HUS

Juuri julkaistu: Hyvät elintavat ehkäisevät lihaviakin sairauksilta

Jaa

Lihavista joka viides ei sairasta metabolisia sairauksia, sillä heitä suojaavat terveelliset elintavat. Lihavien rasvamaksan pahenemisen riskiä voi arvioida yksinkertaisesti elintapojen perusteella.

Ensimmäiset merkit edenneestä rasvamaksataudista voi nähdä maksasta otettavasta kudosnäytteestä ja sen sidekudoksen eli maksafibroosin määrästä. Muutokset maksassa on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, sillä pahimmillaan tila johtaa hengenvaaralliseen maksakirroosiin, jonka ainoa hoito on maksansiirto. Juuri julkaistussa tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, miksi kaikki lihavat eivät kuitenkaan sairastu edenneeseen rasvamaksatautiin ja miten sairastumisriskissä olevat lihavat henkilöt voitaisiin parhaiten tunnistaa. Kuva: mostphotos.com
Ensimmäiset merkit edenneestä rasvamaksataudista voi nähdä maksasta otettavasta kudosnäytteestä ja sen sidekudoksen eli maksafibroosin määrästä. Muutokset maksassa on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, sillä pahimmillaan tila johtaa hengenvaaralliseen maksakirroosiin, jonka ainoa hoito on maksansiirto. Juuri julkaistussa tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, miksi kaikki lihavat eivät kuitenkaan sairastu edenneeseen rasvamaksatautiin ja miten sairastumisriskissä olevat lihavat henkilöt voitaisiin parhaiten tunnistaa. Kuva: mostphotos.com

Lihavuus on metabolisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, verenpainetaudin, kihdin, sydän- ja verisuonisairauksien sekä rasvamaksataudin riskitekijä.

Terveyden kannalta käänteentekevä on tilanne, jossa rasvamaksan maksasolut alkavat vähitellen tuhoutua. Ensimmäiset merkit edenneestä rasvamaksataudista voi nähdä maksasta otettavasta kudosnäytteestä ja sen sidekudoksen eli maksafibroosin määrästä.

Muutokset maksassa on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, sillä pahimmillaan tila johtaa hengenvaaralliseen maksakirroosiin, jonka ainoa hoito on maksansiirto.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, miksi kaikki lihavat eivät kuitenkaan sairastu edenneeseen rasvamaksatautiin ja miten sairastumisriskissä olevat lihavat henkilöt voitaisiin parhaiten tunnistaa.

Joka toisella sairaalloisesti lihavalla maksafibroosi

Tutkimukseen osallistui 100 sairaalloisesti lihavaa henkilöä. He olivat painoindeksiltään keskimäärin 40 ja saaneet lähetteen HUSissa lihavuuden vuoksi tehtävään vatsan ohitusleikkaukseen.

Tutkimuspotilaiden maksasta otettiin kudosnäyte, verestä yleiset laboratorionäytteet sekä tehtiin geenitesti, sillä neljän geenivariantin tiedetään lisäävän rasvamaksataudin riskiä. Liikkumista mitattiin kiihtyvyysanturilla ja kyselylomakkeella. Päivittäiset elintavat, kuten ravinto, tupakointi ja unirytmi kirjattiin.

Lähes joka toisen tutkimuspotilaan kudosnäytteestä löytyi maksafibroosi. Sen itsenäisiä riskitekijöitä olivat tutkimuksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, punaisen lihan syönti, tupakointi, kohonneet paastoverensokeri- ja triglyseridiarvot sekä neljä jo aiemmin tunnettua geenivarianttia. Tutkimuksen sairaalloisesti lihavista potilaista 20 prosentilla ei sen sijaan ollut muutoksia maksassa.

Elintavat suojaavat maksasairauksilta

”Riskit maksan sidekudoksen muodostumiselle ovat pienemmät, jos lihava henkilö liikkuu, ei tupakoi ja syö vähän punaista lihaa. Punaisen lihan määrä lienee yhteydessä tyydyttyneiden rasvahappojen saantiin. Maksaongelmien riskiä lisäävät siis samat tekijät kuin sydän- ja verisuonitautien”, lääketieteen lisensiaatti ja tohtorikoulutettava Mari Lahelma kertoo.

”Terveillä lihavilla elämäntavat ovat kunnossa, maksa voi ihan hyvin ja lisäsairauksia on vähemmän kuin niillä lihavilla, joilla on epäterveelliset elintavat. Vähäinenkin liikunta voi suojata maksan rasvoittumiselta ja siitä seuraavilta lisäsairauksilta”, summaa Helsingin yliopiston sisätautiopin professori, ylilääkäri Hannele Yki-Järvinen HUS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksiköstä.

Pelkästään lihavuus ei siis automaattisesti johda terveysongelmiin. Tämä on tutkijoiden mukaan lohdullinen tieto lihaville, sillä usein oletetaan, ettei tervettä lihavaa ole olemassa.

”Lisäksi tiedetään, että alkuvaiheen maksafibroosi voi vähentyä ja sidekudoksen muodostuminen jopa pysähtyä elintapamuutosten seurauksena. Avaimet ovat omissa käsissä”, Mari Lahelma sanoo.

Tutkimuksen mukaan lihavien rasvamaksataudin riskiä voi näin ollen arvioida selvittämällä elintavat.

”Lääkärin vastaanotolla lihavien sairastumisriski aineenvaihduntasairauksiin arvioidaan yleensä laboratoriotutkimusten ja painoindeksin perusteella, mutta riskin voi määrittää yksinkertaisesti ja jopa paremmin vain selvittämällä elintavat”, Hannele Yki-Järvinen kertoo.

Juuri julkaistu tutkimus on Mari Lahelman Helsingin yliopistolle tekemän väitöskirjan toinen osa-artikkeli ja sen ohjaaja on Hannele Yki-Järvinen.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea. 

Avainsanat

Kuvat

Ensimmäiset merkit edenneestä rasvamaksataudista voi nähdä maksasta otettavasta kudosnäytteestä ja sen sidekudoksen eli maksafibroosin määrästä. Muutokset maksassa on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, sillä pahimmillaan tila johtaa hengenvaaralliseen maksakirroosiin, jonka ainoa hoito on maksansiirto. Juuri julkaistussa tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, miksi kaikki lihavat eivät kuitenkaan sairastu edenneeseen rasvamaksatautiin ja miten sairastumisriskissä olevat lihavat henkilöt voitaisiin parhaiten tunnistaa. Kuva: mostphotos.com
Ensimmäiset merkit edenneestä rasvamaksataudista voi nähdä maksasta otettavasta kudosnäytteestä ja sen sidekudoksen eli maksafibroosin määrästä. Muutokset maksassa on tärkeää tunnistaa hyvissä ajoin, sillä pahimmillaan tila johtaa hengenvaaralliseen maksakirroosiin, jonka ainoa hoito on maksansiirto. Juuri julkaistussa tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin, miksi kaikki lihavat eivät kuitenkaan sairastu edenneeseen rasvamaksatautiin ja miten sairastumisriskissä olevat lihavat henkilöt voitaisiin parhaiten tunnistaa. Kuva: mostphotos.com
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Tutkijat löysivät uuden harvinaisen perinnöllisen valkosolujen toiminnan puutoksen, joka johtaa tappavaan tulehdustilaan16.4.2021 08:26:14 EEST | Tiedote

Vastasyntyneen suomalaispotilaan henki pelastettiin pikaisella kantasolusiirrolla, kun vaikean yleistyneen tulehdustilan syy selvisi Helsingin, Oulun, Karoliinisen instituutin ja Wienin lääketieteellisen yliopiston tutkijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Tutkijat kuvasivat uuden, väistyvästi periytyvän, RhoG-valkuaisen puutteesta johtuvan immuunivajeen. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetuimmassa veritautien alan julkaisusarjassa Blood.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme