Juuri julkaistu: Biologiset lääkkeet vähentävät vaikean astman oireita
Astma on Suomessa yleinen sairaus, jota sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista. Vaikeaa astmaa sairastavia on noin 1 200 henkilöä, jolloin tehostettukaan lääkehoito ei helpota oireita. Kansainvälisten tutkimusten mukaan viime vuosina käyttöön tulleista biologisista lääkkeistä on hyötyä vaikeaa astmaa sairastaville tablettikortisonihoidon lisänä.
HUSissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten uudet biologiset lääkkeet vaikuttavat vaikeaa astmaa sairastavien aikuisten oireisiin, pahenemisvaiheisiin sekä tablettikortisoni- ja antibioottihoitojen määrään.
”Selvitimme, miten kansainvälisten tutkimusten tuloksia voi soveltaa potilaisiin, joita me hoidamme HUSissa. He ovat vaikeaa astmaa sairastavia ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita”, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Paula Kauppi HUSin Tulehduskeskuksesta sanoo.
Lisäksi seurattiin, miten biologiset lääkkeet vaikuttavat ylä- ja alahengitysteiden kirurgisen hoidon tarpeeseen astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla on pitkittynyttä nenän sivuontelotulehdusta sekä limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja muita useammin.
Neljän biologisen lääkkeen vaikutusten vertailua
Retrospektiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisistä potilaskertomuksista 10 vuoden ajalta vuosilta 2009–2019.
Biologisia lääkkeitä saaneiden tilaa arvioitiin hoidon aloittamisen jälkeen säännöllisesti HUSissa kirjaamalla oireet, pahenemisvaiheet, käytettyjen kortisonitablettien ja antimikrobien määrä. Lisäksi otettiin laboratoriokokeita ja tehtiin keuhkojen toimintakoe eli spirometria. Potilaiden terveystietoja verrattiin tilanteeseen ennen ja jälkeen biologisten lääkkeiden aloittamista.
Tutkimuksen 64 astmapotilaasta 22 käytti omalitsumabia sekä 42 eosinofiiliseen astmaan tarkoitettuja anti-IL5- ja IL5R-ryhmiin kuuluvia lääkkeitä, joista 24 potilasta mepolitsumabia, 13 reslitsumabia ja 5 benralitsumabia. Näitä lääkkeitä käytetään joko suonensisäisesti tai annostelukynällä.
Mikäli biologiselle lääkitykselle ei pystytty osoittamaan vastetta, lääkitys lopetettiin. Omalitsumabia käytettiin keskimäärin 50 kuukautta ja IL5- ja IL5R-ryhmien lääkkeitä keskimäärin 13 kuukautta.
Lääkitys ja oireilu vähenivät
Biologisten lääkkeiden tulokset vaikean astman hoidossa olivat yhtä hyvät kuin kansainvälisten tutkimusten. Kaiken kaikkiaan potilaiden kontrollikäyntien tulokset paranivat biologisen lääkehoidon aikana merkitsevästi.
Tutkimuksen 64 potilaasta 40 käytti säännöllisesti tablettikortisonilääkitystä. Kummatkin biologiset lääkeryhmät vähensivät kortisonin päivittäistä annosta tai annosten määrää sekä pahenemisvaiheiden määrää. Anti-IL5- ja IL5R-lääkeryhmissä myös pahenemisvaiheen vaikeusaste pieneni.
Ylä- ja alahengitysteiden tulehdustilaa hoitava lääkitys väheni jonkin verran.
Anti-IL5 ja IL5R-lääkeryhmien potilaista 39 prosentilla oli vaivanaan krooninen sivuontelotulehdus ja heistä 79 prosentilla limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja. Polyyppien määrä väheni tässä potilasryhmässä merkitsevästi. Lisäksi astmapotilaiden sivuontelokirurgian tarpeen määrä väheni biologisten lääkkeiden aikana.
”Tutkimuksemme potilasaineisto oli sen verran suppea, ettemme voi sen perusteella vielä sanoa, kuinka paljon biologiset lääkkeet voisivat vähentää nenä- ja sivuontelokirurgian tarvetta”, Paula Kauppi toteaa.
Biologisten lääkkeiden käyttöaiheet laajentuneet
Kauppi korostaa, ettei biologisia lääkkeitä voi ajatella kovin laajaan käyttöön.
”Tutkimus on tärkeä HUSin oman toiminnan kannalta, koska lääkkeet on arvioitu HUSin kalliiden lääkkeiden ryhmään. Nyt biologiset lääkkeet ovat saaneet Kelalta uusia käyttöaiheita, esimerkiksi atooppiseen ihottumaan ja nenäpolyyppeihin”, Paula Kauppi kertoo.
Astma on monitekijäinen tauti eli sen syissä on yksilöllisiä eroja. Paula Kauppi on tehnyt 2001 väitöskirjan astman genetiikasta ja juuri samasta geenialueesta, jonka ilmentymiin biologiset lääkkeet vaikuttavat. Siksi Kauppi odottaakin lisää tutkimustuloksia, jotta voitaisiin geenitutkimusten perusteella arvioida, mikä biologinen lääke antaa parhaan vasteen kullekin potilaalle.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula Kauppi, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti
paula.kauppi (at) hus.fi, 050 428 6802
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme