Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Terhi Ravaskan ja Laboren johtavan tutkijan Ohto Kannisen tutkimus antaa koruttoman kuvan vuoden 2005 eläkeuudistuksen onnistumisesta. Tutkimuksen päätulokset käyvät ilmi tänään ilmestyneestä VATT:n Policy Brief -julkaisusta.
”Eläkeuudistusten tarkoitus on myöhentää eläköitymisikää, koska Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja eliniänodote nousee. Eläkkeellä ollaan siis entistä pidempään ja siksi eläkeiän nostaminen on tärkeä talouspoliittinen tavoite”, taustoittavat Ravaska ja Kanninen eläkeuudistusten yleistä taustaa.
Vuoden 2005 uudistuksessa eläkeikää laskettiin aikaisemmasta 65 vuodesta 63 vuoteen ja samalla luotiin julkisuudessa suurten ikäluokkien ”superkarttumaksi” kutsuttu aikaisempaa suurempi eläkekarttuma heille, jotka jatkoivat töissä 63 ikävuoden jälkeen. Tavoitteena oli saada suomalaiset jatkamaan töissä aina 68 ikävuoteen saakka.
”Uudistus ei onnistunut tavoitteissaan. Uudesta alaikärajasta tuli heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna uusi eläkeiän normi. Uudistus kasvatti ennen 65 ikävuoden ikää eläkkeelle jääneiden osuutta peräti 47 prosenttiyksikköä. Kymmenen vuotta uudistuksen jälkeen suuri osa suomalaisista jäi eläkkeelle 63-vuotiaina, 65 vuotta oli menettänyt merkityksensä eläkeikänä ja 68 ikävuoteen saakka töissä jatkoi hyvin pieni määrä suomalaisia”, summaa tutkijakaksikko uudistuksen päätulokset.
Tavoitteet jäivät saavuttamatta monestakin syystä. Ensinnäkin 63-vuotiaina eläkkeelle jääneet saivat 9,6 %:n euromääräisen korotuksen eläkkeeseensä verrattuna uudistusta edeltäneeseen järjestelmään. Tämä korotus kompensoi superkarttuman vaikutuksen 62-64-vuotiaiden joukossa.
”Paljon mediassa esillä ollut superkarttuma ei itse asiassa keskimäärin parantanut rahallisia kannustimia jatkaa työntekoa 62-64 vuotiaiden joukossa verrattuna aikaisempaan järjestelmään. Tutkimusjoukossamme 62-64-vuotiaiden keskuudessa työnteon rahalliset kannustimet itse asiassa laskivat 0,7 prosenttia”, toteavat Ravaska ja Kanninen.
Kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että eläkkeelle jäädään yleensä heti kun täyteen eläkkeeseen oikeuttava ikä täyttyy. Näin kävi myös Suomen vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, joka jäi välivaiheeksi Suomen eläkepolitiikassa. Vuoden 2005 uudistus koski vuosina 1942-1954 syntyneitä eli mahdollisti muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen jo 63-vuotiaina. Vuonna 2017 toteutettiin seuraava eläkeuudistus, jossa eläkeikää alettiin nostaa vuonna 1955 syntyneistä alkaen siten, että vuonna 1965 syntyneiden kohdalla ollaan jälleen 65 vuoden eläkeiässä.
”Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuotta 2005 vallinnutta järjestelmää. Ensimmäisten vuosien tilastotietojen perusteella näyttää taas siltä, että eläkkeelle jäädään alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet”, pohtivat Ravaska ja Kanninen.
Koko Jonathan Gruberin, Ohto Kannisen ja Terhi Ravaskan tutkimusartikkeli on juuri julkaistu taloustieteen arvostetussa Journal of Public Economics -julkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi RavaskaErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519 453terhi.ravaska@vatt.fiOhto KanninenJohtava tutkijaLabore / Julkinen talous
Puh:+358-41 513 7175ohto.kanninen@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tulanet: Kehysriihen T&K-rahoituksen lisäykset tulevat tarpeeseen – tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan tulossa 40 miljoonaa euroa17.4.2024 16:16:13 EEST | Tiedote
Hallitus päätti eilen 16. huhtikuuta päättyneessä kehysriihessä muun muassa valtion tutkimuslaitosten post doc -ohjelmasta, jonka rahoituksella palkattaisiin yhteentoista valtion tutkimuslaitokseen 85 tutkijatohtoria vuosina 2025–2028. ”Olemme tyytyväisiä päätökseen”, sanoo Mikael Collan, VATT:n ylijohtaja ja valtion tutkimuslaitoksia edustavan Tulanetin puheenjohtaja.
VATT: Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta8.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uusi tutkimusraportti. ”Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaasti sokerittomiin juomiin”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Tulanet: Kehysriihessä T&K-rahoitusta satsattava post doc -ohjelmaan – 60 miljoonalla eurolla halutaan lisätä tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä26.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Valtion tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet ehdottaa, että T&K-rahoitusta suunnataan huhtikuun kehysriihessä uuteen post doc -ohjelmaan. “60 miljoonalla eurolla saamme luotua 120 uutta määräaikaista tutkijatohtorin paikkaa, joissa toimitaan läheisessä yhteistyössä etenkin elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Tulanet-verkoston puheenjohtaja, VATT:n ylijohtaja Mikael Collan.
Tutkimus: Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki lisäsi osatyökykyisten työntekoa hieman21.2.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämislaki, eli mahdollisuus lisätä työntekoa väliaikaisesti menettämättä oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, lisäsi osatyökykyisten ansioita etenkin mielenterveyskuntoutujien joukossa. Kokonaisvaikutus oli kuitenkin maltillinen, käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta.
Arkiliikunnan terveyshyödyt kiinnostavat – moni valitsee silti auton7.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereella tehty kokeilu osoittaa, että kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset kiinnostavat. Tieto arkiliikunnan terveyshyödyistä ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan liikkumistottumuksia ja motivoi valitsemaan vähäpäästöisempiä liikkumismuotoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme