Joukkorahoitusta ja vertaislainoja välitettiin vuonna 2021 enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kuluttajille ja yrityksille vuonna 2021 määrällisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti lainamuotoinen joukkorahoitus ja vertaislainaus kuluttajille lisääntyivät. Vaikka välitetyn rahoituksen määrä kasvoi voimakkaasti, se on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämään lainarahoitukseen.
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2021 suomalaisille yrityksille 192,5 milj. euron arvosta. Tämä on noin 55 % enemmän kuin vuonna 2020 ja reilu 44 % enemmän kuin vuonna 2019, jolloin lainamuotoisena joukkorahoituksena välitetty määrä oli edellisen kerran suurimmillaan. Samanaikaisesti rahoitettujen projektien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2021 onnistuneita rahoitusprojekteja toteutettiin runsaat 17 200, kun vuonna 2020 vastaava luku oli runsaat 11 200. Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa keskimääräiset lainakoot ovat pysyneet viime vuosina lähes samanlaisina.[1] Välitettyjen lainojen keskimääräinen todellinen vuosikorko nousi hieman vuoden takaisesta (8,2%) ja oli 9,0 % vuonna 2021. Vaikka lainamuotoisen joukkorahoituksen määrät kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021, niiden määrä on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämien yrityslainojen määrään, noin 1,25 %.
Sijoitusmuotoisena joukkorahoituksena välitetyn rahoituksen määrä supistui puolestaan hieman vuonna 2021. Vuonna 2021 sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 70,2 milj. euron arvosta, mikä on lähes 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahoitettujen kohteiden määrät ovat myös merkittävästi supistuneet. Vuonna 2021 alustojen kautta toteutettiin yhteensä 26 rahoituskierrosta, kun vuotta aiemmin kierroksia toteutettiin onnistuneesti 39. Kierrosten lukumäärän supistumisen myötä rahoitetut hankkeet ovat siis olleet keskimäärin suurempia.
Hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin Suomessa vähän verrattuna muihin joukkorahoituksen muotoihin. Vuonna 2021 hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin yhteensä 1,0 milj. euron arvosta, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin.
Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen määrät kasvoivat
Vuoden 2021 aikana suomalaisille kuluttajille välitettiin vertaislainoja 113 milj. euron arvosta, mikä oli 37 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Välitettyjen vertaislainojen määrä jäi kuitenkin vähäisemmäksi kuin vuonna 2019, joilloin vertaislainoja välitettiin 147 milj. euron arvosta. Vertaislainojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta vakuudettomasta kulutusluottokannasta (11,6 mrd. euroa) on arviolta noin 1,2 %. Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen rahoituksesta 42 % tulee toisilta kuluttajilta ja jäljelle jäävä osuus muilta sijoittajilta. Keskimäärin kuluttajille välitetty vertaislaina oli 3 600 euroa vuonna 2021.
Yksityishenkilöille välitettyjen lainojen keskikorko nousi hieman vuoden takaisesta. Keskimäärin kuluttajat maksoivat ottamistaan lainoista korkoa noin 14,9 % vuonna 2021. Vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteet ovat tiukentuneet viime vuosina esimerkiksi tilapäisten korkokattojen myötä, joten yhä harvempi yritys enää tarjoaa vertaislainoja Suomessa.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
|
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2021, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
192,5 (55 %) |
|
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
70,2 (−5 %) |
|
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
1,0 (−4 %) |
|
Vertaislainaus kuluttajille |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
113,2 (37 %) |
|
Yhteensä |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
376,9 (34 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Johanna Honkanen, puh. 09 183 2992, sähköposti: johanna.honkanen(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Luvut pitävät sisällään myös laskurahoitukseen välitetyt lainat.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntan på nya bostadslån steg något i september 202528.10.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I september 2025 lyfte de finländska hushållen nya bostadslån för 1,3 miljarder euro, vilket är 11 % mer än vid motsvarande tid för ett år sedan. Det gjordes dock 18 % mindre utbetalningar än i september i genomsnitt åren 2011–2024. Genomsnittsräntan på nya utbetalningar steg något i augusti–september. Under motsvarande tid steg den mest använda referensräntan på nya bostadslån, dvs. 12 månaders Euribor, något. Genomsnittsräntan på nya bostadslån var i september 2,82 %. Hushållen lyfte nya bostadslån med 0,9 procentenheter lägre ränta jämfört med september för ett år sedan. Av de nya utbetalningarna var 115 miljoner euro eller ca 9 % investeringsbostadslån.
Uusien asuntolainojen korko nousi hieman syyskuussa 202528.10.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Syyskuussa 2025 suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 11 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Nostoja tehtiin kuitenkin 18 % vähemmän kuin syyskuussa keskimäärin vuosina 2011–2024. Uusien nostojen keskikorko nousi hieman elo-syyskuussa. Vastaavana aikana uusien asuntolainojen käytetyin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi hieman. Syyskuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,82 %. Kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 0,9 prosenttiyksikköä alhaisemmalla korolla kuin vuosi sitten syyskuussa. Uusista nostoista 115 milj. euroa eli noin 9 % oli sijoitusasuntolainoja.
Interest rate on new housing loans slightly up in September 202528.10.2025 10:00:00 EET | Press release
In September 2025, Finnish households drew down new housing loans to a total of EUR 1.3 billion, an increase of 11% on September 2024. Despite this, new housing loan drawdowns were 18% below the average for September in 2011–2024. The average interest rate on the new drawdowns rose slightly from August, as did the 12-month Euribor, the most common reference rate for new housing loans. Hence, in September the average interest rate on new housing loans was 2.82%, 0.9 percentage points lower than in the same month a year earlier. Of the new drawdowns, EUR 115 million, or approximately 9%, were buy-to-let mortgages.
BOFITs prognos om den ekonomiska utvecklingen i Ryssland 2025–202720.10.2025 14:01:00 EEST | Pressmeddelande
Den snabba tillväxten i den ryska ekonomin är över. Under första halvåret 2025 sjönk BNP-tillväxten i Ryssland rent av betydligt snabbare än förutsett och den ekonomiska tillväxten för helåret 2025 blir högst 1 %.
BOFIT Ennuste Venäjän talouskehityksestä vuosina 2025–202720.10.2025 14:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän talouden nopea kasvu on ohi. Venäjän BKT:n kasvuvauhti on vuoden 2025 alkupuoliskolla hidastunut selvästi ennakoituakin nopeammin, ja koko vuonna talous kasvaa korkeintaan yhden prosentin vauhtia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme