Myös työntekijän saama ammatillinen tuki vähenee ja vanhan verkoston tuki puuttuu. Tämä työ on nimenomaan moniammatillista osaamista vaativaa, Jokinen sanoo.

Lisätiedot:

Ilkka Jokinen

Puh. 050 602 78
ilkka.jokinen@vaalijala.fi

Vaalijalan kuntayhtymä