Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Julkisen talouden menopaineita on hillittävä ja koronamenot kompensoitava kunnille budjettiriihessä

Jaa
Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt kuntakentän budjettiriihitavoitteet 25.8.2022. Valtiovarainministeriön budjettiesitys on varsin antelias siitä huolimatta, että valtion budjetti on noin 8000 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Tulevien vuosien rahoituksellista liikkumavaraa syövät oletettua hitaampi talouskehitys, korkojen nousu, väestön ikääntymiseen ja Ukrainassa käytävään sotaan liittyvät menopaineet sekä monet julkisen sektorin laajenevat velvoitteet ja lisäsääntely. 

– Tulevien vuosien poukkoilevan kuntapolitiikan välttämiseksi julkisen talouden menopaineita on hillittävä. Kestävä julkinen talous on kuntatalouden etu. Mitä enemmän tuloja vähennetään ja menoja lisätään nyt, sitä isompia korjaavia toimia on edessä, hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen sanoo. 

Kuntataloutta haastavat myös pula osaavasta työvoimasta sekä yhä jatkuvat koronaepidemian vaikutukset. 

– Valtion on pidettävä kiinni sitoumuksistaan ja kompensoitava kunnille täysimääräisesti tänä vuonna koronaan liittyvät terveysturvallisuuden menot, toimitusjohtaja Minna Karhunen korostaa. 

Kunnille tulee turvata vakaa rahoitus ja työrauha hoitaa alati lisääntyvät tehtävänsä paikallisesti kustannustehokkailla ja sujuvilla tavoilla. 

– Kuntien velvoitteiden rahoituksen tasoon ja pysyvyyteen pitää tulevina vuosina kiinnittää riittävästi huomiota hintojen noustessa. Samalla valtion normiohjausta on vähennettävä, pääekonomisti Minna Punakallio painottaa. 

Keskeisimmät tavoitteemme budjettiriiheen: 

  1. Valtion on pidettävä kiinni lakisääteisten ja hallitusohjelman sitoumusten täyttämisestä kunnille. Esimerkiksi valtionosuuksien indeksikorotukset, veroperustemuutosten menetysten sekä uusien ja laajenevien tehtävien kompensoinnit tulee toteuttaa. 
  2. Kunnille on korvattava koronapandemiasta aiheutuvat välittömät terveysturvallisuuden menot täysimääräisesti vuonna 2022.   
  3. Pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus on saatava valmiiksi tällä vaalikaudella.  
  4. Teiden ja ratojen korjausvelkaa ei tule kiihdyttää budjettileikkauksin. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa tulee toteuttaa myös kestävän liikkumisen osalta. Valtiontukia kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tulee nostaa. Kehittämisinvestointien rahoitustason ennustettavuudesta tulee huolehtia vähintään Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. MAL-sopimusten jatko sekä valtion rahoituksen riittävä taso on turvattava. 
  5. Kuntien velvoitteiden rahoitukseen pitää tulevina vuosina kiinnittää riittävästi huomiota. Raaka-aineiden ja energian hinnat sekä kasvava sääntely ja puutteellisesti rahoitetut lakiuudistukset lisäävät kuntien menoja. 
  6. Julkisen sektorin menopaineita ei tule lisätä laajentamalla kuntien tai hyvinvointialueiden sääntelyä, tehtäviä tai velvoitteita eikä myöskään tiukentamalla palveluihin liittyviä mitoituksia. Pysyviä tehtävien laajennuksia ei tule rahoittaa kertaluonteisilla elvytysrahoilla. 
  7. Valtion normiohjausta on vähennettävä. Esimerkiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmäehdotuksessa tarpeettoman yksityiskohtainen sääntely ja keskitetyt ratkaisut tulevat kunnille kalliiksi. Vihreässä siirtymässä kunnilla tulee säilyä mahdollisuus valita olosuhteisiinsa parhaiten sopivat päästövähennyskeinot. 
  8. Kuntien rahoitusvastuuperustoimeentulotukeen tulee poistaa mahdollisimman pian hyvinvointialueuudistuksen käynnistymisen jälkeen. 
  9. Työvoimapulaa tulee helpottaa nopeilla toimilla lisäämällä eri alojen, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen, aloituspaikkoja.   
  10. Sellaiset sote-uudistuksesta aiheutuvat kustannukset, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa, on korvattava täysimääräisesti. Näitä ovat esimerkiksi hallinnon, tukipalveluiden ja ICT-ratkaisujen uudelleenjärjestelyt. 
  11. Julkisen sektorin velvoitteet tulee rahoittaa kustannukset kattavalla yleiskatteellisella rahoituksella, eikä pysyvien velvoitteiden rahoittamiseen tule käyttää määräaikaista rahoitusta.   

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, 050 547 5590, joona.rasanen@lohja.fi
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye