Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen

Viime vuonna käynnistetty Chips Act -ohjelma tähtää puolijohdetuotannon kasvattamiseen EU:n alueella 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisten yliopistojen ja Nokian yhteinen järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskus vahvistaisi osaltaan eurooppalaista omavaraisuutta sirujen saatavuuden suhteen.
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmä, kumppaniyritykset, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Espoon kaupungit ovat esittäneet kotimaisen siruosaamisen nostamiseksi kansallista Siruja Suomesta -ohjelmaa.
Piiriteknologiaosaamisen kehittäminen tulevaisuuden vaatimalle tasolle onnistuu vain eri toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Koska kyse on monimutkaisista ja laajoista prosesseista, tarvitaan eri alojen asiantuntijuutta ja niiden tuomaa ainutlaatuista synergiaa.
Vahvaa kotimaista SoC-osaamista
Järjestelmäpiirisuunnittelun (System-on-Chip, SoC) koulutusta Suomessa tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Tampereella koulutetaan valtaosa Suomen digitaalisuunnittelijoista ja kaupunki on piirisuunnittelun keskittymä myös teollisuudessa. SoC-suunnittelun perintöön Tampereella vaikuttaa vahvasti Nokia, jolla on SoC-toimintoja myös Oulussa ja Espoossa. Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla ja VTT:llä on osaamista radiotaajuus-, sekamuoto,- ja mittausteknisten piirien suunnittelusta.
– Järjestelmäpiiriosaaminen on erittäin tärkeää Nokialle – esimerkiksi matkapuhelinverkkojen toiminta pohjautuu tehokkaisiin järjestelmäpiireihin. Yhteisenä tavoitteenamme on nyt järjestelmäpiirikehityksen huippukeskuksen perustaminen Suomeen. Näin pyrimme syventämään ja jatkamaan jo aiemmin Tampereella aloitettua ekosysteemiyhteistyötä erittäin vaativan osaamisen varmistamiseksi. Huippukeskuksen perustaminen vahvistaisi järjestelmäpiirikehityksen merkitystä ja tunnettuutta niin Suomessa kuin laajemminkin, sanoo Tommi Uitto, Nokian Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja.
Esimerkki onnistuneesta kehitystyöstä on vuonna 2020 käynnistynyt ekosysteemihanke SoC Hub, jossa Tampereen yliopisto yhdessä Nokian ja muun yrityskonsortion kanssa on kehittänyt yhdessä pian kolme järjestelmäpiiriä, jotka sisältävät satoja miljoonia transistoreita. SoC Hubin onnistunut toimintamalli halutaan nyt laajentaa kansalliseksi ja pian kansainväliseksi.
– Huippukeskuksen kautta on mahdollista jatkaa SoC Hubissa käynnistettyä yhteiskehitystyötä laajemmalla skaalalla ja vahvistaa yhä useampien yritysten edellytyksiä järjestelmäpiirien kehittämiseen ja hyödyntämiseen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sanoo professori Timo Hämäläinen Tampereen yliopistosta.
Kehitystyöhön kutsutaan mukaan myös muut Siruja Suomesta -ohjelman toimijat. Kansallista tutkimusyhteistyötä on jo laajennettu hakemalla Suomen Akatemian kahdeksanvuotista lippulaivaohjelmaa Microelectronics Center of Finland yhdessä Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen yliopisto:
Pauli Kuosmanen
Johtaja, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut
050 304 5934
pauli.kuosmanen@tuni.fi
Nokia:
Viestintä
press.services@nokia.com
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme