Juuri julkaistu: Biologiset lääkkeet vähentävät vaikean astman oireita
8.7.2020 09:20:42 EEST | HUS | Tiedote
Astma on Suomessa yleinen sairaus, jota sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista. Vaikeaa astmaa sairastavia on noin 1 200 henkilöä, jolloin tehostettukaan lääkehoito ei helpota oireita. Kansainvälisten tutkimusten mukaan viime vuosina käyttöön tulleista biologisista lääkkeistä on hyötyä vaikeaa astmaa sairastaville tablettikortisonihoidon lisänä.
HUSissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten uudet biologiset lääkkeet vaikuttavat vaikeaa astmaa sairastavien aikuisten oireisiin, pahenemisvaiheisiin sekä tablettikortisoni- ja antibioottihoitojen määrään.
”Selvitimme, miten kansainvälisten tutkimusten tuloksia voi soveltaa potilaisiin, joita me hoidamme HUSissa. He ovat vaikeaa astmaa sairastavia ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita”, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Paula Kauppi HUSin Tulehduskeskuksesta sanoo.
Lisäksi seurattiin, miten biologiset lääkkeet vaikuttavat ylä- ja alahengitysteiden kirurgisen hoidon tarpeeseen astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla on pitkittynyttä nenän sivuontelotulehdusta sekä limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja muita useammin.
Neljän biologisen lääkkeen vaikutusten vertailua
Retrospektiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisistä potilaskertomuksista 10 vuoden ajalta vuosilta 2009–2019.
Biologisia lääkkeitä saaneiden tilaa arvioitiin hoidon aloittamisen jälkeen säännöllisesti HUSissa kirjaamalla oireet, pahenemisvaiheet, käytettyjen kortisonitablettien ja antimikrobien määrä. Lisäksi otettiin laboratoriokokeita ja tehtiin keuhkojen toimintakoe eli spirometria. Potilaiden terveystietoja verrattiin tilanteeseen ennen ja jälkeen biologisten lääkkeiden aloittamista.
Tutkimuksen 64 astmapotilaasta 22 käytti omalitsumabia sekä 42 eosinofiiliseen astmaan tarkoitettuja anti-IL5- ja IL5R-ryhmiin kuuluvia lääkkeitä, joista 24 potilasta mepolitsumabia, 13 reslitsumabia ja 5 benralitsumabia. Näitä lääkkeitä käytetään joko suonensisäisesti tai annostelukynällä.
Mikäli biologiselle lääkitykselle ei pystytty osoittamaan vastetta, lääkitys lopetettiin. Omalitsumabia käytettiin keskimäärin 50 kuukautta ja IL5- ja IL5R-ryhmien lääkkeitä keskimäärin 13 kuukautta.
Lääkitys ja oireilu vähenivät
Biologisten lääkkeiden tulokset vaikean astman hoidossa olivat yhtä hyvät kuin kansainvälisten tutkimusten. Kaiken kaikkiaan potilaiden kontrollikäyntien tulokset paranivat biologisen lääkehoidon aikana merkitsevästi.
Tutkimuksen 64 potilaasta 40 käytti säännöllisesti tablettikortisonilääkitystä. Kummatkin biologiset lääkeryhmät vähensivät kortisonin päivittäistä annosta tai annosten määrää sekä pahenemisvaiheiden määrää. Anti-IL5- ja IL5R-lääkeryhmissä myös pahenemisvaiheen vaikeusaste pieneni.
Ylä- ja alahengitysteiden tulehdustilaa hoitava lääkitys väheni jonkin verran.
Anti-IL5 ja IL5R-lääkeryhmien potilaista 39 prosentilla oli vaivanaan krooninen sivuontelotulehdus ja heistä 79 prosentilla limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja. Polyyppien määrä väheni tässä potilasryhmässä merkitsevästi. Lisäksi astmapotilaiden sivuontelokirurgian tarpeen määrä väheni biologisten lääkkeiden aikana.
”Tutkimuksemme potilasaineisto oli sen verran suppea, ettemme voi sen perusteella vielä sanoa, kuinka paljon biologiset lääkkeet voisivat vähentää nenä- ja sivuontelokirurgian tarvetta”, Paula Kauppi toteaa.
Biologisten lääkkeiden käyttöaiheet laajentuneet
Kauppi korostaa, ettei biologisia lääkkeitä voi ajatella kovin laajaan käyttöön.
”Tutkimus on tärkeä HUSin oman toiminnan kannalta, koska lääkkeet on arvioitu HUSin kalliiden lääkkeiden ryhmään. Nyt biologiset lääkkeet ovat saaneet Kelalta uusia käyttöaiheita, esimerkiksi atooppiseen ihottumaan ja nenäpolyyppeihin”, Paula Kauppi kertoo.
Astma on monitekijäinen tauti eli sen syissä on yksilöllisiä eroja. Paula Kauppi on tehnyt 2001 väitöskirjan astman genetiikasta ja juuri samasta geenialueesta, jonka ilmentymiin biologiset lääkkeet vaikuttavat. Siksi Kauppi odottaakin lisää tutkimustuloksia, jotta voitaisiin geenitutkimusten perusteella arvioida, mikä biologinen lääke antaa parhaan vasteen kullekin potilaalle.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula Kauppi, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti
paula.kauppi (at) hus.fi, 050 428 6802
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Förändringar i axeln vanliga efter 40 - svagt samband med besvär17.2.2026 13:01:23 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk finsk befolkningsundersökning kan man se förändringar i rotatorkuffens senor vid magnetundersökning av axlarna även hos symtomfria personer över 40 år. Fynden är mycket vanliga, men i regel är kopplingen mellan dessa och axelproblem svag.
Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla muutoksia olkapään magneettikuvissa – yhteys olkapäävaivoihin heikko17.2.2026 13:01:23 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaisen väestötutkimuksen mukaan myös oireettomilla yli 40-vuotiailla näkyy olkapään magneettikuvissa kiertäjäkalvosimen jänteiden muutoksia. Löydökset ovat erittäin yleisiä, mutta niiden yhteys olkapäävaivoihin on heikko.
Nearly all people aged over 40 show changes in shoulder MRI scans – weak link to shoulder problems17.2.2026 13:01:23 EET | Press release
According to a recent population study conducted in Finland, even symptom-free people aged over 40 show changes in MRI scans of the rotator cuff tendons. These findings are common but their link to shoulder problems is weak.
HUS nya digitala rehabilitering bidrar med hjälp vid läs- och skrivsvårigheter samt inlärningssvårigheter hos unga13.2.2026 08:51:35 EET | Pressmeddelande
Den digitala rehabiliteringen Framgång i lärandet (på finska Tsemppiä oppimiseen) stöder unga i åldern 12–16 år som har lindriga eller måttliga inlärningssvårigheter eller läs- och skrivsvårigheter. Tjänsten är tillgänglig i Hälsobyn med läkarremiss i hela Finland.
Uusi HUSin nettikuntoutus tuo apua nuorten lukivaikeuksiin ja oppimisen haasteisiin13.2.2026 08:51:35 EET | Tiedote
HUSin neuropsykologien kehittämä Tsemppiä oppimiseen -nettikuntoutus tukee 12–16-vuotiaita nuoria, joilla on lieviä tai kohtalaisia oppimisen vaikeuksia tai lukivaikeuksia. Palvelu on saatavilla Terveyskylässä lääkärin lähetteellä koko Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme