Juuri julkaistu: Istukan ennenaikainen irtoaminen lisää lapsen kuolemanvaaraa ennakoitua pidempään

Istukan irtoaminen ennenaikaisesti vaikeuttaa sikiön hapensaantia, jonka seurauksena joka kymmenes näistä lapsista menehtyy joko kohtuun tai ensimmäisen elinviikkonsa aikana.

Vaikka istukan ennenaikaisen irtoamisen aiheuttamat välittömät seuraukset lapselle ja äidille ovat tiedossa, ei ole tiedetty, kuinka pitkään lapsi on kuolemanvaarassa.

HUSissa selvitettiin, miten istukan ennenaikainen irtoaminen vaikuttaa näistä raskauksista syntyneiden lasten pitkäaikaiskuolleisuuteen ja mitkä ovat tällöin kuolinsyyt.

Lääketieteen lisensiaatti Outi Riihimäki kävi läpi tiedot yhteensä 3888 elävänä syntyneen lapsen synnytyksestä, joissa istukka oli irronnut ennenaikaisesti tutkien synnyttäjien ja syntyneiden lasten terveystiedot ja lasten kuolinsyyt.

Niitä verrattiin tietoihin 12 530 lapsesta ja synnytyksestä, joissa istukka ei ollut irronnut ennenaikaisesti, mutta jotka muilta osin vastasivat tutkittavia. Tutkimuksen lapset olivat syntyneet aikavälillä 1987–2005, mukana ei ollut monisikiöraskauksia.

Kätkytkuolemat kolme kertaa yleisempiä

Tutkimuksessa selvisi, että vuoteen 2013 mennessä oli 12 530 lapsen verrokkiryhmässä kuollut 107 lasta, mutta 3888 lapsen ryhmässä, jossa istukka oli irronnut ennenaikaisesti, menehtyi 280 lasta.

Ryhmässä, jossa istukka oli irronnut ennenaikaisesti, oli syntymästä 27 päivän ikään saakka lasten kuolleisuus 15-kertaisesti suurempi kuin verrokkiryhmässä. Tällöin suurimmat syyt kuolemaan olivat synnytyksenaikainen hapenpuute ja syntymän ennenaikaisuus.

Merkittävää oli se, että lasten kuolleisuus säilyi yli kymmenkertaisena aina ensimmäiseen ikävuoteen saakka. Kuolleisuus oli 70 prosenttia verrokkeja yleisempää vielä yli yksivuotiailla.

Kuolleisuus oli lisääntynyt erityisesti ennen 37. raskausviikkoa syntyneillä sekä syntymäpainoltaan yli 2,5 kiloa painaneilla lapsilla, joiden istukka oli irronnut ennenaikaisesti.

Koko seurannan aikana oli kaikkien niiden lasten kuolleisuus, jotka olivat syntyneet istukan ennenaikaisen irtoamisen jälkeen, lähes 9-kertainen verrokkiryhmään verrattuna. Äidin ikä, sosioekonominen asema, siviilisääty tai synnytysten määrä eivät vaikuttaneet lapsen kuolleisuuteen.

- Vaikka lapsi selviäisikin synnytyksestä ja istukan ennenaikaisesta irtoamisesta, lisääntyy hänen kuolemanvaaransa merkittävästi. Suurin riski menehtyä on ensimmäisen vuoden aikana, mutta riski on olemassa myöhemminkin, HUSin Naistenklinikalla naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi erikoistuva Outi Riihimäki sanoo.

Tutkimuksen merkittävä havainto oli myös se, että istukan ennenaikaisesta irtoamisesta selvinneillä lapsilla oli kätkytkuolemia kolme kertaa enemmän verrattuna muuhun suomalaiseen lapsiväestöön. 

Kätkytkuolemien taustalla on todennäköisesti se, että istukan ennenaikainen irtoaminen altistaa lapset ennenaikaisuuden ja synnytyksenaikaisen hapenpuutteen kautta hengitysvaikeuksille tai -katkoksille.

Lisäksi näillä lapsilla on enemmän epämuodostumia ja CP-vamman esiintyvyys on suurempi. Joka neljännellä yli yksivuotiaana kuolleella lapsella, jonka istukka on irronnut ennenaikaisesti, on CP-vamma.

Äidin tupakointi lisää kuolemanriskiä

Äidin tupakointi lisää istukan ennenaikaisen irtoamisen riskiä, mutta se on myös näiden lasten suurin yksittäinen kuolemanriskiä lisäävä tekijä.

- Heidän resurssinsa selvitä ensimmäisistä elinvuosistaan ovat jo lähtökohtaisesti muita lapsia heikommat ja äidin tupakointi lisää tätä taakkaa. Kaikkein tärkein asia, minkä äiti voi lapsensa hyväksi tehdä, on lopettaa tupakointi, Outi Riihimäki toteaa.

Riihimäki suosittelee myös noudattamaan turvallisen unen ohjeita. Niiden mukaan lapsia tulee aina nukuttaa selällään, eikä milloinkaan vatsallaan ja lapsen suositellaan nukkuvan omassa sängyssään, mieluiten viileässä huoneessa. Lisäksi suositellaan tutin käyttämistä.

- Lääkärinä en voi suositella lapsen hengityksen seurantalaitteita, koska ne eivät ole 100-prosenttisia, mutta äitinä ymmärrän, että ne rauhoittavat huolestuneiden lasten vanhempia.

Riihimäki muistuttaa, että vaikka istukan ennenaikainen irtoaminen voi olla lapselle kohtalokasta, on se kuitenkin hyvin harvinaista. Tutkimuksen ajanjakson aikana Suomessa synnytettiin 1 121 244 lasta ja istukka irtosi ennenaikaisesti synnytyksistä 0,4 prosentissa.

Tutkimus perustu kolmeen rekisterikantaan: Suomen syntymärekisteriin, sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereihin sekä kuolemansyyrekisteriin. Rekisteritutkimusten tiedetään antavan luotettavaa tietoa edullisesti.

Tutkimus on osa Outi Riihimäen pian valmistuvaa väitöskirjaa. Jatkotutkimuksenkin aihe on jo tiedossa: synnyttäjien iän ja lapsettomuushoitojen vaikutus istukan ennenaikaisen irtoamisen riskiin.

Linkki artikkeliin:
http://pediatrics.aappublications.org/content/early/2018/07/10/peds.2017-3915..info

Teksti: Teija Riikola