Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen
26.5.2023 09:00:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Viime vuonna käynnistetty Chips Act -ohjelma tähtää puolijohdetuotannon kasvattamiseen EU:n alueella 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisten yliopistojen ja Nokian yhteinen järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskus vahvistaisi osaltaan eurooppalaista omavaraisuutta sirujen saatavuuden suhteen.
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmä, kumppaniyritykset, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Espoon kaupungit ovat esittäneet kotimaisen siruosaamisen nostamiseksi kansallista Siruja Suomesta -ohjelmaa.
Piiriteknologiaosaamisen kehittäminen tulevaisuuden vaatimalle tasolle onnistuu vain eri toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Koska kyse on monimutkaisista ja laajoista prosesseista, tarvitaan eri alojen asiantuntijuutta ja niiden tuomaa ainutlaatuista synergiaa.
Vahvaa kotimaista SoC-osaamista
Järjestelmäpiirisuunnittelun (System-on-Chip, SoC) koulutusta Suomessa tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Tampereella koulutetaan valtaosa Suomen digitaalisuunnittelijoista ja kaupunki on piirisuunnittelun keskittymä myös teollisuudessa. SoC-suunnittelun perintöön Tampereella vaikuttaa vahvasti Nokia, jolla on SoC-toimintoja myös Oulussa ja Espoossa. Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla ja VTT:llä on osaamista radiotaajuus-, sekamuoto,- ja mittausteknisten piirien suunnittelusta.
– Järjestelmäpiiriosaaminen on erittäin tärkeää Nokialle – esimerkiksi matkapuhelinverkkojen toiminta pohjautuu tehokkaisiin järjestelmäpiireihin. Yhteisenä tavoitteenamme on nyt järjestelmäpiirikehityksen huippukeskuksen perustaminen Suomeen. Näin pyrimme syventämään ja jatkamaan jo aiemmin Tampereella aloitettua ekosysteemiyhteistyötä erittäin vaativan osaamisen varmistamiseksi. Huippukeskuksen perustaminen vahvistaisi järjestelmäpiirikehityksen merkitystä ja tunnettuutta niin Suomessa kuin laajemminkin, sanoo Tommi Uitto, Nokian Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja.
Esimerkki onnistuneesta kehitystyöstä on vuonna 2020 käynnistynyt ekosysteemihanke SoC Hub, jossa Tampereen yliopisto yhdessä Nokian ja muun yrityskonsortion kanssa on kehittänyt yhdessä pian kolme järjestelmäpiiriä, jotka sisältävät satoja miljoonia transistoreita. SoC Hubin onnistunut toimintamalli halutaan nyt laajentaa kansalliseksi ja pian kansainväliseksi.
– Huippukeskuksen kautta on mahdollista jatkaa SoC Hubissa käynnistettyä yhteiskehitystyötä laajemmalla skaalalla ja vahvistaa yhä useampien yritysten edellytyksiä järjestelmäpiirien kehittämiseen ja hyödyntämiseen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sanoo professori Timo Hämäläinen Tampereen yliopistosta.
Kehitystyöhön kutsutaan mukaan myös muut Siruja Suomesta -ohjelman toimijat. Kansallista tutkimusyhteistyötä on jo laajennettu hakemalla Suomen Akatemian kahdeksanvuotista lippulaivaohjelmaa Microelectronics Center of Finland yhdessä Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen yliopisto:
Pauli Kuosmanen
Johtaja, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut
050 304 5934
pauli.kuosmanen@tuni.fi
Nokia:
Viestintä
press.services@nokia.com
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Digitaidot eivät pelasta, jos algoritmiset järjestelmät lisäävät eriarvoisuutta10.8.2026 14:23:06 EEST | Tiedote
Digitalisaatiota pidetään hyvinvointivaltion kehittämisen kannalta välttämättömänä. Samalla on herännyt huoli siitä, että osa kansalaisista jää palvelujen ulkopuolelle julkisen hallinnon nopean digitalisaation seurauksena. Keskustelussa ongelmien syyksi tarjotaan usein kansalaisten puutteellisia digitaitoja, vaikka taustalla vaikuttaa myös joukko rakenteellisia tekijöitä.
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
