JHL julkaisi neuvottelutavoitteensa: Matalapalkkaisille aloille teollisuutta korkeammat palkankorotukset, kiky-tuntien aika on ohi

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on julkaissut tavoitteensa talven 2019–2020 työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin. Ammattilaisten ostovoimaa on korjattava palkankorotuksilla, jotka näkyvät lisäeuroina tiliotteella, liitto vaatii.

– Matalapalkkaisille aloille tarvitaan teollisuusaloja suuremmat palkankorotukset, jotta palkkaeroja saadaan kurottua umpeen. Tämä on myös tasa-arvokysymys. Valtaosa JHL:n jäsenistä työskentelee naisvaltaisilla aloilla. He ovat vuosia vauhdittaneet Suomen talouskasvua maltillisilla palkkaratkaisuilla. Nyt on korotusten aika, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine painottaa.

Ilmaisen talkootyön aika Suomen työmarkkinoilla on tullut päätökseen. JHL vaatii, että niin kutsutussa kiky-sopimuksessa tehty 24 tunnin työajan pidennys lopetetaan tähän sopimuskauteen.

– Työaika pitää palauttaa tasolle, jolla se oli ennen kikyä. Jos kiky-tunteja jatketaan, työntekijöille pitää maksaa niistä tukeva korvaus. Nykymuotoinen kiky-sopimus on kuopattava, JHL:n neuvottelupäälliköt Kristian Karrasch ja Mari Keturi korostavat.

JHL pyrkii hyviin neuvottelutuloksiin avoimella sopimisella työnantajien kanssa. Liitto on kuitenkin valmis vauhdittamaan neuvotteluita työtaisteluilla, jos sopimuksiin ei muuten päästä.

– Työtaistelut ovat ammattiliitolle yksi keino, joilla turvataan jäsenten kunnollinen palkkataso. JHL pohtii työtaisteluita aina hyvin tarkkaan eikä lähde niihin kevyin perustein, puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

JHL:n tuoreen kyselyn mukaan liiton jäsenet suosivat työtaistelutapana laajaa lakkoa, jossa on mukana liiton jäseniä useilta aloilta. Kyselyyn vastasi lähes 8 000 JHL:n jäsentä.

Työehtosopimuksissa pitää parantaa myös työehtoja muun muassa työaikojen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen sekä tasa-arvon osalta.

– Vaihtelevan työajan eli niin kutsuttujen nollasopimusten pelisäännöistä pitää sopia työ- ja virkaehtosopimuksissa. Näitä sopimuksia käytetään edelleen väärin ja siitä kärsivät työntekijät. Työpaikan pitää tukea työntekijöitä, kun heidän elämäntilanteensa muuttuu. Esimerkiksi perhevapaita pitää kehittää ja opiskelua työn ohessa helpottaa, Karrasch ja Keturi valottavat.

JHL teki sopimustavoitteiden pohjaksi kaksi jäsenkyselyä, jotka keräsivät tuhansia vastauksia. Jäsenten mielestä sopimuksiin pitää kirjata mahdollisuus saada hoitovapaata, jos työntekijöiden vanhemmat ovat hoidon tarpeessa. Lisäksi isyysvapaan palkallista osaa pitäisi pidentää. Omien vanhempien hoitovapaata kannatti yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ja isyysvapaan pidempää palkallisuutta yli 40 prosenttia vastaajista. Myös muiden liittojen neuvottelujen tukeminen sai laajan kannatuksen.

JHL aloittaa sopimusneuvottelut jo tänä syksynä. Liiton suurimmat työehtosopimukset umpeutuvat pääosin maaliskuun lopussa 2020. Silloin päättyy myös liiton suurimman sopimuksen eli kunnissa noudatettavan KVTES:in kausi. Muun muassa rautatiealan sopimus päättyy jo tammikuun 2020 lopussa.

Lisätietoa:
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Neuvottelupäällikkö Mari Keturi (yksityiset sopimusalat) 050 461 9315
Neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch (Julkiset sopimusalat) 040 728 9046

Voit seurata JHL:n neuvotteluiden etenemistä koko kierroksen ajan sivulta jhl.fi/talkootonohi. Seuraa neuvotteluja myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #talkootonohi