Joukkorahoitusta ja vertaislainoja välitettiin vuonna 2021 enemmän kuin koskaan aikaisemmin
4.4.2022 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote

Suomessa vertaislaina- ja joukkorahoitusalustoilla välitettiin rahoitusta kuluttajille ja yrityksille vuonna 2021 määrällisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Erityisesti lainamuotoinen joukkorahoitus ja vertaislainaus kuluttajille lisääntyivät. Vaikka välitetyn rahoituksen määrä kasvoi voimakkaasti, se on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämään lainarahoitukseen.
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin ennätysmäärä
Lainamuotoista joukkorahoitusta välitettiin vuonna 2021 suomalaisille yrityksille 192,5 milj. euron arvosta. Tämä on noin 55 % enemmän kuin vuonna 2020 ja reilu 44 % enemmän kuin vuonna 2019, jolloin lainamuotoisena joukkorahoituksena välitetty määrä oli edellisen kerran suurimmillaan. Samanaikaisesti rahoitettujen projektien määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2021 onnistuneita rahoitusprojekteja toteutettiin runsaat 17 200, kun vuonna 2020 vastaava luku oli runsaat 11 200. Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa keskimääräiset lainakoot ovat pysyneet viime vuosina lähes samanlaisina.[1] Välitettyjen lainojen keskimääräinen todellinen vuosikorko nousi hieman vuoden takaisesta (8,2%) ja oli 9,0 % vuonna 2021. Vaikka lainamuotoisen joukkorahoituksen määrät kasvoivat voimakkaasti vuonna 2021, niiden määrä on vielä pieni verrattuna luottolaitosten myöntämien yrityslainojen määrään, noin 1,25 %.
Sijoitusmuotoisena joukkorahoituksena välitetyn rahoituksen määrä supistui puolestaan hieman vuonna 2021. Vuonna 2021 sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 70,2 milj. euron arvosta, mikä on lähes 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rahoitettujen kohteiden määrät ovat myös merkittävästi supistuneet. Vuonna 2021 alustojen kautta toteutettiin yhteensä 26 rahoituskierrosta, kun vuotta aiemmin kierroksia toteutettiin onnistuneesti 39. Kierrosten lukumäärän supistumisen myötä rahoitetut hankkeet ovat siis olleet keskimäärin suurempia.
Hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin Suomessa vähän verrattuna muihin joukkorahoituksen muotoihin. Vuonna 2021 hyödyke- ja vastikemuotoista joukkorahoitusta välitettiin yhteensä 1,0 milj. euron arvosta, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin.
Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen määrät kasvoivat
Vuoden 2021 aikana suomalaisille kuluttajille välitettiin vertaislainoja 113 milj. euron arvosta, mikä oli 37 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Välitettyjen vertaislainojen määrä jäi kuitenkin vähäisemmäksi kuin vuonna 2019, joilloin vertaislainoja välitettiin 147 milj. euron arvosta. Vertaislainojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta vakuudettomasta kulutusluottokannasta (11,6 mrd. euroa) on arviolta noin 1,2 %. Yksityishenkilöille myönnettyjen vertaislainojen rahoituksesta 42 % tulee toisilta kuluttajilta ja jäljelle jäävä osuus muilta sijoittajilta. Keskimäärin kuluttajille välitetty vertaislaina oli 3 600 euroa vuonna 2021.
Yksityishenkilöille välitettyjen lainojen keskikorko nousi hieman vuoden takaisesta. Keskimäärin kuluttajat maksoivat ottamistaan lainoista korkoa noin 14,9 % vuonna 2021. Vertaislainamarkkinoiden toimintaolosuhteet ovat tiukentuneet viime vuosina esimerkiksi tilapäisten korkokattojen myötä, joten yhä harvempi yritys enää tarjoaa vertaislainoja Suomessa.
Eri joukkorahoitusmuodoilla välitetyt rahamäärät Suomessa*
|
2019, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2020, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
2021, milj. euroa (12 kk:n muutos) |
|
|
Lainamuotoinen joukkorahoitus |
133,6 (36 %) |
124,4 (−7 %) |
192,5 (55 %) |
|
Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus |
58,3 (1 %) |
73,7 (27 %) |
70,2 (−5 %) |
|
Hyödyke- ja vastikemuotoinen joukkorahoitus |
0,8 (8 %) |
1,0 (30 %) |
1,0 (−4 %) |
|
Vertaislainaus kuluttajille |
146,7 (−2 %) |
82,8 (−44 %) |
113,2 (37 %) |
|
Yhteensä |
339,4 (11 %) |
282,0 (−17 %) |
376,9 (34 %) |
* Sisältää kotimaiset rahoituksen hakijat.
Lisätietoja antavat
Johanna Honkanen, puh. 09 183 2992, sähköposti: johanna.honkanen(at)bof.fi,
Miska Jokinen, puh. 09 183 2122, sähköposti: miska.jokinen(at)bof.fi,
Maija Keskinen, puh. 09 183 2004, sähköposti: maija.keskinen(at)bof.fi.
[1] Luvut pitävät sisällään myös laskurahoitukseen välitetyt lainat.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöten15.4.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöten som hålls i Washington D.C. 16–17 april 2026.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokouksiin15.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokouksiin Washington D.C:ssä 16.–17.4.2026.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meetings15.4.2026 13:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meetings in Washington DC, on 16–17 April 2026.
Kriget i Mellanöstern bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen – energiomställningen dämpar konsekvenserna för Finlands ekonomi14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska utvecklingen i Europa domineras av geopolitik. Kriget i Mellanöstern och dess följdeffekter bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen. Redan nu har dock energiproduktionsinfrastrukturen tagit så stor skada att korrigeringen av situationen kommer att pågå länge efter att den mest akuta krigsfasen är över.
Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikka hallitsee Euroopan talouskehitystä. Sota Lähi-idässä ja sen heijastusvaikutukset hidastavat euroalueen talouden kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Jo nyt energiantuotannon infrastruktuuria on kuitenkin vahingoittunut niin paljon, että tilanteen korjaaminen jatkuu pitkään senkin jälkeen, kun sodan akuutein vaihe on ohi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
