Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Terhi Ravaskan ja Laboren johtavan tutkijan Ohto Kannisen tutkimus antaa koruttoman kuvan vuoden 2005 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Tutkimuksen päätulokset käyvät ilmi tänään ilmestyneestä VATT:n Policy Brief -julkaisusta.
”Eläkeuudistusten tarkoitus on myöhentää eläköitymisikää, koska Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja eliniänodote nousee. Eläkkeellä ollaan siis entistä pidempään ja siksi eläkeiän nostaminen on tärkeä talouspoliittinen tavoite”, taustoittavat Ravaska ja Kanninen eläkeuudistusten yleistä taustaa.
Vuoden 2005 uudistuksessa eläkeikää laskettiin aikaisemmasta 65 vuodesta 63 vuoteen ja samalla luotiin julkisuudessa suurten ikäluokkien ”superkarttumaksi” kutsuttu aikaisempaa suurempi eläkekarttuma heille, jotka jatkoivat töissä 63 ikävuoden jälkeen. Tavoitteena oli saada suomalaiset jatkamaan töissä aina 68 ikävuoteen saakka.
”Uudistus ei onnistunut tavoitteissaan. Uudesta alaikärajasta tuli heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna uusi eläkeiän normi. Uudistus kasvatti ennen 65 ikävuoden ikää eläkkeelle jääneiden osuutta peräti 47 prosenttiyksikköä. Kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen suuri osa suomalaisista jäi eläkkeelle 63-vuotiaina, 65 vuotta oli menettänyt merkityksensä eläkeikänä ja 68 ikävuoteen saakka töissä jatkoi hyvin pieni määrä suomalaisia”, summaa tutkijakaksikko uudistuksen päätulokset.
Tavoitteet jäivät saavuttamatta monestakin syystä. Ensinnäkin 63-vuotiaina eläkkeelle jääneet saivat 9,6 %:n euromääräisen korotuksen eläkkeeseensä verrattuna uudistusta edeltäneeseen järjestelmään. Tämä korotus kompensoi superkarttuman vaikutuksen 62-64-vuotiaiden joukossa.
”Paljon mediassa esillä ollut superkarttuma ei itse asiassa keskimäärin parantanut rahallisia kannustimia jatkaa työntekoa 62-64 vuotiaiden joukossa verrattuna aikaisempaan järjestelmään. Tutkimusjoukossamme 62-64-vuotiaiden keskuudessa työnteon rahalliset kannustimet itse asiassa laskivat 0,7 prosenttia”, toteavat Ravaska ja Kanninen.
Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että eläkkeelle jäädään yleensä heti kun täyteen eläkkeeseen oikeuttava ikä täyttyy. Näin kävi myös Suomen vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, joka jäi välivaiheeksi Suomen eläkepolitiikassa. Vuoden 2005 uudistus koski vuosina 1942-1954 syntyneitä eli mahdollisti muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen jo 63-vuotiaina. Vuonna 2017 toteutettiin seuraava eläkeuudistus, jossa eläkeikää alettiin nostaa vuonna 1955 syntyneistä alkaen siten, että vuonna 1965 syntyneiden kohdalla ollaan jälleen 65 vuoden eläkeiässä.
”Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuotta 2005 vallinnutta järjestelmää. Ensimmäisten vuosien tilastotietojen perusteella näyttää taas siltä, että eläkkeelle jäädään alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet”, pohtivat Ravaska ja Kanninen.
Koko Jonathan Gruberin, Ohto Kannisen ja Terhi Ravaskan tutkimusartikkeli on juuri julkaistu taloustieteen arvostetussa Journal of Public Economics -julkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi RavaskaErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519 453terhi.ravaska@vatt.fiOhto KanninenJohtava tutkijaLabore / Julkinen talous
Puh:+358-41 513 7175ohto.kanninen@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Listaamattomien yritysten voitonjako reagoi voimakkaasti muutoksiin osinkoverotuksessa23.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysten omistajat reagoivat nopeasti muutoksiin osinkoverotuksessa ja nostavat osinkotuloja kevyemmän verotuksen raja-arvoihin asti. Osinkoverotuksen kiristäminen kannustaa lykkäämään osingonjakoa ja kerryttämään yrityksen nettovarallisuutta. Osinkoveron muutoksilla ei havaittu vaikutuksia yritysten liikevaihtoon tai investointeihin.
VATT: Kolme keinoa talouskasvun vahvistamiseksi9.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Tuottavuutta pystytään Suomessa kasvattamaan kohdentamalla nykyiset miljardiluokan yritystuet tehokkaammin. Talouskasvua edistää työvoiman laadun parantaminen lisäämällä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin osaavan työvoiman määrän kasvattaminen myös ulkomailta tulevaa työvoimaa lisäämällä parantaa talouskasvun edellytyksiä.
Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava2.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.
Hyvinvointialueet tekevät miljardeilla julkisia hankintoja – Kilpailun lisääminen tehostaisi hankintoja ja toisi säästöjä27.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Sote-uudistus loi Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, joiden toimintamenoista yli 40 prosenttia kuluu ulkopuolisiin hankintoihin. Kaikkiaan hyvinvointialueet tekevät ulkopuolisia hankintoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat kilpailutetaan, mutta kilpailu on hyvin vähäistä: hankintoihin tulee keskimäärin vain 2,7 tarjousta. Kilpailun lisääminen tehostaisikin hankintoja merkittävästi.
Datahuone: Yritysten liiketoiminta on kehittynyt hyvin energiakulujen noususta huolimatta21.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Energian hinta on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, minkä on pelätty vaikuttavan yritysten toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä tuoreessa Datahuoneen raportissa tutkitaan energian hinnannousun vaikutusta suomalaisiin yrityksiin toimialatasolla käyttäen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja ja vapaasti saatavilla olevia yritysaineistoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme