Jäteveden lämmön talteenoton mahdollisuuksia tutkittu kaupunkimittakaavassa

Viime aikoina on noussut keskusteluun, pitäisikö jäteveden lämpöä ottaa talteen jo kiinteistöillä ennen jäteveden johtamista viemäriin. Toisaalta tiedetään, että jäteveden lämpötilan viileneminen haittaa jätevedenpuhdistamojen toimintaa ja vähentää jo toteutettujen keskitettyjen lämmön talteenottolaitosten tuottoa ja kannattavuutta.
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkittiin jätevesilämpöä jätevettä tuottavalta kiinteistöltä puhdistetun jäteveden purkuun asti. Tarkastelussa huomioitiin esimerkiksi jäteveden ja siihen varastoituneen lämmön virta verkostoon eri käyttökohteissa, jäteveden lämpötilan muuttuminen viemäriverkostossa, vaikutukset biologiseen typenpoistoon jätevedenpuhdistamoilla sekä vaikutukset jätevedenpuhdistamon jälkeen toteutettuun keskitettyyn lämmöntalteenottoon. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin kiinteistöille toimitettavan käyttöveden lämmön talteenottoa.
Lähtökohtana tarkasteluissa oli, että jätevedenpuhdistamot eivät voi lämmön talteenoton kustannuksella ryhtyä heikentämään typenpoistoa jätevedestä. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia skenaarioita, joissa lämmön talteenoton sijainti ja intensiteetti vaihtelivat. Lopputuloksina määritettiin muun muassa lämmön talteenoton energiatase koko kaupungin mittakaavassa sekä jätevedenpuhdistuksen vaatimien laajennusinvestointien suuruusluokka.
Jäteveden lämpötila vaikuttaa puhdistustulokseen
Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa huomioitiin koko kaupungin mittakaava usean eri toimijan yhteistyönä. Hankkeen selvitykset osoittavat, että lämmön talteenotto viemäriverkostossa ennen puhdistamoa pudottaa puhdistamolle tulevan jäteveden lämpötilaa eri tavoin riippuen siitä, paljonko ja missä kohtaa verkostoa lämpöä otetaan talteen ennen puhdistamoa. Selvisi muun muassa, että maaperän lämmöllä on suuri vaikutus jäteveden lämpötilaan.
– Puhdistamot on suunniteltu toimimaan tietyllä jäteveden lämpötila-alueella. Jos jätevedestä otetaan lämpöä talteen ennen jätevedenpuhdistamoa, voi tämä vaatia suuria investointeja puhdistamon kapasiteettiin. Myös puhdistamon operointia pitäisi tällöin sopeuttaa uuteen tilanteeseen, eikä kaikkia vaikutuksia vielä tunneta, toteaa jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt HSY:stä.
Hankkeessa havaittiin, että käyttöveden lämmöntalteenotossa ja jäähdytyksessä on potentiaalia, joka on hyödynnettävissä ilman haittaa eri osapuolille, sillä tapaustutkimusten verkostosimulaatioiden perusteella vesi saapuu kuluttajille pitkässä verkostossa joka tapauksessa lämpötilassa, joka on lähellä maaperän lämpötilaa.
Jatkoselvityksiä tarvitaan
Toteutettu hanke osoitti, että olisi tarpeen selvittää, mitä muutoksia lämpötilan pysyvä aleneminen aiheuttaisi jätevedenpuhdistamolla. Lisäksi voitaisiin tutkia, löytyisikö viemäriverkostosta helposti toteutettavia lämmön talteenoton kohteita, joissa yhdistyisi korkea lämpötila, helppo tekninen toteutus ja vähäinen vaikutus puhdistamon toimintaan. Hankkeessa erittäin lupaavaksi osoittautuneen käyttöveden lämmön talteenoton tulosten yleistettävyys voi vaatia lisätutkimuksia ja kattavamman määrän mittausdataa. Kustannusarvioita tulisi laajentaa kattamaan myös talteenoton toteutuksen ja operoinnin kustannukset sekä puhdistamon käyttökustannukset. Jatkokehittely tarvitsee päättyvän hankkeen kaltaista hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Hankekonsortion pääpartnerina toimi HSY ja sen hankepartnereita olivat Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Vesihuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy, Helen Oy, Fortum ja Turku Energia. Muita yhteistyökumppaneita olivat Aalto, VTT, Fluidit Oy, AFRY sekä Gaia Consulting Oy, joilta hankekonsortio osti tutkimus- ja projektinhoitopalveluita.
Lämmöntalteenoton energiatase kaupungissa ja vaikutus jätevesien käsittelyyn (JV-LÄMPÖ) -hanke sai ympäristöministeriön myöntämää valtionavustusta Ravinteiden kierrätyksen ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden hankkeiden avustushaussa vuonna 2020.
Kaikki hankkeessa tuotetut raportit ja 1.11. pidetyn päätöswebinaarin esitykset ovat saatavissa hankesivuilta.
Hankesivut: hsy.fi/jatevesilampo
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sahlstedt Kristianjätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja
Puh:050 331 2256Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2026–2028 rakentaa kestävää ja vastuullista pääkaupunkiseutua14.11.2025 11:12:45 EET | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 ohjaa HSY:n strategian mukaista kehitystä ja korostaa erityisesti hiilineutraaliuden, kiertotalouden ja vastuullisten palveluiden edistämistä sekä talouden tasapainoa. HSY:n yhtymäkokous hyväksyi suunnitelman kokouksessaan 14.11.2025.
HSY:n hallituksen ja yhtymäkokouksen päätökset 14.11.202514.11.2025 11:12:17 EET | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti muun muassa hyväksyä hankesuunnitelmien päivittämisen periaatteet ja ottaa käyttöön asiakirjamaksut niiltä osin, kun ne eivät ole julkisuusperiaatteen mukaisesti maksuttomia. HSY:n yhtymäkokous päätti hyväksyä HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Hallitus päätti hyväksyä seuraavat hankesuunnitelmat ja hankinnat: - viemäreiden sujutuspaketin hankesuunnitelma 2026 - Helsingin Länsi-Pakilan vesihuollon saneerauksen hankesuunnitelma - Helsingin Pitäjänmäen teollisuusalueella olevan Valion alueen vesihuollon hankesuunnitelma - Espoon Nepperi–Järvenperän alueen ja Vantaan Myyrmäen Luhtitie–Pyörrekuja alueen vesihuollon rakentamisen urakoitsijaksi valittiin VM Suomalainen Oy. Hallituksen kokouksessa ja yhtymäkokouksessa käsitellyt muut asiat päätettiin ehdotusten mukaisesti. Lisätietoa aiemmista sekä muista käsitellyistä asioista on saatavilla esityslistoilta, ja ne julkaistaan myöhemmin myös pöytäkirjossa:
Kotitalouksien jätemäärä pysyi lähes entisellään pääkaupunkiseudulla – bio- ja sekajätettä syntyi hieman aiempaa enemmän14.11.2025 09:51:03 EET | Tiedote
Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa jätemäärä kasvoi hieman vuonna 2024, erityisesti bio- ja sekajätteen osalta. HSY:n laskelman mukaan kotitalousjätettä kertyi keskimäärin 244 kiloa asukasta kohden, mikä on kilo enemmän kuin vuonna 2023. Kierrätysaste puolestaan hieman laski.
Ennakkotiedote HSY:n hallituksen kokouksesta 14.11.2025 –alueen kotitalouksien kierrätysaste selvitetty12.11.2025 08:02:04 EET | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen kokous pidetään perjantaina 14.11.2025. Samana päivänä kokoontuu myös HSY:n yhtymäkokous, joka muun muassa hyväksyy HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Kokouksien esityslistat on nähtävissä osoitteessa: https://hsy10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames Hallitus päättää muun muassa hankesuunnitelmien päivittämisen periaatteista sekä asiakirjamaksujen käyttöönotosta. Hallitus päättää seuraavista hankesuunnitelmista ja hankinnoista: - viemäreiden sujutuspaketin hankesuunnitelma 2026 - Helsingin Länsi-Pakilan vesihuollon saneerauksen hankesuunnitelma - Helsingin Pitäjänmäen teollisuusalueella olevan Valion alueen vesihuollon hankesuunnitelma - Espoon Nepperi–Järvenperän alueen ja Vantaan Myyrmäen Luhtitie–Pyörrekuja alueen vesihuollon rakentamisen urakoitsijan valinta. Hallitus saa tiedoksi HSY-alueen kotitalous- ja yhdyskuntajätteiden määrät ja kierrätysasteet vuonna 2024. HSY tiedottaa halli
HSY:n kukkivalla kaatopaikalla vieraili kesällä kuusitoista eri perhoslajia28.10.2025 08:53:17 EET | Tiedote
HSY on perustanut Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vanhan kaatopaikan päälle kukkivan keitaan erilaisille hyönteisille. Niityt luovat sopivaa elinympäristöä erilaisille pörriäisille ja pölyttäjille, jotka löytävät tiensä niityille kukkien houkuttelemana. Kesän aikana HSY on tehnyt lajiseurantaa niittyjen perhosista. Niityillä havaittiin tänä kesänä yhteensä kuusitoista eri lajia päiväperhosia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
