Oulun yliopisto

Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä

Jaa
Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla, ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä, on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.
Uutta hybridiratkaisua rakennetaan Kittilän kylän Kallon jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Etualalla näkyvät muovikalvolla peitettynä bioreaktorit ja taaempana mm. sienihakesäkit ja sammalaltaat. Kuva Anne Korhonen, SYKE
Uutta hybridiratkaisua rakennetaan Kittilän kylän Kallon jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Etualalla näkyvät muovikalvolla peitettynä bioreaktorit ja taaempana mm. sienihakesäkit ja sammalaltaat. Kuva Anne Korhonen, SYKE

Uusia passiivisia vesienpuhdistuksen hybridiratkaisuja on pilotoitu Pyhäsalmen kaivoksen alueella, Kittilän Kallon kylän yhdyskuntajätevedenpuhdistamon yhteydessä ja Levin hulevesien purkupisteessä.

”Pyhäsalmen kaivoksella saatiin poistettua monia metalleja, kuten kuparia ja sinkkiä, hyvin. Kallon jätevedenpuhdistamolla nitriitti-nitraattitypeksi muutettu osa ammoniumtypestä onnistuttiin poistamaan. Levillä hulevesien puhdistamisen haasteeksi osoittautuivat osittain pienet pitoisuudet ja rakenteelle suuret virtausnopeudet, mutta sielläkin typen puhdistusta pystyttiin lopulta tehostamaan”, hankkeen projektipäällikkö Heini Postila Oulun yliopistosta kertoo.

Kustannustehokas vesienpuhdistusmenetelmä erilaisille valumavesille

Typpi- tai raskasmetallipitoista kuormitusta vesistöihin muodostuu esimerkiksi kaivostoiminnasta, jätevedenpuhdistamoista, hulevesistä, maataloudesta ja turvetuotannosta. Monissa näistä kohteista passiiviset vesienkäsittelymenetelmät voivat olla kustannustehokas ratkaisu tai osaratkaisu vesien puhdistamiseen. Passiivinen menetelmä tarkoittaa sitä, että puhdistusprosessiin ei tarvitse lisätä jatkuvasti esimerkiksi kemikaalia.

Yksittäisiä passiivisia puhdistusratkaisuja, kuten erilaisia kosteikkoja, onkin jo käytössä monissa paikoissa. Yksittäisellä ratkaisulla ei kuitenkaan usein pystytä parhaaseen mahdolliseen tulokseen erilaisten aineiden puhdistamisessa. Tästä syystä HybArkt-hankkeessa kokeiltiin eri puhdistusmenetelmien yhdistelmiä siten, että puhdistusratkaisu huomioi mahdollisimman hyvin kuormituslähteen vedenlaadun ja sen puhdistustarpeet.

Hankkeen loppuraportti ja excel-pohjainen työkalu

Hankkeen pilottiratkaisuista ja niiden tuloksista on julkaistu loppuraportti, joka on saatavissa verkossa. Hankkeessa laadittiin myös excel-pohjainen työkalu typen ja metallien poistoon tarkoitettujen ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi. Työkalu on esitelty lyhyesti loppuraportissa. 

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) -hanke (2018–2020)

Hanke toteutettiin Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hankkeen päärahoittajana oli Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.

Hankkeen muina rahoittajina olivat Pyhäsalmi Mine Oy, Carbons Finland Oy, Vapo Clean Waters Oy/Vapo Oy, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta, Levin Vesihuolto Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent/Suomen Agrometsä Oy, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy ja Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto.

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen – HybArkt -hankkeen loppuraportti. Heini Postila, Elisangela Heiderscheidt, Anne Korhonen, Kaisa Lehosmaa, Ritva Nilivaara, Anna-Kaisa Ronkanen, Anna Liisa Ruotsalainen, Mirkka Visuri, Piippa Wäli. Suomen ympäristökeskuksen raportti 1/2021

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tiedote 18.1.2021

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Heini Postila, Oulun yliopisto, vesi-, energia- ja ympäristötekniikka, puh. 0294 48 4503, sähköposti: heini.postila@oulu.fi


Intendentti Anna Liisa Ruotsalainen, Oulun yliopisto, ekologia ja genetiikka, puh. 0294481559, sähköposti: annu.ruotsalainen@oulu.fi


Tutkija Ritva Nilivaara, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 052, sähköposti:
etunimi.sukunimi@syke.fi

Kuvat

Uutta hybridiratkaisua rakennetaan Kittilän kylän Kallon jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Etualalla näkyvät muovikalvolla peitettynä bioreaktorit ja taaempana mm. sienihakesäkit ja sammalaltaat. Kuva Anne Korhonen, SYKE
Uutta hybridiratkaisua rakennetaan Kittilän kylän Kallon jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Etualalla näkyvät muovikalvolla peitettynä bioreaktorit ja taaempana mm. sienihakesäkit ja sammalaltaat. Kuva Anne Korhonen, SYKE
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye