Sininauhaliitto

JULKILAUSUMA: Vaadimme matalan kynnyksen päihdepsykiatrista hoitoa jyväskyläläisille lapsille ja nuorille

Jaa

Jyväskyläläisten nuorten keskuudessa päihteiden sekakäyttö ja yliannostukset ovat yleisiä, samoin päihtyneiden tappelut. Huumausaineiden katukaupasta on tullut arkipäivää ja tilaaminen netistä on sekä helppoa että vaarallista. On välittäjiä ja myyjiä, tyttöjä ja poikia, nuorimmat vasta 13-vuotiaita. Mukaan joutumiseen tarvitaan vain yksi onneton virhepäätelmä, yksi väärä kerta, yksi ohittamaton yllytys.

Päihteitä käyttävät lapset ja nuoret ovat palveluiden väliinputoajia. Nuoria jonotutetaan ja juoksutetaan paikasta toiseen, mutta kokonaiskuvaa nuoren elämästä ei tunnu muodostuvan missään. Eri toimijoilta puuttuu yhteinen kosketuspinta, vaikka samoja asiakkaita riittää useaan osoitteeseen. Hoitoverkosto ei toimi tilanteessa, jossa avunhakija ilmaisee halukkuutensa päästä mielenterveys- tai päihdehoitoon. Viikkoja kestävät jonot ovat aivan liian pitkiä. Pahimmillaan hoitoonpääsyä odotellessaan nuori ehtii vammautua tai menehtyä.

1. Vaadimme jyväskyläläisille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen päihdepsykiatrista hoitoa. Nuorten ja heidän läheistensä on saatava apua ja tukea päihde- ja mielenterveysongelmiin yhden oven periaatteella.

Kun nuori hakee apua katkaistakseen päihteidenkäyttönsä, hänen on päästävä päihteettömään, jonottamattomaan hoitoon heti. Nuori ei voi odottaa pitkiä aikoja tietämättä, mitä ja milloin seuraavaksi tapahtuu. Nopea hoitoonpääsy on nuoren, hänen läheistensä sekä yhteiskunnan etu. Tehokkaimmaksi on havaittu rajaava ja sitouttava hoito. Eriarvoisuutta lisää se, että korkean hinnan vuoksi vain osa halukkaista pystyy hakeutumaan tämäntyyppiseen hoitoon.

2. Pidämme välttämättömänä, että kunta panostaa myös ostopalveluna hankittaviin palveluihin, joiden avulla nuori pääsee nopeasti tarvitsemansa avun piiriin.

Päihdeongelma koskettaa koko perhettä. Tukea ja tietoa tarvitaan perheissä, terveydenhuollossa ja kouluissa. Nuorten vanhemmat ja läheiset ovat turhautuneita toimimattomiin hoitokäytäntöihin. Lapsen päihdeongelman tuottama huoli aiheuttaa vanhemmille ahdistuneisuutta, masennusta, elämänhalun kadottamista ja sairauspoissaoloja. Vanhemmat tarvitsevat sekä ammattilais- että vertaistukea.

3. Haluamme Jyväskylän kaupungin nettisivuille ajantasaisen listan kaikista nuoriso-, päihde-, mielenterveys- ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jotka osaavat hoitaa ja tukea päihdeongelmaisia lapsia ja nuoria sekä heidän läheisiään ja vanhempiaan. Toimipaikan nimi, lyhyt luonnehdinta ja oikeat yhteystiedot riittävät.

Jyväskylän vaikea tilanne on useaan otteeseen todettu ja nyt on toiminnan aika. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki Jyvässeudun päihde- ja mielenterveysongelmiin perehtyneet tahot ratkaisevat ongelmaa yhdessä. Päihdepsykiatrisen hoidon matalan kynnyksen mahdollistuminen ja yleistyminen on avain nuorten päihdeongelmaan puuttumiseen ja sen ratkaisemiseen.

Julkilausuman allekirjoittajat

  1. Tarja Hiltunen, läheistyön kehittäjä, KT, Sininauhaliitto, Jyväskylä
  2. Katri Kluukeri, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja, varhaiskasvattaja
  3. Heini Lekander, diakonian työalasihteeri, diakoni, YTM, Jyväskylän seurakunta
  4. Bella Forsgrén, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, maakuntavaltuuston jäsen (vihr.), Jyväskylä
  5. Iida Asikainen, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Jyväskylä
  6. Tuija Mäkinen, Jyväskylän kaupunginvaltuuston 2. vpj, Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen (vihr.)
  7. Aimo Asikainen, kaupunginvaltuutettu (kesk., pj), Kuiville Pyrkivien Tuki ry (1. vpj), Jyväskylä
  8. Tomi Kuosmanen, kaupunginvaltuutettu (kd, 2. vpj), Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen, Jyväskylä
  9. Helena Konttinen, päihdetyöntekijä ja läheinen, Jyväskylä 
  10. Katri Silvennoinen, vastaava kuraattori, YTM, Jyväskylän kaupunki
  11. Ahti Ruoppila, Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki
  12. Ari-Pekka Liukkonen, kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan vpj. (vihr.), Jyväskylän kaupunki
  13. Marika Visakorpi, kaupunginvaltuutettu (kd), Jyväskylä
  14. Krista Dachauer, sairaanhoitaja (kd), Jyväskylä
  15. Erkki Keski-Lusa, toiminnanjohtaja, Jyväskylän Katulähetys

Yhteyshenkilöt

Yhteydenotot:

Tarja Hiltunen
Läheistyön kehittäjä
Sininauhaliitto
tarja.hiltunen@sininauha.fi
puh. +358 50 339 3588

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sininauhaliitto
Sininauhaliitto
Opastinsilta 7 A
00520 HELSINKI

0400 620 149http://www.sininauhaliitto.fi

Sininauhaliitto

Sininauhaliitto on noin sadan jäsenyhteisön yhteistyöverkosto, jonka erityisosaamista ovat päihde- ja pelihaitat, riippuvuudet, mielenterveysongelmat, pitkäaikaisasunnottomuus sekä sosiaalinen työllistäminen. Sininauhaliiton kehittämishankkeet hyödyttävät sekä yhteistyökumppaneiden toimintaedellytyksiä että suomalaista sosiaali- ja terveysalaa. Tavoitteena on parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oloja ja vahvistaa päihde- ja järjestökentän ammattilaisten osaamista.

Sininauhaliitto, Opastinsilta 7 A, 00520 Helsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sininauhaliitto

Tieto- ja tukipiste Tiltti: pelaajat tarvitsevat tukea17.8.2018 08:49Tiedote

Sisäministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta. Tieto- ja tukipiste Tiltin lausunnossa 10.8.2018 tarkastellaan esitystä peliongelmissa apua hakevan näkökulmasta. Pelien laaja tarjonta ja helppo saatavuus arjen kaikissa asiointiympäristöissä vaikeuttaa peliongelmista toipumista ja peleistä irti pysymistä. Pakollinen tunnistautuminen hajasijoitettuihin raha-automaatteihin tuo peliongelmasta toipuvalle pelaajalle hyvät mahdollisuudet rajata omaa pelaamistaan, mutta on silti riittämätön toimenpide.

Päihde-erityinen erotyö paljastaa pitkät ja hitaat eroprosessit17.5.2018 08:00Tiedote

Embargo 17.5.2018 klo 8 / Sininauhaliitto aloitti päihde-erityisen erotyön keväällä 2017. Kokemusta on saatu kahdessa päihde-erityisessä eroryhmässä, iltatilaisuuksissa yhteistyössä eri järjestöjen eroauttajien kanssa ja Sininauhaliiton keväällä 2018 toteuttamasta päihde-erityisen erotyön verkkokyselystä. Yhteensä saatiin 27 erilaista kertomusta siitä, millaisia ovat päihteiden käytön seurauksena tapahtuneet erot.

Poistaako ruoka-apu köyhyyden? Millainen on ruoka-apua tarvitsevan ihmisen osa yhteiskunnassa? Millaista toimintaa tarvitaan, että leipäjonosta pääsee elämässä eteenpäin?22.3.2018 12:00Tiedote

TIEDOTE 22.3.2018 klo 12. Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa autetaan ihmisiä siirtymään ruokajonosta osallisuuteen eli tasavertaisuuteen, yhteisöön kuulumiseen, itseä koskeviin asioihin vaikuttamiseen ja arvostettuna olemiseen. Jollekin se voi tarkoittaa osallistumista erilaisiin pienryhmiin tai vapaaehtoistoimintaan, jollekin töihin tai opiskelemaan lähtemistä. Osallistuminen on omannäköistä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen uudistuminen vaatii innovatiivisuutta ja eettisyyttä25.1.2018 09:05Tiedote

Tiedote 25.1.2018. Sote-uudistus, talouden tilanne, tehokkuuden vaatimukset sekä asenteiden muutokset haastavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia auttaa ihmisiä. Rajat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä murtuvat. Järjestöjen selviytyminen edellyttää, että ne löytävät paikkansa muuttuvassa yhteiskunnassa, pohtii väitöskirjatutkija Päivi Heimonen Tampereen yliopistosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme