Peruspalveluiden järjestämisen ja niiden rahoituksen kannalta on erittäin tärkeää, että hallitus vie pitkään valmistellun sote-uudistuksen pikaisesti maaliin. Laki maakuntien verotusoikeudesta on säädettävä, jotta sote-maakunnille taataan mahdollisuus hoitaa tehtävänsä.

Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista teki viime vuonna alijäämäisen tuloksen. Kuntatalouden historiassa tulos on kaikkien aikojen toiseksi huonoin. Nyt tarvitaan ripeitä toimia, sillä kuntatalous ei valtion hyvistä toimista huolimatta tule paranemaan nopealla aikataululla. Monissa kunnissa on jo käynnissä yt-neuvotteluita ja tilanne on kuntien työntekijöille vaikea.

Kuntien päätehtävä on yhdenvertaisten ja laadukkaiden peruspalveluiden järjestäminen.

- Tehtävää eivät edistä millään muotoa kuntien rahapulassaan tekemät palveluiden ulkoistamiset pelkkiä euroja tuijottaen. Ulkoistettaessa palveluiden laadun valvonta vaikeutuu huomattavasti, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine jyrähtää.

- Sote-itsehallintoalueiden eli maakuntien perustaminen luo mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen. On tärkeää, että kunnat eivät tee tässä vaiheessa hätiköityjä ulkoistamisratkaisuja, sillä tulevien sote-maakuntien on nojattava vahvasti omaan julkiseen palvelutuotantoon.

On hyvä, että maan hallitus on ryhtynyt korjaamaan edellisen hallituskauden valtionosuuksia leikkaavaa politiikkaa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus ja veromenetysten kompensaatiot kasvavat ensi vuonna yhteensä noin 1,1 mrd. eurolla vuoteen 2019 verrattuna. Esimerkiksi kuntien peruspalveluiden rahoitus kasvaa vuonna 2020 yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla.

- Peruspalveluiden rahoituksen korjaus ottaa huomioon kiky-sopimuksen päättymisen. Nyt kunnille tulee lisää 263 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan palkkakustannuksia. Tämä on oikea ja välttämätön päätös, Niemi-Laine toteaa.

Kunnille maksetaan ensi vuonna kertaluonteinen 237 miljoonan euron kompensaatio, jolla oikaistaan kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksista aiheutuvia vaikutuksia kuntien ja valtion kustannustenjaossa. Edellisen hallituksen tekemät kuntien väliaikaiset valtionosuusleikkaukset päättyvät myös ensi vuonna. Osana peruspalveluiden valtionosuuksien korotusta tehdään 187 miljoonan euron suuruinen indeksikorotus.

- Hallituksella on kova työ uskottavasti osoittaa, että kunnille asetettuihin uusiin tehtäviin annetaan myös rahoitusta. Näin näyttää ainakin pääosin käyvän, Niemi-Laine kiittelee.

- Esimerkiksi subjektiivisen varhaiskasvatuksen laajennukseen ja ryhmäkokojen pienennykseen, Vaasan keskussairaalan päivystyksen muutoksiin ja perheiden elämäntilanteiden muutoksien tukemiseen on tulossa lisää rahaa. Erityisen tärkeää on, että STM saa sote-palveluiden kehittämiseen 80 miljoonan euron määrärahan, jota voidaan käyttää mm. 0,7 hoivamitoituksen valmisteluun ja kehittämistyöhön.

Lisätietoja: puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772