Joutomaista kosteikkokeitaita vesilinnuille itäisessä Suomessa – uusia kohteita etsitään

Entinen turvetuotantoalue Ilomantsin Korpinurmella, viljelemätön pelto ja kunnostusta kaivannut lintukosteikko Kiuruvedellä ja monet muut kohteet ovat muuttuneet parissa vuodessa upeiksi kosteikkoelinympäristöiksi vesilinnuille SOTKA-kosteikot-hankkeen avustuksella.

- Kosteikot ovat vesilintukantojen elpymiselle tärkeitä, sillä sorsanpoikaset tarvitsevat matalaa, selkärangattomia kuhisevaa vettä ensimmäisinä elinviikkoinaan, kuten kesällä valmistuneella Joensuun Murtosuon kosteikolla on tarjolla, kertoo SOTKA-kosteikot-hankkeen suunnittelija Lauri Laitila.

Kosteikot auttavat lajiston lisäksi vesien suojelussa ja tulvien hallinnassa. Valtaosa kohteista kuuluu yksityisille maanomistajille, jotka ovat moninaisista syistä tahtoneet perustaa kosteikon. Suomen riistakeskuksen vetämän SOTKA-kosteikot-hankkeen tavoitteena on turvata taantuvien vesilintukantoja auttamalla maanomistajia ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kohteita vesilintujen poikue-elinympäristöiksi. Kunnostukset on tehty pääosin patoamalla.

- Paikalliset ovat olleet hyvin innostuneita. Kosteikko tuo kauneutta maisemaan ja virkistysmahdollisuuksia. Esimerkiksi Korpinurmen kosteikolla on patopenkereeltä hienoa seurata tukkasotkien elämää tai hanhien muuttoa syksyllä, Laitila sanoo.

Lintuharrastajat ja metsästäjät mahtuvat samalle alueelle. Hankesopimuksella varmistetaan, että vesilinnustus on kestävää ja kosteikkoa hoidetaan aktiivisesti.

Uusia kohteita voi esittää

Uusia kohteita on nyt mahdollista esittää mukaan SOTKA-kosteikot-hankkeeseen. Omarahoitus ja sponsorit nousevat jatkohankkeessa tärkeään rooliin: Hanke tarjoaa suunnittelun, mutta varat toteutukseen tulee löytää muista rahoituslähteistä.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-kosteikot-hanke kuuluu Suomen luonnon monimuotoisuutta edistävään Helmi-ohjelmaan. Hankkeessa toteutettiin vuosien 2020–2022 aikana yli 630 hehtaaria elinympäristöä vesilintujen poikasille. Jatkohankkeessa vuosina 2023–2024 tavoitteena on suunnitella vähintään 40 pinta-alaltaan laajaa poikue-elinympäristöä sekä edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista.

Kuvat: Sikapuron kosteikko Kiuruvedellä, Joussuon kosteikko Pyhäjärvellä ennen ja jälkeen kunnostuksien, Korpinurmen valmis kosteikko Ilomantsissa, Korpinurmen kosteikkotyömaa, kosteikkosuunnittelijat Lauri Laitila ja Holtti Hakonen Korpinurmen kosteikolla, kosteikkotyömaa Murtosuon kosteikolla Joensuussa.

Kuvia saa käyttää SOTKA-kosteikoista uutisoidessa. Kuviin merkittävä Holtti Hakonen / Suomen riistakeskus tai Petri Jauhiainen / Suomen riistakeskus tai Lauri Laitila / Suomen riistakeskus. Kuvaaja selviää tiedostonimestä.