Juuri julkaistu: Alkuraskauden sokerirasituskokeelle tarvitaan näyttöön perustuvat viitearvot
Raskausdiabetes on raskauden aikana kehittyvä äidin sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan sokerirasituskokeella.
Raskausdiabetes lisää muun muassa raskausmyrkytyksen, keisarileikkauksen ja sikiön liikakasvun riskiä. Äidille raskausdiabetes lisää todennäköisyyttä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi syntyvän lapsen lihavuus- ja diabetesriskit suurenevat.
Suomessa lähes joka viidennellä synnyttäjällä on raskausdiabetes. Se todetaan odottavien äitien sokerirasituskokeella viimeistään raskausviikolla 24–28. Niillä, joiden sairastumisriski arvioidaan suureksi, koe tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti jo raskausviikoilla 12–16. Molempina ajankohtina käytettävät sokerirasituksen poikkeavat raja-arvot perustuvat loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin.
EDDIE-tutkimus tehtiin Etelä-Karjalassa
Early Diagnosis of Diabetes in Pregnancy eli EDDIE-tutkimusryhmä selvitti väestöpohjaisessa tutkimuksessa, muuttuvatko sokerirasituskokeen tulokset raskauden edetessä ja voidaanko samoja viitearvoja käyttää sekä alku- että loppuraskaudessa.
Tutkimukseen osallistui yli 1600 odottavaa äitiä Etelä-Karjalan alueelta vuosina 2013–2017. Kaikille tehtiin alkuraskauden sokerirasituskoe raskausviikoilla 12–16 ja niille, joiden tulokset olivat nykyisien kriteerien mukaan normaalit, koe toistettiin raskausviikoilla 24–28.
Sokerirasituskokeessa juodaan aamulla paaston jälkeen 75 grammaa glukoosiliuosta. Verensokerista mitataan paastoarvo ennen liuoksen ottamista sekä muut arvot yhden ja kahden tunnin kuluttua liuoksen juomisesta, joita verrataan paastoarvoon.
Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu raskauden edetessä
Tutkimus osoitti selviä eroja alku- ja loppuraskauden sokerirasituskokeen tuloksissa. Raskauden varhaisessa vaiheessa raskausdiabeteksen esiintyvyys oli suuri eli noin 15 prosenttia loppuraskauden kriteerejä käytettäessä, ja 58 prosenttia näistä diagnooseista tehtiin pelkästään poikkeavan paastoarvon perusteella.
”Käytössä olevilla seulonnan raja-arvoilla ei kuitenkaan löydetty niitä naisia, joilla diagnosoitiin myöhemmin insuliinihoitoa vaativa raskausdiabetes raskausviikoilla 24–28”, erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori Miira Klemetti HUSin Naistenklinikalta kertoo.
”Alkuraskauteen tarvitaan siis omat näyttöön perustuvat sokerirasituskokeen viitearvot, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan kliinisesti merkittävät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja toisaalta välttämään ylidiagnostiikkaa”, Klemetti sanoo.
Odottavan äidin sokeriaineenvaihdunta muuttuu merkittävästi raskauden edetessä normaalissakin raskaudessa, jolloin muun muassa insuliiniresistenssi lisääntyy. Klemetin mukaan on siis todennäköistä, että nykyiset loppuraskaudessa tehtyihin tutkimuksiin perustuvat sokerirasituskokeen raja-arvot eivät ole ihanteelliset alkuraskaudessa käytettäviksi.
”Toistaiseksi on siis epäselvää, millaisilla raja-arvoilla raskausdiabetes tulisi diagnosoida ennen 24. raskausviikkoa”, Klemetti toteaa.
Elintapamuutokset tehtävä ennen raskautta
Raskausdiabeteksen riskiä lisäävät muun muassa ylipaino, perintötekijät ja äidin korkea ikä. Äitien ylipaino on vuosien aikana yleistynyt ja sitä mukaa myös raskausdiabetes.
Raskausdiabeteksen hoidoksi suositellaan verensokerin seurantaa, ruokavaliohoitoa ja liikuntaa sekä tarvittaessa lääkitystä. Nykyisin elämäntapahoito aloitetaan usein vasta loppuraskaudessa, jolloin raskausdiabetes useimmiten diagnosoidaan.
”Äidin lihavuus vaikuttaa kuitenkin jo varhaisraskaudesta lähtien metaboliseen ympäristöön, jossa sikiö ja istukka kehittyvät. Elintapamuutosten tekemiseen tulisikin kannustaa ja avustaa jo raskautta suunnittelevia naisia ja nuoria perheitä”, Miira Klemetti sanoo.
Klemetti toimii tällä hetkellä vierailevana tutkijana Torontossa, jossa EDDIE-tutkimuksen äitien verinäytteistä kerättyjä istukan erittämiä solukalvorakkuloita eli eksosomeja parhaillaan tutkitaan. Suomessa on puolestaan alkamassa EDDIE-tutkimuksen jatko-osio, jossa vertaillaan lihavien ja normaalipainoisten synnyttäjien alkuraskauden aineenvaihdunnallista sormenjälkeä uusia metabolomisia menetelmiä hyödyntäen.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lääketieteen tohtori, erikoistuva lääkäri Miira Klemetti miira.klemetti@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
En ny upptäckt av en genetisk defekt löste gåtan om allvarlig mononukleos28.3.2024 09:35:39 EET | Tiedote
En ny ärftlig sjukdom som tar sig uttryck i kraftig mononukleos hittades hos finländare. Den genetiska defekten kan leda till behandling av många olika sjukdomar.
Uusi geenivirhelöytö ratkaisi vakavan mononukleoosin arvoitusta28.3.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Suomalaisilta löydettiin uusi perinnöllinen sairaus, joka ilmenee rajuna mononukleoosina. Geenivirhe voi johdattaa monien eri sairauksien hoitoihin.
New gene defect discovery helps to unlock the mystery of severe infectious mononucleosis28.3.2024 09:35:39 EET | Press release
A new hereditary disease was found in Finns, which manifests as severe infectious mononucleosis. The genetic defect can lead to the treatment of many different diseases.
Syöpään sairastuneille apua sairastumiskriisin27.3.2024 13:53:19 EET | Tiedote
HUSin Psykiatriassa on kehitetty syöpään sairastuneille sairastumiskriisiin liittyvä terapeutin tukema digitaalinen hoito-ohjelma.
Artificiell intelligens hjälper oss identifiera frakturer, bentumörer och nekroser från röntgenbilder27.3.2024 09:11:25 EET | Tiedote
Algoritmerna för djupinlärning är snabbt på väg att inta en central roll i klassificering som rör medicinsk bildkategorisering och diagnostik. Tre artiklar från HUS handkirurgi som publicerats i internationellt referentgranskade tidningar lyfter fram möjligheterna med artificiell intelligens då det gäller att förbättra patientvården.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme