Joka kolmannen kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttaa päihtynyt kuljettaja − huumeissa ajavat törmäävät yhä useammin muihin
Juuri julkaistu OTI-päihderaportti 2023 käsittelee vuosina 2017–2021 tapahtuneita kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut yhden tai useamman päihdyttävän aineen alaisena. Tässä tiedotteessa näistä onnettomuuksista käytetään termiä päihdeonnettomuus. Päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, huumeet ja ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet. Tiedot onnettomuuksista ja niiden taustatekijöistä perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin.
Kaikista vuosina 2017–2021 tapahtuneista 758:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 275 eli noin kolmanneksen. Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.
Päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamien onnettomuuksien lisäksi vuosina 2017–2021 tutkittiin 12 päihtyneen polkupyöräilijän ja 13 päihtyneen jalankulkijan aiheuttamaa kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä. Jalankulkijat menehtyivät törmäyksessä moottoriajoneuvon kanssa, esimerkiksi ylittäessään ajorataa muualta kuin suojatien kohdalta. Päihtyneet pyöräilijät menehtyivät yhteenajojen lisäksi myös kaatumalla, suistumalla tieltä tai törmäämällä esteeseen.
Huumeiden vaikutuksen alaisena aiheutetut yhteenajot ovat lisääntyneet
Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista yli puolet (63 %) oli yksittäisonnettomuuksia, joissa ei ollut mukana muita osapuolia. Yhteenajoja oli reilu kolmannes (37 %). Huumeissa ajaneiden kuljettajien aiheuttamista onnettomuuksista yhteenajoja oli 39 prosenttia.
− Yhteenajojen osuus huumeonnettomuuksissa on kasvanut aivan viime vuosina. Kun vuonna 2018 onnettomuuksia tapahtui kaksi vuodessa, vuonna 2021 niitä tapahtui jo kolmetoista, päihderaportin laatinut OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo.
Päihtyneet kuljettajat ottavat monia riskejä yhtä aikaa − onnettomuuksien taustalla on usein viitteitä päihderiippuvuuteen
Päihtyneenä onnettomuuden aiheuttaneille kuljettajille oli tyypillistä yleinen riskinotto. Heistä harvempi kuin joka kolmas (28 %) käytti turvavyötä onnettomuushetkellä. Ylinopeutta heistä ajoi suurin osa (68 %), ja lähes puolet (47 %) ajoi kovaa ylinopeutta, ylittäen nopeusrajoituksen vähintään 30 km/h.
Joka neljäs onnettomuuden aiheuttanut päihtynyt kuljettaja ajoi vailla ajo-oikeutta. Osalla ajo-oikeus oli rauennut tai ei riittänyt kyseiseen ajoneuvoon. Kuudellatoista kuljettajalla ei ollut koskaan ollutkaan ajokorttia. Kuljettajista 72 prosentilla oli taustalla liikennerikkomuksia tai -rikoksia. Yli kolmannes (38 %) kuljettajista oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta viimeisen viiden vuoden aikana ennen onnettomuuden tapahtumista.
− Päihtyneiden kuljettajien taustoista löydetään usein päihderiippuvuutta, liikennerikkomuksia ja rattijuopumuksia. Tällaiset kuljettajat pitäisi saada kopattua yhteiskunnan tukiverkkoihin ennen kuin on liian myöhäistä. Tärkeintä myös yksilön kannalta olisi tietysti pystyä ennaltaehkäisemään päihdeongelmien syntymistä, Räty huomauttaa.
OTI-päihderaportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella (65 %) päihdeonnettomuuden vuosina 2017–2021 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta. Päihderiippuvuuteen viittaavia tekijöitä tarkastelussa ovat esimerkiksi se, että kuljettajalla on ollut onnettomuushetkellä veressä alkoholia 2,5 promillea tai enemmän, hän on käyttänyt useampaa kuin yhtä eri päihdettä tai liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen on todennut päihderiippuvuuden.
− Päihderiippuvuuteen tulisi suhtautua kuin mihin tahansa ajoterveyttä heikentävään sairauteen. Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa on tärkeää, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Ajokykyyn vaikuttavista lääkkeistä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa
Kaikista vuosina 2017–2021 tapahtuneista moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista onnettomuuksista 13 prosentissa kuljettaja on käyttänyt ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä.
– Lääkeaineiden vaikutusta ajokykyyn on monessa tapauksessa vaikea arvioida ja lääkeainehavaintojen kirjaamiseen sekä tilastoimiseen liittyy useita haasteita. Sen vuoksi lääkkeitä käsiteltiin OTI-päihderaportissakin vain lyhyesti. Ajokykyyn vaikuttavista lääkkeistä tarvittaisiin laajempaa tieteellistä tutkimusta onnettomuustutkinnan tueksi, Räty peräänkuuluttaa.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien esittämiä turvallisuuden parannusehdotuksia: Näin päihdeturmia liikenteessä voitaisiin estää
Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä. Listaukseen on poimittu keskeisiä teemoja parannusehdotuksista.
Päihdeongelmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä:
- Päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa
- Päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena
- Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa
- Päihderiippuvaisten kuntoutus
Onnettomuuden syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä:
- Alkolukko rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille
- Liikennevalvonta
- Rattijuopon seurueen vastuu: ajoneuvon avaimet pois päihtyneeltä
- Ajoneuvokannan uudistaminen: parempi turvatekniikka
- Valistus päihtyneenä pyöräilemisen vaaroista
Onnettomuuden seurauksia lieventäviä toimenpiteitä:
- Autoihin pitäisi saada tekniikkaa, jolla ajoneuvon nopeus hidastuu, jos turvavyö ei ole käytössä
- Liikenneympäristön parannustoimia:
- Esimerkiksi ajosuuntien erottelu keskikaiteilla, joka estää vastakkaisiin ajosuuntiin ajavien yhteenajot
- Pyöräilyonnettomuuksissa tutkijalautakunnat olivat esittäneet paikallisia liikenneympäristöön liittyviä parannusehdotuksia, esimerkiksi reiteillä olevien puomien näkyvyyden parantamista
Lisätietoja
Lataa OTI-päihderaportti 2023 (pdf)
- Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, puh. 040 922 1365
- Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, puh. 050 306 9884
- Viestintä, puh. 040 450 4700
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki
Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kymmenessä vuodessa liikenteessä menehtyi lähes 200 moottoripyöräilijää, mopoilijoita menehtyi 3617.4.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Kymmenen vuoden aikana liikenteessä menehtyi 197 moottoripyöräilijää ja 36 mopoilijaa. Yli puolet menehtyneistä moottoripyöräilijöistä ajoi ylinopeutta, kolmannes oli päihtyneitä. Mopo-onnettomuuksien tutkinnassa havaittiin viritettyjä mopoja ja huonosti kiinnitettyjä kypäröitä. Kuolonkolarien lisäksi kymmenen vuoden aikana tapahtui vuosittain keskimäärin 2 600 liikennevahinkoa, joissa osallisena oli mopo, ja 1 600 vahinkoa, joissa osallisena oli moottoripyörä.
Kokenut keskipohjalainen onnettomuustutkija Matti Lukkarila laittaisi kuljettajantutkinnon uusiksi26.3.2024 14:25:11 EET | Uutinen
Henkilöhaastattelu | Keski-Pohjanmaan lautakunnan ajoneuvotekninen jäsen Matti Lukkarila on ollut liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatoiminnassa mukana jo 30 vuoden ajan.
Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita14.3.2024 07:37:00 EET | Tiedote
Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.
30 vuotta moottoripyöräurheilua harrastanut poliisi tutkii nyt kuolonkolareita Uudellamaalla – ”Haluan vaikuttaa turvallisuuteen” kertoo Staffan Söderström21.2.2024 09:45:46 EET | Uutinen
UUTINEN | Onnettomuustietoinstituutti (OTI)
Kuolonkolarit vähenivät vuonna 2023 – Erityisesti moottoriajoneuvojen yhteenajot vähenivät15.2.2024 07:43:00 EET | Tiedote
Ennakkotietojen mukaan vuonna 2023 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi 184 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa menehtyi 192 henkeä. Moottoriajoneuvojen väliset yhteenajot vähenivät viidenneksellä edelliseen vuoteen nähden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme