Tampereen yliopisto

Joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Tutkijat esittävät menetelmiä tilanteen parantamiseksi

Jaa
Maailmassa syntyvistä vauvoista joka neljäs syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Ongelma koskee erityisesti alhaisen tulotason ja keskitulotason maita. Tutkijat esittävät nyt kahdeksan edullista ja helposti toteutettavissa olevaa keinoa, joilla tilannetta voidaan parantaa.

Vuonna 2020 arviolta 135 miljoonasta elävänä syntyneestä lapsesta joka neljäs (35,3 miljoonaa) syntyi ennenaikaisesti tai pienikokoisena. Valtaosa näistä syntyi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Tekemällä toimenpiteitä erityisesti 81:ssä alhaisen tulotason ja keskitulotason maassa (low- and middle-income countries, LMIC), voitaisiin vuosittain estää arviolta 566 000 vauvaa syntymästä kuolleena ja 5,2 miljoonaa vauvaa syntymästä ennenaikaisesti tai pienikokoisena.

Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashornin johtama kansainvälinen ryhmä tutkijoita on julkaissut uuden artikkelisarjan arvostetussa lääketieteen The Lancet -aikakauslehdessä.

Artikkelisarjassa esitetään kahdeksan äitiysneuvolan toimenpidettä, joilla voitaisiin tukea raskaana olevien naisten terveyttä:

  • Hivenaine- ja vitamiinitablettien jakelu odottaville äideille
  • Oireettoman virtsatieinfektion seulonta ja hoito
  • Syfiliksen eli kupan seulonta ja hoito
  • Neuvonta tupakoinnin lopettamiseksi
  • Proteiinipitoisten lisäravinteiden anto aliravituille äideille
  • Malarian ehkäisy malariaverkoilla ja lääkkeellisin keinoin (malarian esiintyvyysalueilla)
  • Pieniannoksinen aspiriinihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski
  • Keltarauhashormonihoito äideille, joilla on suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski

Lisäksi artikkelissa esitetään kahta toimenpidettä, jotka voivat vähentää ennenaikaisena syntyvien lasten kuolleisuutta ja muita ongelmia: äidille ennen synnytystä annettava kortikosteroidihoito sekä syntyvän lapsen napanuoran katkaisun viivästyttäminen. Yhdessä nämä kymmenen toimenpidettä voisivat vuosittain estää jopa 476 000 vastasyntyneen vauvan kuoleman.

Artikkelisarjassa arvioidaan, että toimien toteuttaminen maksaisi noin 1,1 miljardia dollaria vuodessa.

Tarve kansallisille toimijoille ja globaaleille kumppaneille

Kirjoittajat korostavat, että jo aiemmin asetettuja kansainvälisiä tavoitteita ennenaikaisten syntymien ja alhaisen syntymäpainon ehkäisemisessä ei olla saavutettu.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n asettama tavoite on ollut se, että pienikokoisina syntyvien vauvojen määrä vähenisi 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2012 tasosta. Arvioitu vuotuinen vähennys on kuitenkin ollut vain 0,59 prosenttia.

Tutkijat esittävätkin, että naisten hoito raskauden ja synnytyksen aikana tulisi olla laadukkaampaa, ja erityisesti, että toimia tehtäisiin alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa.

‒ Huolimatta useista maailmanlaajuisista sitoumuksista ja tavoitteista, joka neljäs vauva maailmassa syntyy liian pienenä tai liian aikaisin. Meillä on kuitenkin tietoa nykyisen tilanteen muuttamiseksi, sanoo lastentautiopin professori Per Ashorn Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

‒ Ennenaikaisten syntymien ja pienipainoisina syntyvien lasten osuuden merkittävä vähentäminen maksaisi vuosittain noin 1,1 miljardia dollaria, mutta se on vain murto-osa siitä, mitä kansainvälisiin terveysohjelmiin muutoin sijoitetaan. Tarvitsemme kansallisia toimijoita ja globaaleja kumppaneita priorisoimaan, edistämään ja investoimaan toimia kiireellisesti.

”Series on small vulnerable newborns”

Lancet-lehden julkaisema, tuore Series on small vulnerable newborns on viiden artikkelin kokoelma, jossa tarkastellaan vauvojen syntymistä liian pienenä tai liian aikaisin sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä, jotka täysimääräisesti toteutettuina parantaisivat pienten, haavoittuvien vauvojen selviytymistä ja terveyttä. Vastasyntyneiden lisäksi toimenpiteet hyödyttävät myös äitejä sekä yhteiskuntaa laajemmin.

Artikkelisarja julkaistaan tiistaina 9.5.2023 Lontoossa The Lancet -lehdessä ja julkistetaan Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa.

Artikkelien kirjoitukseen osallistui 55 tutkijaa yli 20 yliopistosta ympäri maailman.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Professori Per Ashorn, per.ashorn@tuni.fi, p. +358 40 7280 354

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote

Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye