Juuri julkaistu: Alkuraskauden sokerirasituskokeelle tarvitaan näyttöön perustuvat viitearvot
Alkuraskaudessa raskausdiabetesta seulotaan Suomessa raja-arvoin, jotka perustuvat loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin. Loppuraskauden raja-arvot eivät kuitenkaan ole ihanteelliset alkuraskaudessa käytettäviksi.
Raskausdiabetes on raskauden aikana kehittyvä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan sokerirasituskokeella.
Raskausdiabetes lisää muun muassa raskausmyrkytyksen, keisarileikkauksen ja sikiön liikakasvun riskiä. Äidille raskausdiabetes lisää todennäköisyyttä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi syntyvän lapsen lihavuus- ja diabetesriskit suurenevat.
Suomessa lähes joka viidennellä synnyttäjällä on raskausdiabetes. Se todetaan odottavien äitien sokerirasituskokeella viimeistään raskausviikolla 24–28. Niillä, joiden sairastumisriski arvioidaan suureksi, koe tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti jo raskausviikoilla 12–16. Molempina ajankohtina käytettävät sokerirasituksen poikkeavat raja-arvot perustuvat loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin.
EDDIE-tutkimus tehtiin Etelä-Karjalassa
Early Diagnosis of Diabetes in Pregnancy eli EDDIE-tutkimusryhmä selvitti väestöpohjaisessa tutkimuksessa, muuttuvatko sokerirasituskokeen tulokset raskauden edetessä ja voidaanko samoja viitearvoja käyttää sekä alku- että loppuraskaudessa.
Tutkimukseen osallistui yli 1600 odottavaa äitiä Etelä-Karjalan alueelta vuosina 2013–2017. Kaikille tehtiin alkuraskauden sokerirasituskoe raskausviikoilla 12–16 ja niille, joiden tulokset olivat nykyisien kriteerien mukaan normaalit, koe toistettiin raskausviikoilla 24–28.
Sokerirasituskokeessa juodaan aamulla paaston jälkeen 75 grammaa glukoosiliuosta. Verensokerista mitataan paastoarvo ennen liuoksen ottamista sekä muut arvot yhden ja kahden tunnin kuluttua liuoksen juomisesta, joita verrataan paastoarvoon.
Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu raskauden edetessä
Tutkimus osoitti selviä eroja alku- ja loppuraskauden sokerirasituskokeen tuloksissa. Raskauden varhaisessa vaiheessa raskausdiabeteksen esiintyvyys oli suuri eli noin 15 prosenttia loppuraskauden kriteerejä käytettäessä, ja 58 prosenttia näistä diagnooseista tehtiin pelkästään poikkeavan paastoarvon perusteella.
”Käytössä olevilla seulonnan raja-arvoilla ei kuitenkaan löydetty niitä naisia, joilla diagnosoitiin myöhemmin insuliinihoitoa vaativa raskausdiabetes raskausviikoilla 24–28”, erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori Miira Klemetti HUSin Naistenklinikalta kertoo.
”Alkuraskauteen tarvitaan siis omat näyttöön perustuvat sokerirasituskokeen viitearvot, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan kliinisesti merkittävät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja toisaalta välttämään ylidiagnostiikkaa”, Klemetti sanoo.
Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu merkittävästi raskauden edetessä normaalissakin raskaudessa, jolloin muun muassa insuliiniresistenssi lisääntyy. Klemetin mukaan on siis todennäköistä, että nykyiset loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin perustuvat sokerirasituskokeen raja-arvot eivät ole ihanteelliset alkuraskaudessa käytettäviksi.
”Toistaiseksi on siis epäselvää, millaisilla raja-arvoilla raskausdiabetes tulisi diagnosoida ennen 24. raskausviikkoa”, Klemetti toteaa.
Elintapamuutokset tehtävä ennen raskautta
Raskausdiabeteksen riskiä lisäävät muun muassa ylipaino, perintötekijät ja äidin korkea ikä. Äitien ylipaino on vuosien aikana yleistynyt ja sitä mukaa myös raskausdiabetes.
Raskausdiabeteksen hoidoksi suositellaan verensokerin seurantaa, ruokavaliohoitoa ja liikuntaa sekä tarvittaessa lääkitystä. Nykyisin elämäntapahoito aloitetaan usein vasta loppuraskaudessa, jolloin raskausdiabetes useimmiten diagnosoidaan.
”Äidin lihavuus vaikuttaa kuitenkin jo varhaisraskaudesta lähtien metaboliseen ympäristöön, jossa sikiö ja istukka kehittyvät. Elintapamuutosten tekemiseen tulisikin kannustaa ja avustaa jo raskautta suunnittelevia naisia ja nuoria perheitä”, Miira Klemetti sanoo.
Klemetti toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Torontossa, jossa EDDIE-tutkimuksen äitien verinäytteistä kerättyjä istukan erittämiä solukalvorakkuloita eli eksosomeja parhaillaan tutkitaan. Suomessa on puolestaan alkamassa EDDIE-tutkimuksen jatko-osio, jossa vertaillaan lihavien ja normaalipainoisten synnyttäjien alkuraskauden aineenvaihdunnallista sormenjälkeä uusia metabolomisia menetelmiä hyödyntäen.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lääketieteen tohtori, erikoistuva lääkäri Miira Klemetti miira.klemetti@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Hus.fi-palveluun kohdistuu ajoittainen palvelunestohyökkäys29.1.2023 16:47:54 EET | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan hus.fi-verkkopalvelun toimintaan kohdistuu palvelunestohyökkäys, joka aiheuttaa häiriöitä ajoittain.
Eturauhassyövän hoito kehittyy26.1.2023 10:36:30 EET | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2020 eturauhassyöpään sairastui 5035 miestä. Väestön ikääntyessä paikallista eturauhassyöpää todetaan jatkuvasti lisää. Eturauhassyövän diagnostiikan ja hoitojen kehittyessä voimakkaasti on tilanne potilaalle lohdullinen.
Hyvinkään sairaalan yhteispäivystyksen sisäänkäynti muuttuu 1.2.2023 klo 7 alkaen24.1.2023 10:32:09 EET | Tiedote
Helmikuun alusta lähtien kulku Hyvinkään sairaalan yhteispäivystykseen tapahtuu päivällä ja illalla kello 07.00–21.30 B-sairaalan pääovesta (ovi B1) ja yöllä kello 21.30–07.00 päivystyksen ambulanssiovesta (ovi B3).
Suorana HUSista: Utvecklingen av diagnostiken och behandlingen av prostatacancer23.1.2023 13:28:50 EET | Kutsu
HUS ordnar korta informationsmöten som är öppna för alla om aktuella varierande ämnen. Nästa informationsmöte ordnas den 26.1.2023 kl. 10.
Suorana HUSista: Eturauhassyövän kehittyvä diagnostiikka ja hoito23.1.2023 13:23:40 EET | Kutsu
HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Seuraava infotilaisuus järjestetään 26.1.2023 kello 10.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme