Joukkorahoitusta ja vertaislainoja välitettiin vuonna 2021 enemmän kuin koskaan aikaisemmin
Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kuluttajille ja yrityksille vuonna 2021 määrällisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti lainamuotoinen joukkorahoitus ja vertaislainaus kuluttajille lisääntyivät. Vaikka välitetyn rahoituksen määrä kasvoi voimakkaasti, se on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämään lainarahoitukseen.
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2021 suomalaisille yrityksille 192,5 milj. euron arvosta. Tämä on noin 55 % enemmän kuin vuonna 2020 ja reilu 44 % enemmän kuin vuonna 2019, jolloin lainamuotoisena joukkorahoituksena välitetty määrä oli edellisen kerran suurimmillaan. Samanaikaisesti rahoitettujen projektien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2021 onnistuneita rahoitusprojekteja toteutettiin runsaat 17 200, kun vuonna 2020 vastaava luku oli runsaat 11 200. Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa keskimääräiset lainakoot ovat pysyneet viime vuosina lähes samanlaisina.[1] Välitettyjen lainojen keskimääräinen todellinen vuosikorko nousi hieman vuoden takaisesta (8,2%) ja oli 9,0 % vuonna 2021. Vaikka lainamuotoisen joukkorahoituksen määrät kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021, niiden määrä on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämien yrityslainojen määrään, noin 1,25 %.
Sijoitusmuotoisena joukkorahoituksena välitetyn rahoituksen määrä supistui puolestaan hieman vuonna 2021. Vuonna 2021 sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 70,2 milj. euron arvosta, mikä on lähes 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahoitettujen kohteiden määrät ovat myös merkittävästi supistuneet. Vuonna 2021 alustojen kautta toteutettiin yhteensä 26 rahoituskierrosta, kun vuotta aiemmin kierroksia toteutettiin onnistuneesti 39. Kierrosten lukumäärän supistumisen myötä rahoitetut hankkeet ovat siis olleet keskimäärin suurempia.
Hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin Suomessa vähän verrattuna muihin joukkorahoituksen muotoihin. Vuonna 2021 hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin yhteensä 1,0 milj. euron arvosta, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin.
Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen määrät kasvoivat
Vuoden 2021 aikana suomalaisille kuluttajille välitettiin vertaislainoja 113 milj. euron arvosta, mikä oli 37 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Välitettyjen vertaislainojen määrä jäi kuitenkin vähäisemmäksi kuin vuonna 2019, joilloin vertaislainoja välitettiin 147 milj. euron arvosta. Vertaislainojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta vakuudettomasta kulutusluottokannasta (11,6 mrd. euroa) on arviolta noin 1,2 %. Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen rahoituksesta 42 % tulee toisilta kuluttajilta ja jäljelle jäävä osuus muilta sijoittajilta. Keskimäärin kuluttajille välitetty vertaislaina oli 3 600 euroa vuonna 2021.
Yksityishenkilöille välitettyjen lainojen keskikorko nousi hieman vuoden takaisesta. Keskimäärin kuluttajat maksoivat ottamistaan lainoista korkoa noin 14,9 % vuonna 2021. Vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteet ovat tiukentuneet viime vuosina esimerkiksi tilapäisten korkokattojen myötä, joten yhä harvempi yritys enää tarjoaa vertaislainoja Suomessa.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
|
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2021, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
192,5 (55 %) |
|
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
70,2 (−5 %) |
|
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
1,0 (−4 %) |
|
Vertaislainaus kuluttajille |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
113,2 (37 %) |
|
Yhteensä |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
376,9 (34 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Johanna Honkanen, puh. 09 183 2992, sähköposti: johanna.honkanen(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Luvut pitävät sisällään myös laskurahoitukseen välitetyt lainat.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Diversifiering ökar försörjningsberedskapen inom betalningar på såväl individ- som samhällsnivå25.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
De elektroniska betalningarna har utvecklats i takt med digitaliseringen och olika elektroniska betalningsformer utgör det viktigaste betalningssättet i Finland. Syftet med Finlands Banks riktlinjer för elektroniska betalningar är att säkerställa att betalningslösningarna fungerar säkert i alla situationer och är effektiva ur hela samhällets synvinkel. Enligt Finlands Bank ska 1) det finnas tillgång till lämpliga betalningssätt för olika situationer och olika användargrupper, 2) de elektroniska betalningssätten vara trygga och säkra, 3) betalningssystemen vara öppna och samhällseffektiva och 4) de elektroniska betalningssätten stödja konsumenternas hantering av sin privatekonomi och skydda användarna mot missbruk. ”Betalningar är en kritisk samhällsverksamhet som inte får vara alltför beroende av enskilda aktörer eller system. Konsumenterna måste ha tillgång till olika alternativ bland vilka de kan välja det betalningssätt som är lämpligast för dem i varje enskild situation”, konstater
Range of alternatives will improve certainty of payments in disruptive situations for individuals and society25.5.2022 09:00:00 EEST | Press release
As digitalisation has progressed, so too has electronic payment in its different forms. Today, electronic payment is the most important retail payment method in Finland. The aim of the Bank of Finland’s electronic payment principles is to ensure that payment solutions operate reliably in all situations and are effective for society as a whole. In the Bank of Finland’s view: 1) a variety of payment methods must be available that are suited to different situations and also enable payment for different user groups; 2) electronic payment methods must be secure and reliable; 3) payment systems must be open and function effectively for society as a whole; and 4) electronic payment methods must support the ability of consumers to manage their own finances and must protect users from abuses. “Payment is a critical activity for the functioning of society and cannot be allowed to rely excessively on individual entities or systems. Consumers must have options from which they can choose the paymen
Hajauttaminen parantaa maksamisen huoltovarmuutta sekä yksittäisen ihmisen että koko yhteiskunnan kannalta25.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Sähköinen maksaminen on kehittynyt digitalisaation edetessä, ja sen eri muodot ovat tärkein vähittäismaksamisen tapa Suomessa. Suomen Pankin sähköisen maksamisen linjauksien tavoitteena on varmistaa, että maksamisen ratkaisut toimivat luotettavasti kaikissa tilanteissa ja ovat koko yhteiskunnan kannalta tehokkaita. Suomen Pankin mielestä 1) tarjolla tulee olla eri tilanteisiin sopivia maksamisen tapoja, jotka mahdollistavat maksamisen myös eri käyttäjäryhmille, 2) sähköisten maksutapojen tulee olla turvallisia ja luotettavia, 3) maksamisen järjestelmien tulee olla avoimia ja toimia tehokkaasti koko yhteiskunnan kannalta ja 4) sähköisten maksutapojen tulee tukea kuluttajien oman talouden hallintaa ja suojata käyttäjiään väärinkäytöksiltä. ”Maksaminen on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä, eikä se saa tukeutua liiaksi yksittäisiin toimijoihin tai järjestelmiin. Kuluttajilla tulee olla vaihtoehtoja, joista he voivat valita kuhunkin tilanteeseen itselleen sopivimman maksutavan”, to
Suomen Pankin analyysiartikkeli: Mobiilimaksaminen yleistyy Suomessa ennätysvauhdilla – silti ero muihin Pohjoismaihin on huomattava24.5.2022 11:18:04 EEST | Blogi
Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa edistyneimpiä maita digitalisoitumisessa. Vuoden 2021 lopussa 93 prosenttia 16–74-vuotiasta suomalaisista käytti älypuhelinta. Älypuhelimet ovat mullistaneet monia arkisia toimintatapojamme, eikä maksaminen ole tässä suhteessa poikkeus. Älypuhelinten maksusovellusten kehitys on jo pidempään jatkunut trendi, mutta vasta viime vuosina ne ovat lyöneet läpi Suomessa. Voimakkaasta kasvusta huolimatta mobiilimaksaminen on Suomessa edelleen muita Pohjoismaita selvästi vähäisempää. Lue tänään julkaistu Fintech-asiantuntija Johanna Schreckin ja ekonomisti Meri Sintosen analyysiartikkeli Euro & talous -sivustolla: Mobiilimaksaminen yleistyy Suomessa ennätysvauhdilla – silti ero muihin Pohjoismaihin on huomattava
Muistutuskutsu medialle: Suomen Pankin Maksufoorumi 25.5.2022 klo 9.00 - 12.0023.5.2022 10:30:00 EEST | Kutsu
Miten maksaminen turvataan häiriötilanteissa? Entä kuinka paljon maksaminen oikeastaan meille maksaa? Onko mobiilimaksamisen suosio kasvanut odotetusti? Tervetuloa mukaan seuraamaan Suomen Pankin Maksufoorumia keskiviikkona 25.5.2022 klo 9.00–12.00 webinaarina. Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä 24.5.2022 klo 12.00 mennessä. Tapahtumalinkki toimitetaan ilmoittautuneille median edustajille ennen tilaisuutta. Lisätietoja: sidosryhmäviestinnän ryhmäpäällikkö Iina Lario, p. 09 183 2689, iina.lario@bof.fi. Lue lisää Maksufoorumista Suomen Pankin verkkosivuilta. Ohjelma: 9.00 Tilaisuuden avaus Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki, Suomen Pankki 9.15 Mobiilimaksaminen Paneelikeskustelu Perttu Kröger, MobilePay Marie Nordgren, Swish Christian Pirkner, Bluecode and EMPSA Ville Sointu, Nordea 10.00 Pääjohtajan puheenvuoro Olli Rehn, Suomen Pankki 10.20 Tauko 10.30 Vähittäismaksamisen kustannukset Vähittäismaksamisen kustannusselvitys: Jussi Terho, Suomen Pankki Paneelikeskustelu Antti Karhu, O
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme